Eläkeindeksimuutos uuteen hallitusohjelmaan.

Eläkeindeksimuutos olisi kustannusneutraali.

Taitetun indeksin kustannusvaikutus vuositasolla ja suhteutettuna työeläkelaitosten rahastojen vuosituottoihin on mitätön siivu, siihen nähden miten se elvyttäisi valtion taloutta verotulojen kasvuna ja asumisavustuksien vähenemisenä.

Oikeudenmukaisuuden suhteen se on henkisesti merkittävä. Kuusikymmentäluvulla solmimme sopimuksia eläkevakuutusyhtiöiden ja työnantajien kanssa ja silloin sovittiin myös eläkkeiden ostovoimapäivityksistä palkkaindeksin mukaan. Tämä sopimus piti vuoteen 1977 asti jolloin se ensimmäisen kerran rikottiin.

Mikäli alkuperäinen palkkaindeksiä seuraava sopimus olisi voimassa edelleenkin, keskimääräinen eläkeläinen viimevuonna olisi saanut vuosieläkkeensä 16440 € , korotuksena 1,78 % eli 292,6 €. Nykymalli (20/80) toi korotusta 221,9 €, eli palkkaindeksinmukainen toisi vain 70,7 €/ v. enemmän, siis melko pienistä rahoista on kyse vuositasolla.

Kustannusvaikutusten tarkastelua ei ole saatavissa, joten yritetään se tehdä omana työnä likimäärin. Tiedämme, että kahdeksan viimevuoden vuosituotto on ollut kuuden miljardin luokkaa, viimevuonna 14 miljardia euroa ja se nostaa keskiarvoa. Pääomiin ei kosketa, joten jos jonain vuonna tuottoja ei tule tyydytään sitten vanhaan (20/80) tasoon.

Paljonko tuosta jakovaraisesta tuotosta sitten pitäisi lohkaista. Palkkaindeksin mukainen lisä nykyiseen on 70,7 € / v. ja se kertaa miljoona, sen verran työeläkeläisiä alaspäin pyöristettynä on. Likimäärin siitä tulee 70.700.000 €. Tämän verran Ilmarinen palautti asiakashyvityksinä takaisin elinkeinoelämälle, viimevuonna.

Eläkerahastojen pääomiin jäisi siis lisättäväksi, keskimäärin muhkea 5,93 miljardia euroa vuodessa.
Tämä oikaisu olisi moraalinen vahvistus uuteen hallitusohjelmaan. Meillä on erittäin runsaslypsyinen eläkerahastolehmä, joka lypsää vielä myös lasten lapsille, kunhan sitä hyvin hoidetaan.