"Eläkeläisille kylmää kyytiä" otsikoi Hesari 13.4. kirjoituksessaan.
Kokoomus ei halua säätää lakia vaatimastaan kohtuullisuudesta yritysmaailmassa.
Eli yritysjohtajien ylisuurista eläkkeistä, miljoonapalkoista, miljoona-optioista...
"Yritysjohtajien eläkeikään ja palkkioihin ei lailla vaikuteta. Kohtuus on sitä, että huomioidaan toiset ihmiset". Näin sanoi Jyrki Katainen. Katainen on sanonut myös, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois" kun yritysjohtajien irtiottoa palkansaajien tuloista on arvosteltu.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen järjesti (kepua kuulematta - mutta kepu hyväksyi Kataisen järjestelyn) työnantajille 1,1 miljardin euron "onnistumisen".
Katainen poisti työanajien kela-maksun kokonaan.
Näin saatiin 1,1 miljardin euron lovi sosiaalibudjettiin. Työnantajille lahjoitettu 1,1 miljardia kerätään nyt "vihreinä veroina" eli energiaveron korotuksena ja kiinteistöveron korotuksena.
Eläkeläiset maksavat huomattavasti korkeampaa veroa kuin vastaavilla tuloilla palkansaajat.
Verotuksessa työtulot, eläkkeet ja sosiaalietuudet luetaan ansiotuloiksi.
Työtulojen verokohtelua on lievennetty esim. työ- ja ansiotulovähennyksillä.
Eläketulojen ja etuuksien verotusta ei ole samalla tavalla lievennetty.
* Kunnallisverotuksen perusvähennys, pienituloisten merkittävin vähennys, on säilynyt saman tasoisena 1991 lähtien vuoteen 2009. Eläkkeistä peritään kunnallisvero.
* Palkansaajien verotus on keventynyt eniten, yli 6 %.
Verohallituksen vero%laskurin (2011) mukaan, kun vero-% = 20,50
- palkkatulo 20.000 -> veroprosentti = 14,0 %
- eläketulo 20.000 -> veroprosentti = 20,5 %
- palkkatulo 15.000 -> veroprosentti = 9 %
- eläketulo 15.000 -> veroprosentti = 15 %
Lisäksi leikattu indeksi vähentää joka vuosi tuntuvasti eläkkeitä.
Eläkkeitä korotetaan leikatulla indeksillä siten, että kuluttajahintojen paino on 80 % ja palkkojen 20 %. Kun kuluttajahinnat nousevat palkkoja hitaammin (ruuan alennettu alv) eläkkeiden taso jää jälkeen leisestä ansiokehityksestä.
Eläkkeiden korkea veroprogressio syö lisäksi matalat korotukset.
Jos eläke nousee vuodessa 5.000 euroa niin vero-% nousee 15:sta 20,5 %:iin.
Eläkkeet jäävät siis tuntuvasti jälkeen jokainen vuosi.
Valtiovarainministeri Katainen väitti Helsingin Sanomien vaalitentissä, että eläkerahastojen varat riittäisivät vain seitsemän kuukauden eläkkeiden maksuun.
Tosiasiassa rahaa on noin seitsemäksi vuodeksi, minkä kokoomusjohtaja myöhemmin myönsi pahoitellen erhettään.
Opposition vaatimukset eläkkeiden parantamisesta, ilman eläkemaksujen nostoa, ärsyttivät hallituspuolueiden johtajia Hesarin tentissä. "Minusta se on huijausta", valtiovarainministeri Jyrki Katainen älähti.
Näin siis sanoi Katainen, joka poisti työantajilta kela-maksut kokonaan ja päätti korottaa sen sijaan energiaveroa.
"Vaikka moni sitä haluaisi, niin siihen (eläkkeiden leikatun indeksin korjaamiseen) rahat eivät riitä", sanoi pääministeri Mari Kiviniemi (kepu).
