Osaisko joku selittää hapettavan ja ei-hapettavan hapon erot? En ymmärrä sitä, kun esim HCl hapettaa raudan niin miksi se silti on ei-hapettava happo, kun taas esim typpihappo on hapettava happo.
Hapettavat hapot
mariiiiiiiiiiiiiii
30
4987
Vastaukset
- daniell234532526
Hapettavan hapon elektroniaffiniteetti on suurempi kuin hapetettavan "kohdeaineen" elektroniaffiniteetti.
Ei-hapettavalla hapolla elektroniaffiniteetti on taas pienempi kuin hapetettavan aineen.
Amfoteeristen happojen tapauksessa asia on hieman monimutkaisempi, jolloin asiaan vaikuttaa myös kohdeaineen allotropia. - Auttaisiko tämä?
Hapettava happo voi toimia sekä hapettimena että happona. Pääsääntöisesti hapettava happo sisältää itse aina happea, ja laajemmin hapettava happo sisältää vedyn lisäksi jonkin muun kemiallisen ryhmän (kuten sulfaatti tai nitraatti), joka voi pelkistyä reaktiossa.
Rikkihapon ja kuparin reaktiossa vetyatomien sijasta pelkistyy osa rikkihapon rikkiatomeista rikkidioksidiksi. Vastaavasti typpihapon ja kuparin reaktiossa osa typpihapon nitraatista pelkistyy nitriitiksi. Reaktioissa siis tapahtuu pelkistyminen ja kuparin liukeneminen ilman vedyn muodostusta.
Suolahappo ei reagoi kuparin kanssa, vaikka se reagoikin kuparioksidin kanssa. Suolahappo voi reagoida raudan kanssa tuottaen vetyä, mutta rauta ei olekaan jalometalli, jollaisena yllä kuvattua kuparia jännitesarjan perusteella (ei muutoin) pidetään.- apua_kemiaan
Olisiko mahdollista saada vielä jonkinlaista reaktioyhtälöä..?
- On mahdollista.
Cu(s) 4 HNO3(aq) --> Cu2 (aq) 2 NO3–(aq) NO2(g) 2 H2O(l)
Reaktio on hapettumis-pelkistymisreaktio, jossa osa nitraatti-ioneista pelkistyy typpidioksidiksi (kaasu), osa jää pelkistymättä. Kupari Cu hapettuu Cu2 -ioneiksi, vesiliuoksessaan yhdisteenä kuparinitraatti.
Cu(s) 2 H2SO4(aq) --> Cu2 (aq) SO4(2-)(aq) SO2(g) 2 H2O(l)
Reaktio on hapettumis-pelkistymisreaktio, jossa osa sulfaatti-ioneista pelkistyy rikkidioksidiksi (kaasu). Kupari Cu hapettuu Cu2 -ioneiksi, vesiliuoksessaan yhdisteenään kuparisulfaatti. - dodadoi
Siis hapettava happo ja ei-hapettava happo liittyy hapetus-pelkistysreaktioihin. Hapettava happo hapettaa vain jaloja metalleja (normaalipotentiaalitaulukon metallit vedyn jälkeen), ja silloin reaktiossa ei vapaudu vetyä. Ei-hapettavat hapot reagoivat epäjalojen metallien kanssa ja silloin syntyy vetykaasua.Ja HCL on tällainen ei-hapettava happo...
Hapettava happo ei välttämättä aina ole happo. Esim. vetyperoksidi on myös hapettava happo... silloin sen vesiliuoksessa täytyy kuitenkin olla vetyä:
H2O2 H2 Cu ---> Cu2 H2O
jätin reaktion tasapainottamisen pois selvyyden vuoksi.
Tuohon ylempään vielä, että jos HNO3 hapettaa kuparin niin silloin se itse pelkistyy... normaalipotentiaaleja katsoessa nitraatti ionin pelkistyessä syntyy joko NO H2O tai NO2 H2O ja näistä suotuisampi on tuo ensimmäinen joten eikö siinä synny typpioksidia ja vettä? :) mielestäni myös tuon nitraatti ionin voi jättää pois tuosta reaktioyhtälöstä? Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä!!!- jatkuuuu
On pakko todistaa, että olen oikeasse, joten tein reaktioyhtälön tuohon :))) :
3Cu 8HNO3 → 3Cu(NO3)2 2NO 4H2O
nitraatti-ionia ei ole pakko ilmoittaa, mutta sen voi laittaa... tai oikeastaan kannattaa laittaa... :) kunhan sekoilen :)))
Mutta tuollainen siitä tulee. Olen pahoillani, mutta tuo ylempänä oleva on kyllä väärin... :D
voin lisääkin perustella jos joku vaatii...
