Mieheni on 23-vuotias ja hänellä on AS. Hän lähes koko ajan sanoo minua kissakseen ja ei ymmärrä että olen hänen TYTTÖYSTÄVÄNSÄ. Välillä on todella rasittavaa myös julkisissa kulkuvälineissä kun hän alkaa puhua "kissalleen" ja höpöttämään myös koirakaveristaan? Hän myös kotona silittelee pehmokoiraansa ja sanoo sen olevan ystävänsä. Miehelläni on kuitenkin paljon ystäviä, nuorempia ja vanhempia. Miten saisin moisen ihme höpötyksen loppumaan ja saisin miehen tajuamaan että olen IHMINEN?
Miten saisin ymmärtämään?
deli_kiz
3203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käytä piirtämääsi sarjakuvaa johon piirrät itsesi ja vaikka bussin..ja kirjoitat omaan kohtaasi miltä se tuntuu kun "kissaksi" puhutellaan ja myös muita ihmisiä ja heille puhekuplaan mitä he ajattelevat aikuisesta miehestä joka puhuu kissastaan ja koirastaan ja jutut viittaaa ihmisiin..kyseessä on tilanteen sarjakuvittaminen joka visuaalisille asseille toimii parhaiten..tai voit ottaa esimerkin että miltä hänestä tuntuu jos sinä kutsuisit häntä julkisilla paikoilla vaikka käärmeeksi? ..pystyykö hän käsittelemään tunteita ja ilmaisemaan niitä? esm ilo.suru,hämmentynty yms...
Eihän AS-ihminen luule sinun olevan kissa vaan hän käyttää sanan tuottoystävä tilalla kissaa, koska AS-ihminen puhuu mielikuvilla, joille hän on keksinyt omat sanansa. Tästä syystä AS-ihminen tulkitaan monesti väärin, esim. ihmiset eivät ymmärrä puhuuko hän hyvää vai pahaa ja tulkitsevat esim. ihmisestä hyvän puhumisen pahan puhumiseksi ja provosoituvat ja näin ollen AS-ihminen, joutuu silmätikuksi mm. kouluyhteisössä ja kun hän sitten kuuntelee 8/5/1 kulokavereiden pään aukomista niin hän masentuu ja pitkällä tähtäimellä melko vakavasti.
Oletko kokeillut naukumista ja kehräämistä?