50/50-indeksin palauttaminen maksaisi jo ensimmäisenä vuonna 100 miljoonaa euroa, ja summa kasvaisi nopeasti.
Eläkeläiset menettävät siis joka vuosi vähintään satoja miljoonia euroja, mikä on poissa eläkeläisten ostovoimasta.
Mihin sitten kepu laittaa mieluunnin 100 miljoonaa - kuin leikatun indeksin poistoon? No maataloustukiin ja maatalousyrittäjien eläkkeen kaltaiseen etuuteen.
Katsotaanpa valtion budjettikirjaa ja sieltä maa- ja metsätalousministeriön budjettia.
Maatalouden saama suora tuki on 2,15 miljardia tänä vuonna (lisäksi muutamat sadat miljoonat sosiaali- ja terveysministeriön budjetin kautta).
- luopumistuet 129,5 miljoonaa
- ympäristötuki ja eläinten hyvinvointituki 372,2 miljoonaa
- luonnonhaittakorvaus 422,7 miljoonaa
- EU-tulotuki ja EU-markkinatuki 555,4 miljoonaa
- maa- ja puutarhatalouden tuki 559,2 miljoonaa
Lisäksi 2,15 miljardin ulkopuolelta
- maaseudun kehittäminen 166,4 miljoonaa
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön budjetista
- maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 218,74 miljoonaa
- maatalousrittäjän tapaturmavakuutus 16,1 miljoonaa euroa
- eläkebudjetista, 4,27 miljardia - maatalousyrittäjän eläkkeet ovat 530,6 miljoonaa ja kansaneläkkeet kaikkiaan 3,55 miljardia.
Maatalousyrittäjiä on vajaat 60.000. Maatalousyrittäjillä on omat eläkkeensä (eli eläkkeen kaltainen etuus) ja luopumistukensa mutta "meillä ei ole varaa" Kiviniemen mukaan eläkkeiden leikatun indeksin palauttamiseen edes 50/50 tasolle - puhumattakaan leikatun indeksin poistamisesta, jotta eläkkeiden taso voitaisiin inflaatiolta suojata.
Kokoomus ei halua säätää lakia vaatimastaan kohtuullisuudesta yritysmaailmassa.
Eli yritysjohtajien ylisuurista eläkkeistä, miljoonapalkoista, miljoona-optioista...
"Yritysjohtajien eläkeikään ja palkkioihin ei lailla vaikuteta. Kohtuus on sitä, että huomioidaan toiset ihmiset". Näin sanoi Jyrki Katainen. Katainen on sanonut myös, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois" kun yritysjohtajien irtiottoa palkansaajien tuloista on arvosteltu.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen järjesti (kepua kuulematta - mutta kepu hyväksyi Kataisen järjestelyn) työnantajille 1,1 miljardin euron "onnistumisen".
Katainen poisti työanajien kela-maksun kokonaan.
Näin saatiin 1,1 miljardin euron lovi sosiaalibudjettiin. Työnantajille lahjoitettu 1,1 miljardia kerätään nyt "vihreinä veroina" eli energiaveron korotuksena ja kiinteistöveron korotuksena.
Eläkeläiset maksavat huomattavasti korkeampaa veroa kuin vastaavilla tuloilla palkansaajat.
Verotuksessa työtulot, eläkkeet ja sosiaalietuudet luetaan ansiotuloiksi.
Työtulojen verokohtelua on lievennetty esim. työ- ja ansiotulovähennyksillä.
Eläketulojen ja etuuksien verotusta ei ole samalla tavalla lievennetty.
* Kunnallisverotuksen perusvähennys, pienituloisten merkittävin vähennys, on säilynyt saman tasoisena 1991 lähtien vuoteen 2009. Eläkkeistä peritään kunnallisvero.
* Palkansaajien verotus on keventynyt eniten, yli 6 %.