- Jatkuu...
Reaktioyhtälöä on kuvattu alla olevassa linkissä.
Cu(s) 4 HNO3(aq) --> Cu2 (aq) 2 NO3–(aq) NO2(g) 2 H2O(l)
http://web.clark.edu/amixon/110/W11_capstone_Cu.pdf
Nim. "Dodadoin" väite: Hapettava happo ei välttämättä aina ole happo. Esim. vetyperoksidi on myös hapettava happo...
Dodadoin väite ei pidä paikkaansa. Hapettavan hapon tulee aina olla sekä Brønsted-happo että voimakas hapetin. Vetyperoksidi on voimakas hapetin, mutta se ei ole Brønsted-happo. Siispä vetyperoksidi ei voi olla hapettava happo.- dodadoijatkuu
En tiedä miten sen nyt haluat perustella, mutta hapettava happo on happo joka hapettaa metallin niin ettei reaktiotuotteissa synny vetyä. Eli vetyperoksidi on hapettava happo, mjutta siinä täytyy olla lähtöaineissa vetyä mukana...
Brønsted-happo jota jankkaat tarkoittaa sitä, että happo luovuttaa aina vetyionin eli protonin... Hapon ei aina tarvitse luovuttaa protonia, kun puhutaan hapetus-pelkistys reaktiosta.
'Happo-emäs-reaktioissa hapon pitää aina luovuttaa protoni.
TÄMÄ ASIA KUITENKIN KÄSITTELEE HAPETUS-PELKISTYS REAKTIOTA, JOLLOIN HAPON EI TARVITSE AINA LUOVUTTAA PROTONIA ELI OLLA (Brønsted-happo). Eli vetyperoksidi voi olla hapettava happo!
Reaktioyhtälösi on tosiaankin oikein. Vaikka olet sen aluksi väärin merkinnytkin... ja siksi vähän hämäännyin...
Mutta omani on myös oikeassa:
Kun typpihappo on vahvaa:
Cu 4 HNO3 ----> Cu(NO3)2 2 NO2 2 H2O
Kun typpihappo on laimeaa:
3 Cu 8 HNO3 ----> 3 Cu(NO3)2 2 NO 4 H2O
http://www.helsinki.fi/kemma/data/kokeellisuus/metallinkierratyslaitos.pdf
Reaktioyhtälöt riippuu siis hapon vahvuudesta ja typen hapetusluvusta.
Elikkä molemmat ovat oikeassa? :DDDD
Tuosta hapettavasta haposta en ala enempää kiistelemään, koska hapettavaa happoa ei oikeastaan edes pidä pitää hapettavana happona, koko hapettava happo on myös vähän outo käsite... Olen kuitenkin tässä asiassa aivan oikeassa.
Toivottavasti tästä meidän väittelystä saadaan jotain irti... - yksineuvovielä
dodadoijatkuu kirjoitti:
En tiedä miten sen nyt haluat perustella, mutta hapettava happo on happo joka hapettaa metallin niin ettei reaktiotuotteissa synny vetyä. Eli vetyperoksidi on hapettava happo, mjutta siinä täytyy olla lähtöaineissa vetyä mukana...
Brønsted-happo jota jankkaat tarkoittaa sitä, että happo luovuttaa aina vetyionin eli protonin... Hapon ei aina tarvitse luovuttaa protonia, kun puhutaan hapetus-pelkistys reaktiosta.
'Happo-emäs-reaktioissa hapon pitää aina luovuttaa protoni.
TÄMÄ ASIA KUITENKIN KÄSITTELEE HAPETUS-PELKISTYS REAKTIOTA, JOLLOIN HAPON EI TARVITSE AINA LUOVUTTAA PROTONIA ELI OLLA (Brønsted-happo). Eli vetyperoksidi voi olla hapettava happo!
Reaktioyhtälösi on tosiaankin oikein. Vaikka olet sen aluksi väärin merkinnytkin... ja siksi vähän hämäännyin...
Mutta omani on myös oikeassa:
Kun typpihappo on vahvaa:
Cu 4 HNO3 ----> Cu(NO3)2 2 NO2 2 H2O
Kun typpihappo on laimeaa:
3 Cu 8 HNO3 ----> 3 Cu(NO3)2 2 NO 4 H2O
http://www.helsinki.fi/kemma/data/kokeellisuus/metallinkierratyslaitos.pdf
Reaktioyhtälöt riippuu siis hapon vahvuudesta ja typen hapetusluvusta.
