Pakkoruotsi ja äidinkieli
Torstai 14.04.2011Pohjalainen
Marjatta Vehkaojasta on aika antaa enemmän tilaa muiden kuin suomen ja ruotsin opiskelulle.
"Kielitaito on mm. sitä, että ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Kaija Katteluksella (Pohjalainen 8.4.) on selvästi vaikeuksia ymmärtää kielipolitiikan ydinkysymyksiä. Kun puhutaan pakkoruotsista, puhutaan koko ikäluokkaa koskevasta pakosta. Perustuslakimme ei pakota ruotsin opiskeluun, toisin kuin on väitetty. Kielipoliittinen keskustelu ei kohdistu yksilöön vaan on tietenkin väestötason keskustelua.
Äidinkielellä ja pakkoruotsilla ei ole tekemistä toistensa kanssa. Kaikki pakkoruotsin poistamisen kannalla olevat varmaankin lähtevät siitä, että oma äidinkieli tulisi oppia jos mahdollista, täydellisesti. Sekä suomi että ruotsi ovat maailmalla marginaalikieliä.
Peruskoulussa ei voida opettaa kaikkia asioita, joita ihminen elämänsä aikana tarvitsee. Elinikäinen oppiminen on ainoa keino vastata kulloiseenkin osaamisen tarpeeseen. Kun osaa mitä tahansa yhtä vierasta kieltä, oppii tarpeen tullen muitakin. Mikään kieli ei pysy trimmissä ellei sitä pääse käyttämään. Pakkoruotsin kanssa käy usein juuri näin.
Noin 70 % suomalaisista ja 60 % eduskuntavaaliehdokkaista vastustaa pakkoruotsia. Me kaikki haluamme, että ruotsin kielestä tulee valinnainen kieli. Tämä on kieli-ilmapiirin kohentamiseksi täysin välttämätöntä. Demokratiassa on kestämätöntä, että kapea puolue-eliitti linnoittautuu vastustamaan ruotsin valinnaisuutta. Jos näin jatkuu, asetelmat kärjistyvät entisestään. Kupla on puhkaistava ajoissa.
Entä kielirauha, joka on ollut ennen kaikkea RKP:lle tärkeä. Edistikö kielirauhaa, että juuri pakkoruotsin vastustajien mielenosoituspäivänä 31.3. ministeri Virkkunen nimitti työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää ruotsinkielen opetusta koulussa? Ei edistä, kärjistää. Edistikö kielirauhaa, että pakkoruotsin vastustajien mielenosoituspäivänä samoille barrikadeille saapuivat myös pakkoruotsin puolustajat? Ei edistä.
Oma ehdotukseni on, että tähän saakka suunnitelmallisesti padottu keskustelu kansalliskielistämme päästetään valloilleen. Paikataan nyt se hiljaisuus, jonka vallitessa kielilakimme uusittiin. Huolehditaan siitä, että lainsäädäntömme ei jatkossa lupaa mahdottomia. Eräs rkp-läinen eduskuntavaaliehdokas totesi äskettäin vaalipaneelissa, että pakkoruotsia ei tarvitse opiskella siksi, että ruotsinkieliset saisivat kielelliset palvelunsa. Miksi sitten?
MARJATTA VEHKAOJA
kansanedustajaehdokas SDPVaasa"
Torstai 14.04.2011Pohjalainen
Marjatta Vehkaojasta on aika antaa enemmän tilaa muiden kuin suomen ja ruotsin opiskelulle.
"Kielitaito on mm. sitä, että ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Kaija Katteluksella (Pohjalainen 8.4.) on selvästi vaikeuksia ymmärtää kielipolitiikan ydinkysymyksiä. Kun puhutaan pakkoruotsista, puhutaan koko ikäluokkaa koskevasta pakosta. Perustuslakimme ei pakota ruotsin opiskeluun, toisin kuin on väitetty. Kielipoliittinen keskustelu ei kohdistu yksilöön vaan on tietenkin väestötason keskustelua.
Äidinkielellä ja pakkoruotsilla ei ole tekemistä toistensa kanssa. Kaikki pakkoruotsin poistamisen kannalla olevat varmaankin lähtevät siitä, että oma äidinkieli tulisi oppia jos mahdollista, täydellisesti. Sekä suomi että ruotsi ovat maailmalla marginaalikieliä.
Peruskoulussa ei voida opettaa kaikkia asioita, joita ihminen elämänsä aikana tarvitsee. Elinikäinen oppiminen on ainoa keino vastata kulloiseenkin osaamisen tarpeeseen. Kun osaa mitä tahansa yhtä vierasta kieltä, oppii tarpeen tullen muitakin. Mikään kieli ei pysy trimmissä ellei sitä pääse käyttämään. Pakkoruotsin kanssa käy usein juuri näin.
Noin 70 % suomalaisista ja 60 % eduskuntavaaliehdokkaista vastustaa pakkoruotsia. Me kaikki haluamme, että ruotsin kielestä tulee valinnainen kieli. Tämä on kieli-ilmapiirin kohentamiseksi täysin välttämätöntä. Demokratiassa on kestämätöntä, että kapea puolue-eliitti linnoittautuu vastustamaan ruotsin valinnaisuutta. Jos näin jatkuu, asetelmat kärjistyvät entisestään. Kupla on puhkaistava ajoissa.
Entä kielirauha, joka on ollut ennen kaikkea RKP:lle tärkeä. Edistikö kielirauhaa, että juuri pakkoruotsin vastustajien mielenosoituspäivänä 31.3. ministeri Virkkunen nimitti työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää ruotsinkielen opetusta koulussa? Ei edistä, kärjistää. Edistikö kielirauhaa, että pakkoruotsin vastustajien mielenosoituspäivänä samoille barrikadeille saapuivat myös pakkoruotsin puolustajat? Ei edistä.
Oma ehdotukseni on, että tähän saakka suunnitelmallisesti padottu keskustelu kansalliskielistämme päästetään valloilleen. Paikataan nyt se hiljaisuus, jonka vallitessa kielilakimme uusittiin. Huolehditaan siitä, että lainsäädäntömme ei jatkossa lupaa mahdottomia. Eräs rkp-läinen eduskuntavaaliehdokas totesi äskettäin vaalipaneelissa, että pakkoruotsia ei tarvitse opiskella siksi, että ruotsinkieliset saisivat kielelliset palvelunsa. Miksi sitten?
MARJATTA VEHKAOJA
kansanedustajaehdokas SDPVaasa"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Koululaisten äidinkielen taito heikkenee, mutta meillä pyritään vaan lisäämään turhaa pakkoruotsia!
Hulluutta kerrakseen....