Verohallituksen vero%laskurin (2011) mukaan, kun vero-% = 20,50
- palkkatulo 20.000 -> veroprosentti = 14,0 %
- eläketulo 20.000 -> veroprosentti = 20,5 %
- palkkatulo 15.000 -> veroprosentti = 9 %
- eläketulo 15.000 -> veroprosentti = 15 %
Lisäksi leikattu indeksi vähentää joka vuosi tuntuvasti eläkkeitä.
Eläkkeitä korotetaan leikatulla indeksillä siten, että kuluttajahintojen paino on 80 % ja palkkojen 20 %. Kun kuluttajahinnat nousevat palkkoja hitaammin (ruuan alennettu alv) eläkkeiden taso jää jälkeen leisestä ansiokehityksestä.
Eläkkeiden korkea veroprogressio syö lisäksi matalat korotukset.
Jos eläke nousee vuodessa 5.000 euroa niin vero-% nousee 15:sta 20,5 %:iin.
Eläkkeet jäävät siis tuntuvasti jälkeen jokainen vuosi.
Valtiovarainministeri Katainen väitti Helsingin Sanomien vaalitentissä, että eläkerahastojen varat riittäisivät vain seitsemän kuukauden eläkkeiden maksuun.
Tosiasiassa rahaa on noin seitsemäksi vuodeksi, minkä kokoomusjohtaja myöhemmin myönsi pahoitellen erhettään.
Opposition vaatimukset eläkkeiden parantamisesta, ilman eläkemaksujen nostoa, ärsyttivät hallituspuolueiden johtajia Hesarin tentissä. "Minusta se on huijausta", valtiovarainministeri Jyrki Katainen älähti.
Näin siis sanoi Katainen, joka poisti työantajilta kela-maksut kokonaan ja päätti korottaa sen sijaan energiaveroa.
"Vaikka moni sitä haluaisi, niin siihen (eläkkeiden leikatun indeksin korjaamiseen) rahat eivät riitä", sanoi pääministeri Mari Kiviniemi (kepu).
50/50-indeksin palauttaminen maksaisi jo ensimmäisenä vuonna 100 miljoonaa euroa, ja summa kasvaisi nopeasti.
Eläkeläiset menettävät siis joka vuosi vähintään satoja miljoonia euroja, mikä on poissa eläkeläisten ostovoimasta.
Mihin sitten kepu laittaa mieluunnin 100 miljoonaa - kuin leikatun indeksin poistoon? No maataloustukiin ja maatalousyrittäjien eläkkeen kaltaiseen etuuteen.
Katsotaanpa valtion budjettikirjaa ja sieltä maa- ja metsätalousministeriön budjettia.
Maatalouden saama suora tuki on 2,15 miljardia tänä vuonna (lisäksi muutamat sadat miljoonat sosiaali- ja terveysministeriön budjetin kautta).
- luopumistuet 129,5 miljoonaa
- ympäristötuki ja eläinten hyvinvointituki 372,2 miljoonaa
- luonnonhaittakorvaus 422,7 miljoonaa
- EU-tulotuki ja EU-markkinatuki 555,4 miljoonaa
- maa- ja puutarhatalouden tuki 559,2 miljoonaa
Lisäksi 2,15 miljardin ulkopuolelta
- maaseudun kehittäminen 166,4 miljoonaa
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön budjetista
- maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 218,74 miljoonaa
- maatalousrittäjän tapaturmavakuutus 16,1 miljoonaa euroa
- eläkebudjetista, 4,27 miljardia - maatalousyrittäjän eläkkeet ovat 530,6 miljoonaa ja kansaneläkkeet kaikkiaan 3,55 miljardia.
Maatalousyrittäjiä on vajaat 60.000. Maatalousyrittäjillä on omat eläkkeensä (eli eläkkeen kaltainen etuus) ja luopumistukensa mutta "meillä ei ole varaa" Kiviniemen mukaan eläkkeiden leikatun indeksin palauttamiseen edes 50/50 tasolle - puhumattakaan leikatun indeksin poistamisesta, jotta eläkkeiden taso voitaisiin inflaatiolta suojata.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.