Elikkä molemmat ovat oikeassa? :DDDD
Tuosta hapettavasta haposta en ala enempää kiistelemään, koska hapettavaa happoa ei oikeastaan edes pidä pitää hapettavana happona, koko hapettava happo on myös vähän outo käsite... Olen kuitenkin tässä asiassa aivan oikeassa.
Toivottavasti tästä meidän väittelystä saadaan jotain irti...Kannattaa kerrata happo-emäs-reaktiot ja hapetus-pelkistys-reaktiot... ;)
- Enkaipaaneuvoja
dodadoijatkuu kirjoitti:
En tiedä miten sen nyt haluat perustella, mutta hapettava happo on happo joka hapettaa metallin niin ettei reaktiotuotteissa synny vetyä. Eli vetyperoksidi on hapettava happo, mjutta siinä täytyy olla lähtöaineissa vetyä mukana...
Brønsted-happo jota jankkaat tarkoittaa sitä, että happo luovuttaa aina vetyionin eli protonin... Hapon ei aina tarvitse luovuttaa protonia, kun puhutaan hapetus-pelkistys reaktiosta.
'Happo-emäs-reaktioissa hapon pitää aina luovuttaa protoni.
TÄMÄ ASIA KUITENKIN KÄSITTELEE HAPETUS-PELKISTYS REAKTIOTA, JOLLOIN HAPON EI TARVITSE AINA LUOVUTTAA PROTONIA ELI OLLA (Brønsted-happo). Eli vetyperoksidi voi olla hapettava happo!
Reaktioyhtälösi on tosiaankin oikein. Vaikka olet sen aluksi väärin merkinnytkin... ja siksi vähän hämäännyin...
Mutta omani on myös oikeassa:
Kun typpihappo on vahvaa:
Cu 4 HNO3 ----> Cu(NO3)2 2 NO2 2 H2O
Kun typpihappo on laimeaa:
3 Cu 8 HNO3 ----> 3 Cu(NO3)2 2 NO 4 H2O
http://www.helsinki.fi/kemma/data/kokeellisuus/metallinkierratyslaitos.pdf
Reaktioyhtälöt riippuu siis hapon vahvuudesta ja typen hapetusluvusta.
Elikkä molemmat ovat oikeassa? :DDDD
Tuosta hapettavasta haposta en ala enempää kiistelemään, koska hapettavaa happoa ei oikeastaan edes pidä pitää hapettavana happona, koko hapettava happo on myös vähän outo käsite... Olen kuitenkin tässä asiassa aivan oikeassa.
Toivottavasti tästä meidän väittelystä saadaan jotain irti..."Reaktioyhtälösi on tosiaankin oikein. Vaikka olet sen aluksi väärin merkinnytkin... ja siksi vähän hämäännyin..."
Mikäs siinä on väärin merkitty?
"Brønsted-happo jota jankkaat."
En ole jankuttanut mitään. Hapettavan hapon ominaisuuksiin kuuluu, että happo on sekä hapetin että Brønsted-happo. Totesin, että vetyperoksidi ei ole Brønsted-happo, joten se ei myöskään voi olla hapettava happo.
http://en.wikipedia.org/wiki/Oxidizing_acid
"Olen kuitenkin tässä asiassa aivan oikeassa."
http://en.wikipedia.org/wiki/Category:Oxidizing_acids
Sinulla varmaan on jokin (luotettava) kirjallinen lähde, jossa vetyperoksidi luokitellaan hapettavaksi hapoksi?! Sen jälkeen olen samaa mieltä kanssasi. - Red Hot Chili
dodadoijatkuu kirjoitti:
En tiedä miten sen nyt haluat perustella, mutta hapettava happo on happo joka hapettaa metallin niin ettei reaktiotuotteissa synny vetyä. Eli vetyperoksidi on hapettava happo, mjutta siinä täytyy olla lähtöaineissa vetyä mukana...
Brønsted-happo jota jankkaat tarkoittaa sitä, että happo luovuttaa aina vetyionin eli protonin... Hapon ei aina tarvitse luovuttaa protonia, kun puhutaan hapetus-pelkistys reaktiosta.
'Happo-emäs-reaktioissa hapon pitää aina luovuttaa protoni.
