Mikä on hoitolaina ja mihin, miten ja milloin sitä käytetään? Hoitolainaa lyhennetään hoitovastikkeella eikä osakas voi tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä. Hoitolaina poistuu tuloksesta hoitolainalla korjatun kohteen aiheuttaman alijäämän täyttymisellä. Hoitolainaa ei siirretä lainanlyhennysrahastoon eikä hoitolainalla korjattua kohdetta aktivoida vaan se on vuosikuluna. Hoitolaina hyödyttää vuokranantajaa.
Mikä on pääomalainan ja mihin, miten ja milloin sitä käytetään? Pääomalainaa lyhennetään rahoitusvastikkeella ja osakas voi tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä. Lainan poistuu tuloksesta siirtämällä lainanlyhennykset, ja osakkaan ylimääräiset lyhennykset ja rahoitusvastikkeen lyhennykset, lainanlyhennysrahastoon ja korjauksen valmistuttua se siirretään rakennusrahastoon. Korjaus on joko perusparannusta tai osan ikää oleellisesti kasvattava korjaus, joka aktivoidaan taseeseen. Vuokranantaja saanee rahastoinnin hyödyn myydessään huoneiston. KILA 1620 ja 1820.
Onko katon korjaukseen otetuttu laina pääomalainaa vai hoitolainaa, kun sitä on kirjanpidossa 2,5 vuoden aikana käsitelty siten, että osa
osakaslyhennyksistä on kirjattu lainanlyhennysrahastoon, mutta rahoitusvastikkeen lainanlyhennykset on tuloutettu. Vuonna 2010 osakaslyhennyksellä ei ole kartutettu lainanlyhennysrahastoa. Onko lainan käsittely KILAN 1620 ja 1820 ohjeiden mukainen? Mitä puutteita lainan käsittelyssä on? Alla kuvaus lainasta.
Lainaa otettu 2008/6 55000 € ja lainasta vastasi 477 os. Laina on 5 vuoden annuiteettilaina, lyhennys 1080 €/kk korko 5,7 %. Lainaosuus oli 115,5 €/velallinen yksikkö. Lainan maksoi pois 2008/6 177 osaketta ja 60 os. 2008 lopussa lyhennykset noin 27326 € yhteensä . Yhtiöllä ei ollut muita lainoja eikä rahoitusalijäämää vuoden 2008 alussa. Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on 2013.6.30, kun laina on tasaerälaina koron ollessa alussa 5,7 % ja 2010 1.6 % ? Laina korkoineen vaikuttaa erittäin kalliilta sillä 2010.12.31 on laina-aikaa jäljellä 2,5 vuotta ja lainapääomaa on 31.12.2010 jäljellä hiukan yli 6000 €, mikäli laskelma ketjusta Neuvoja pyydän pitää paikkansa. Tilinpäätösaineisto on tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmista ja taseesta ja aineisto antaa epäselvän kuvan lainan käsittelystä kirjanpidossa 2008 – 2010. Mikä mättää?
Tilinpäätös 2008 rahoitustuotot: vastikkeet 1696 €, rahastosuoritukset 27429 € ja YHT 29125 €. Rahoituskulut: korkokulut 1177 €, lainanlyhennykset 3537 € ja lainaosuuksien poismaksut 27535 € (YHT 32248 €). Tilikauden siirtyvä rahoitusjäämä -3123 €. Taseessa lainanlyhennysrahasto oli 27429 € 31.12.2008.
Tase-erittely 2009: Lainat rahoituslaitoksilta 1.1.2009 23928 €, lyhennykset ja vähennykset 10365 € ja pitkäaikainen vieras pääoma 13562 €. Lyhytaikainen vieras pääoma lainat rahoituslaitoksilta 5400 € ja pankkilainan määrä YHT 18962 € 31.12.2009. Tase: 2009 pitkäaikainen laina 13242 € ja lyhytaikainen laina 5720 €. Pääomavastikkeet 5961 € ja pääomamenot korkoja 950 €, lainojen lyhennykset 4965 €, muut 18 € YHT 5934 €. Pääomaylijäämä 28 €, ed.til.jäämä -3525 € ja siirtyvä jäämä -3497 €. POISTOJA tehtiin 2009 YHT. 4565 €! Lainanlyhennysrahasto 27429 €. Ylimääräisiä lyhennyksiä ei vuonna 2009 ollut.
Tase 31.12.2010 Lainanlyhennysrahasto 27429 €. Vieras pääoma pitkäaikainen 6590 € ja lyhytaikainen 5865 € muut 227 € YHT 12455 €. Pääomavastikkeet 6214 €, lainaosuussuoritukset 4590 € YHT 10805 €. Pääomamenot korko 286 €, lainojen lyhennykset 6509 € muut 43 € YHT 6838 €. Pääomavastikeylijäämä 3967 €, ed. jäämä -3497 € ja siirtyvä jäämä 470 €. Lainanlyhennysrahastoa ei ole kartutettu lainaosuussuorituksella.
