Pienikokoiset odottajat

Täällä pikkusen lyhkäsempi vielä kun sinä :)
Esikoista odottelen joten voin kertoo vaan tähän asti kuulumiset. Nyt rv 28 4.

Vatsa on nyt jo todella suuri. Autolla pääsen vielä hetkisen ajamaan itse, ratin ja mahan väliin ei sormia enää mahdu..
Viimeks sf-mitta otettu rv 27 2 jolloin se oli 29cm, koko ajan ollaan menty ylä käyrillä. Seuraava neuvola on vasta vajaan parin viikon päästä. Sit saa uudempaa tietoo :)
"Pikkusen" paino-arvio oli rv 27 5 1330g (ultran kautta mitattu).
Eli täällä on varmaankin tulossa todella suuri lapsi jos samaa vauhtia kasvaa. Lapsen isä on syntyessään ollut viisi kiloinen ja niillä suvussa muutenkin tuota isokokoisuutta että mahtaako sitten periytyä sieltä lapsellekin mitat.

Ystäväni (joka on reilu 160cm pitkä) sai talvella oman lapsensa (vajaa 3kg) ja juurikin tänään totesimme että minulla on jo suurempi vatsa kuin hänellä viimeisillään. Ykskään takki ei mahdu enää kiinni, siitä siis päättelimme sen :)

Millaisia ongelmia sinulla oli silloin esikoisen kanssa? Paljon kasvukipuja tai vastaavia?

Kiitos vastauksesta! :)

Mulla alkoi esikoisesta kaikenmaailman vaivat siitä 12-13 viikolta. Ihan ihmeellistä lantio/alaselkä kipua yöllä. Se oli aivan järkyttävää ja sitä kesti semmosen kuukauden. Johtui ilmeisesti siitä kun kohtu kasvaessaan teki tilaa itelleen tuolla. Nyt tässä raskaudessa samaa ei onneksi vielä ole ollut. Kasvukipuja oli esikoisesta, ja ihon venyminen oli aika tuskaista välillä. Pisteli ja kutitti päivittäin. Semmonen inhottava ja pakottava tunne. Raskausarpia ei ihme kyllä tullut yhtään. Voisin kyllä luulla, ettei mun mahaan olis yhtään isompaa vauvaa mahtunut. Ainakin se tuntui siltä, oli sen verran pinkee olo. Semmonen että vois räjähtää millä hetkellä hyvänsä :D Sitten tietty oli noita muita raskausajan vaivoja. Närästyksen sain kaveriksi siinä 25 viikolla ja sitä jatkui päivittäin synnytykseen asti. Selällään en myöskään pystynyt makaamaan jostain 23-24 viikosta lähtien. Silloin 25 viikolla, näytin siltä että synnytän jo ihan kohta. Vaikka vielä reilut 3kk oli aikaa kasvattaa itteensä. Loppuviikoista sitten olin niin turvonnut, ettei yöllä saanut kunnolla nukutuksi, eikä missään asennossa muutenkan ollut hyvä. Viimeset 10 viikkoa oli yhtä tuskaa. Sängystäkään en meinannut ylös päästä. Eli nyt tässä oikeen innokkaana odottelen uudestaan noita viimesiä viikkoja! :D

Onko sulle puhuttu, että tehdäänkö synnytystapa-arvio? Mut lähetettiin neuvolasta sinne justiinsa mun pienen kokoni takia. Todettiin kuitenkin, että ihan tilava lantio on. Se tehtiin viikolla 37 muistaakseni.

Mulla ollu kans paljon jo kipua ja vaivaa :/
Vatsa tuntuu tosiaan nyt jo siltä et se räjähtää ja pari kertaa ihmiset on ihmetelly miten voi olla melkein 3kk vielä jäljellä laskettuun aikaan. :) Kun tosiaan näytän siltä että synnytän ihan just.
Lantio kipuja on ollut hirveesti jotka heijastelee jalkaan ja selkään.
Närästys on ihan järkyttävää, öisin heräilen mutusteleen Renniee :)
vatsaa kans kiristää ihan hulluna välillä ja kyljissä tuntuu semmonen pakottava tunne.
Harjotussupistuksia on tullut monta viikkoa jo ja aika paljon.
Tarviikohan pienikokoisen keho enemmän muutosta ja aiheuttaa siksi niin paljon vaivaa? :D

Joo on mullekin tulossa se synnytystapa-arvio, joskus viikoilla 36-37. Itse olen ajatellut että lapsi tulee ehkä leikkaamalla ulos kun nyt jo vaikuttaa kovin suurelta ja eipä tuo minun lantio mikään tllava ole. Nyt jo pohdin mahtaako ne ottaa etu-ajassa kaverin ulos sieltä kun näyttää kasvavan liiankin hyvin :)

mä olen 145cm ja olen normaali painoinen. odotan nyt toista lasta syntyväksi heinäkuun alkuun. ekan lapsen kohdalla maha oli iso ja syntyessään oli alle 3kg.
viikkoa ennen synnytystä kävin vielä metsässä sienessä ja marjassa, eli kävely ei ollut vaikeeta. nyt toisen lapsen kohdalla vatsa on nyt jo valtava, onneksi ei ole yhtään raskausarpea tullut, ei tullut edellisestäkään.
synnytys oli helppo, ponnistusvaihe meni nopeasti. saa nähdä miten toisen kohdalla menee.. nyt mulla on viikkoja 28 0 ja painoa itselle tullut vasta kaksi kiloa, neuvolassa huomauttivat vähäisestä painon noususta, lantio/ alaselkä kipuja on jonkin verran ollut nyt, muuten mennyt hyvin..

Minä 155 cm 52 kg. Eka lapsi oli 2900g ja toinen 4100. Mulla ei lantiota kuvattu kun lääkäri sanoi sen tuntuvan niin joustavalta -oikein synnyttäjän lantiot : )

Kakkonen putkahti helposti maailmaan. Synnytyksen kokonaiskesto oli 1 h 15 min

Ensimmäisen lapsen kohdalla painoin 44kg ekassa neuvolassa, pituutta minulla on 157cm. Loppuraskaudessa painoin jotain 60kg. Minulla kuvattiin lantio ja ei silloinkaan ollut vielä varmaa mahtuuko lapsi syntymään alakautta (painoarvioksi annettiin 3800g, syntyi 3490g, rv:llä 41 ja risat, käynnistettiin siis.) Synnytys kesti melkein vuorokauden ja olin koko ajan sektiovalmiudessa (ei ruokaa, eikä juomista, tipalla laittoivat nesteitä tulemaan.)

Saa nyt nähdä miten tämän kanssa käy, lapsi oli edellisessä ultrassa kolme päivää isompi mitä sillä hetkellä oli rv. Itsekin olen isompi nyt mitä ekassa raskaudessa.. Toivottavasti ei tarvitsisi kuitenkaan mitään 4-5kiloista puskea maailmaan.. :D Ja toivon myös että alkaisi syntyä itsekseen..

Minä olen 155cm pitkä ja rv 36 menossa tällä hetkellä ja odotan esikoista.
Viime viikolla neuvolalääkäri teki ultralla kokoarvion ja totesi vauvan olevan 2,6kg ja lasketun ajan painoarvioi oli 3,2kg. Lantion koosta kukaan ei ole sanonut mitään.
Lähtöpainoni oli 55kg ja tällä hetkellä painan 62kg. Turvotusta ei ole ja tuntuu, että kaikki kilot on vaan pallona mahassa. Sf mitta on mennyt keskikäyrän alalpuolella koko ajan.
Olo on tosi hyvä ja käveleminen ja touhuilu sujuvat hyvin.