Mahdollisuuksien tasa-arvoa ei Suomessa ole ainakaan enää. Tuskin on koskaan ollut. Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin" 24.1.2011 sen todistaa erittäin hyvin.
"Ei ole enää uutinen, että lapsen kotitausta vaikuttaa hänen koulutusvalintoihinsa ja laajemminkin sijoittumiseen yhteiskunnassa. Suuri uutinen on se, miten voimakkaasti perheen vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille.
Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkaisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja.
Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat aikuisena ovat paljon yleisempiä sellaisilla nuorilla, jotka ovat kasvaneet toimeentulovaikeuksista kärsivässä perheessä, kuin sellaisilla, joiden kodeissa köyhyyttä ei ole.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat osoittavat, että kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua yvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren pitäisi tuohon ikään mennessä ehtiä käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto.
Mistä johtuu, että nykyisin kodin hyvinvoinnin sekä sosiaalisen ja aineellisen vaurauden merkitys korostuu näin voimakkaasti ja vaikuttaa huomattavasti lasten tulevaisuuteen?
1950- ja 1960-lukujen lasten maailmaa elintaso ei leimannut yhtä näkyvästi kuin nyt. Lapin Yliopiston selvitys Oulun seudun lapsista osoittaa, että käytettävissä olevan rahan määrä, puhelimien ja vaatteiden mrkit sekä harrastukset vaikuttavat selvästi siihen, millaiseen kaveripiiriin koululainen pääsee. Jos lapsi ei ole saanut kotonaan kannustusta eikä onnistumisen elämyksiä, hän jää helposti ilman niitä myös muualla. Koulunkin kannustus kohdistuu jo valmiiksi menestyjiin.
Kestävyysvajetta ei täytetä yksin eläkeratkaisuilla. Sitä on ryhdyttävä täyttämään myös alkupäästä niin, että perheitä autetaan kasvattamaan kansalaisia, jotka eivät syrjäydy jo ennen aikuisuuttaan.
"Ei ole enää uutinen, että lapsen kotitausta vaikuttaa hänen koulutusvalintoihinsa ja laajemminkin sijoittumiseen yhteiskunnassa. Suuri uutinen on se, miten voimakkaasti perheen vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille.
Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkaisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja.
Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat aikuisena ovat paljon yleisempiä sellaisilla nuorilla, jotka ovat kasvaneet toimeentulovaikeuksista kärsivässä perheessä, kuin sellaisilla, joiden kodeissa köyhyyttä ei ole.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat osoittavat, että kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua yvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren pitäisi tuohon ikään mennessä ehtiä käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto.
Mistä johtuu, että nykyisin kodin hyvinvoinnin sekä sosiaalisen ja aineellisen vaurauden merkitys korostuu näin voimakkaasti ja vaikuttaa huomattavasti lasten tulevaisuuteen?
1950- ja 1960-lukujen lasten maailmaa elintaso ei leimannut yhtä näkyvästi kuin nyt. Lapin Yliopiston selvitys Oulun seudun lapsista osoittaa, että käytettävissä olevan rahan määrä, puhelimien ja vaatteiden mrkit sekä harrastukset vaikuttavat selvästi siihen, millaiseen kaveripiiriin koululainen pääsee. Jos lapsi ei ole saanut kotonaan kannustusta eikä onnistumisen elämyksiä, hän jää helposti ilman niitä myös muualla. Koulunkin kannustus kohdistuu jo valmiiksi menestyjiin.
Kestävyysvajetta ei täytetä yksin eläkeratkaisuilla. Sitä on ryhdyttävä täyttämään myös alkupäästä niin, että perheitä autetaan kasvattamaan kansalaisia, jotka eivät syrjäydy jo ennen aikuisuuttaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lääketieteessä tätä köyhyyden aiheuttaman pahoinvoinnin aiheuttajaa kutsutaan psykososiaaliseksi kuormitukseksi.
Mutta voimme toki ja velvollisuutemme on lisätä kokoomuslaisten psykososiaalista kuormitusta. Maasta tulee yksinkertaisesti tehdä mahdoton kokoomuslaiselle elää.
Maastahan on jo tehty mahdoton elää vähävaraiselle, työttömälle ja suurelle osalle vanhuksia. Kokoomuslaisten psyykkistä kuormitusta voidaan tehokkaasti lisätä pelon ja epävarmuuden ilmapiirillä, eli heidän omilla keinoillaan.
Tuo kestävyysvaje on täyttä sumutusta. Tarvittava määrä rahaa voidaan luoda käytännössä tyhjästä. Näin se on ennen tehty ja jälki oli ensiarvoista. Ei silloin puhuttu mistään kestävyysvajeesta ja koko kansa voi tuolloin hyvin.