Hoito- ja/tai pääomalaina
12
6730
Vastaukset
- Katso linkki
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Yhtiöjärjestys ratkaisee lainamuodon/1135219901702
Lukase tuo.
Hoitolainaa otetaan yleensä jos yhtiön talous on kuralla, eikä sillä ole varaa välttämättömiin korjauksiin. Ei siis perusparannusluonteisiin korjauksiin, kuten esim putkiremppa tai jokin muu iso perusparannustyyppinen korjaus.
Pääomalainaa otetaan taas noihin isoihin, perusparannustyyppisiin saneerauksiin.
Se, voiko noista tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, riippuu, mitä sanotaan yhtiöjärjestyksessä.- Kila 1620 ja 1820
Voiko pääomalainaa käsitellä kirjanpidossa siten, että osa lainanlyhennyksistä toisen vuonna kirjataan lainanlyhennysrahastoon ja toisena vuonna tuloutetaan ja tehdään poistoja lyhennysten verran verojen välttämiseksi. Käsittääkseni lainan tulisi olla joko hoitolainaa tai pääomalainaa, ja kirjanpidossa lainaa tulee käsitellä johdonmukaisesti loppuun saakka hoito - tai pääomalainana, muttei sekä/että lainana, kuten esimerkissä on tehty. Esimerkin lainakäsittelyyn kohdistuu epäilys, että se on virheellisesti laskettu ja kirjattu tilinpäätöksiin.
- ltuitiuoopå
Kila 1620 ja 1820 kirjoitti:
Voiko pääomalainaa käsitellä kirjanpidossa siten, että osa lainanlyhennyksistä toisen vuonna kirjataan lainanlyhennysrahastoon ja toisena vuonna tuloutetaan ja tehdään poistoja lyhennysten verran verojen välttämiseksi. Käsittääkseni lainan tulisi olla joko hoitolainaa tai pääomalainaa, ja kirjanpidossa lainaa tulee käsitellä johdonmukaisesti loppuun saakka hoito - tai pääomalainana, muttei sekä/että lainana, kuten esimerkissä on tehty. Esimerkin lainakäsittelyyn kohdistuu epäilys, että se on virheellisesti laskettu ja kirjattu tilinpäätöksiin.
Olet oikeassa. Rahoituksesta sovittaessa ensimmäisessä yhtiökokouksessa pitää päättää lainansta on se nyt millä nimellä tahansa, rahastoidaanko se eli aktivoidaan vai tuloutetaanko se ja sillä päätöksellä toimitaan koko lainan olon aikana.
Toki voi myöskin tehdä silloin päätöksen että osa tuloutetaan ja osa aktivoidaan, näin viisasta tehdä yli 10 vuoden lainoissa koska ylijäämää pystyy hyödyntämään ainoastaan 10 vuoden aikana.
Kaikissa lainoissa on yleensä yhtiöjärjestyksessä maininta osakkaiden ylimääräisistä lyhennyksistä.
Lainan nimi ei ratkaise vaan onko se aktivoitu vai tuloutettu.
- ITS...
Lainanlyhennysrahastoon kirjaaminen edellyttää yhtiökokouspäätöstä tilikauden aikana jona kirjaus tehdään (eli käytännössä etukäteen), se kirjataanko se LL-rahastoon ei tee siitä hoito- tai pääomalainaa. Minusta lainaa tulisi käsitelä ihan selvyyden vuoksi johdonmukaisesti rahastoinnin osalta mutta ei sitä kukaan pakota tekemään, voihan yhtiökokous esim. jonakin vuonna päättää rahastoinnista ja toisena taas ei.
Lainanlyhennys riippumatta lainatyypistä ei ole kuluerä kirjanpidossa, vaan kuluna voi kirjata vain korot ja sen rahastoinnin.
Rahastointi on ennen kaikkea tuloksentasauskeino.- yiopijkl
Vain alunperin aktivoidun lainan lyhennykset voi siirtää lainanlyhennysrahastoon.
- lainaaaaa
taloyhtiön isoja korjauksia varten otettavaa lainaa käsitellään aluksi kirjanpidossa hoitolainana, käytännössä sen ajan, että urakka saadaan loppuun. Kun urakka on valmis ja sen lopulliset kustannukset ovat tiedossa, lyhennetään lainasta tarvittaessa sen verran pois, että jäljelle jää urakan kustannuksia vastaava summa ja tässä vaiheessa lainasta tehdään pääomalaina, ja muodostetaan huoneistokohtaiset velkaosuudet. Tässä vaiheessa on mahdollista maksaa huoneistokohtainen velkaosuus pois ns. hankeosuutena, tai jättää velkaosuus huoneistolle ja alkaa maksamaan pääomavastiketta.
Toisaalta, ellei yhtiöjärjestys määrää että osakkaiden on voitava maksaa yhtiövelkaosuutensa kerralla (tai ylimääräisinä lisälyhennyksinä rahoitusvastikkeen lisäksi), niin yhtiön ei ole pakko ottaa sellaista lainaa jota voi lyhentää ennenaikaisesti. Käytännössä osuuden voi yleensä aina maksaa pois yhtiön määräämänä ajankohtana, ja useimmiten silloin kun haluaa.
- ölkujytrewu
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Toisaalta, ellei yhtiöjärjestys määrää että osakkaiden on voitava maksaa yhtiövelkaosuutensa kerralla (tai ylimääräisinä lisälyhennyksinä rahoitusvastikkeen lisäksi), niin yhtiön ei ole pakko ottaa sellaista lainaa jota voi lyhentää ennenaikaisesti. Käytännössä osuuden voi yleensä aina maksaa pois yhtiön määräämänä ajankohtana, ja useimmiten silloin kun haluaa.
Lyhennyksien ajankohdat määritellään pankin kanssa tehtävässä lyhennyssuunnitelmassa.
Useimiten "vastike" luontaiset lyhennykset kerran kuussa ja muut ylimääräiset lyhennykset kerran tai kaksiketaa vuodessa. ölkujytrewu kirjoitti:
Lyhennyksien ajankohdat määritellään pankin kanssa tehtävässä lyhennyssuunnitelmassa.
Useimiten "vastike" luontaiset lyhennykset kerran kuussa ja muut ylimääräiset lyhennykset kerran tai kaksiketaa vuodessa.Mikä kohta sinulta jäi lukematta edellisessä viestissäni?
Tuo mahdollisuus maksaa "ennenaikaisesti" ei ole välttämättä mahdollista.
Eikä yksikään taloyhtiö lyhennä velkaa kuukausittain, vaan kerran tai kaksi vuodessa. Lyhennysten välisenä aikana rahat makaavat taloyhtiön rahastossa odottamassa seuraavaa maksukertaa.- lainaaaa
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Mikä kohta sinulta jäi lukematta edellisessä viestissäni?
Tuo mahdollisuus maksaa "ennenaikaisesti" ei ole välttämättä mahdollista.
Eikä yksikään taloyhtiö lyhennä velkaa kuukausittain, vaan kerran tai kaksi vuodessa. Lyhennysten välisenä aikana rahat makaavat taloyhtiön rahastossa odottamassa seuraavaa maksukertaa.Olemassa on myös taloja, jotka lyhentävät lainojaan kerran kuukaudessa, mutta se on häviävän pieni prosentti kaikista taloyhtiöistä. Lyhennysten välisenä aikana rahat eivät makaa missään rahastossa, vaan yhtiön pankkitilillä, johon vastikkeet maksetaan. Tuo lyhentämistä odottava osa tilillä olevista rahoista on ns rahoitusvastikekertymää.
- klityu56iop
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Mikä kohta sinulta jäi lukematta edellisessä viestissäni?
Tuo mahdollisuus maksaa "ennenaikaisesti" ei ole välttämättä mahdollista.
Eikä yksikään taloyhtiö lyhennä velkaa kuukausittain, vaan kerran tai kaksi vuodessa. Lyhennysten välisenä aikana rahat makaavat taloyhtiön rahastossa odottamassa seuraavaa maksukertaa.Kyllä kuukausilyhennykset mitkä maksetaan normaali vastikkeiden tapaan kuten esim "putkivastike" lyhennetään pankille samantien kuukausittain, ei niitä makuuteta taloyhtiön tileillä.
- hartikka
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Mikä kohta sinulta jäi lukematta edellisessä viestissäni?
Tuo mahdollisuus maksaa "ennenaikaisesti" ei ole välttämättä mahdollista.
Eikä yksikään taloyhtiö lyhennä velkaa kuukausittain, vaan kerran tai kaksi vuodessa. Lyhennysten välisenä aikana rahat makaavat taloyhtiön rahastossa odottamassa seuraavaa maksukertaa.Etenkin jos on kyse lainasta joka ei ole aktivoitu vaan tuloutettu, niin takaisin maksu tapahtuu kuukausittain normaalina lisävastikkeena koska se vaikuttaa nimenomaan tuloslaskelmaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881577
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla121460- 981390
- 691260
- 1041199
- 1161150
Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan
Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n257972- 69971
Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o18925- 37907