TÄMÄ ASIA KUITENKIN KÄSITTELEE HAPETUS-PELKISTYS REAKTIOTA, JOLLOIN HAPON EI TARVITSE AINA LUOVUTTAA PROTONIA ELI OLLA (Brønsted-happo). Eli vetyperoksidi voi olla hapettava happo!
Reaktioyhtälösi on tosiaankin oikein. Vaikka olet sen aluksi väärin merkinnytkin... ja siksi vähän hämäännyin...
Mutta omani on myös oikeassa:
Kun typpihappo on vahvaa:
Cu 4 HNO3 ----> Cu(NO3)2 2 NO2 2 H2O
Kun typpihappo on laimeaa:
3 Cu 8 HNO3 ----> 3 Cu(NO3)2 2 NO 4 H2O
http://www.helsinki.fi/kemma/data/kokeellisuus/metallinkierratyslaitos.pdf
Reaktioyhtälöt riippuu siis hapon vahvuudesta ja typen hapetusluvusta.
Elikkä molemmat ovat oikeassa? :DDDD
Tuosta hapettavasta haposta en ala enempää kiistelemään, koska hapettavaa happoa ei oikeastaan edes pidä pitää hapettavana happona, koko hapettava happo on myös vähän outo käsite... Olen kuitenkin tässä asiassa aivan oikeassa.
Toivottavasti tästä meidän väittelystä saadaan jotain irti...> Eli vetyperoksidi on hapettava happo, mjutta siinä täytyy olla lähtöaineissa vetyä mukana
Mitä tarkoitat tuolla? Vetyperoksidi sisältää vetyä, mutta ei se ole hapettava happo.
Tarkoitatko piranha-liuosta, joka on väkevän rikkihapon ja vetyperoksidin seos? Piranha on hyvin ärhäkkä liuos, jossa saadaan muodostettua atomaarista happea. Atomaarinen happi on hyvin reaktiivinen hapen muoto, joka vie känsät käsistä (vrt. otsoni).
H2SO4 H2O2 → H3O HSO4− O
- doddadoitaas
Aluksi sinulla on kertoimet väärin ja nitraatti-ionia ei kuulu laittaa erikseen...
Hapettavia happoja ei edes luokitella missään!!!!!
Niitä ei erotella, että mikä on hapettava happo ja mikä ei!
Tai oletko lukenut jostain niin? Tai nähnyt luettelon? ET OLE!
"Hapettavat hapot" eli hapot jotka hapettaa jalometalleja reagoivat niin että ei synny vetykaasua. Eli vetyperoksidi on ns. "hapettava happo"...
Äläkä aina luota tuohon "sinun" wikipediaasi. Et varmaan edes tiedä kemiasta oikeastaan mitään. Luet wikipediasta mukamuka tietoa ja tulet tänne pätemään...
Käytin väärää sanaa "jankkaus". itseä vaan ärsyttää että koko Brønsted-happoa ei edes mainita missään muualla kuin wikipediassa... Brønsted-happo sisältää aina protonin jonka se luovuttaa, mutta hapetus-pelkistys reaktioissa elektroneja luovutetaan ja otetaan vastaan!!!! Eli Hapetus-pelkistys reaktion "hapettava happo" ei tarvitse sisältää aina protonia! Eli hapettava happo voi myös olla vetyperoksidi.
Mene opiskelemaan ja lukemaan kemiaa, ennen kuin tulet pätemään.
Uskoisit jo!
OPETTELE KEMIAN PERUSASIAT JA TULE SITTEN HUUTELEE
Olen edelleen oikeassa ;)- Voi, olet väärässä!
> OPETTELE KEMIAN PERUSASIAT JA TULE SITTEN HUUTELEE.
Oletpa sinä äkäinen poika! Rauhoitu, hyvä lapsi, ettei otsasuonesi katkea.
> Aluksi sinulla on kertoimet väärin ja nitraatti-ionia ei kuulu laittaa erikseen.
Kertoimet olivat aivan oikein ja nitraatti-ionit sekä kupari-ioni voidaan selkeästi erottaa tuossa tilanteessa toisistaan. Lisäksi yhtälössä oli eritelty havainnollisuuden vuoksi faasit toisistaan. Täysin priimaa työtä.
> Hapettavia happoja ei edes luokitella missään!!!!! Niitä ei erotella, että mikä on hapettava happo ja mikä ei! Tai oletko lukenut jostain niin? Tai nähnyt luettelon? ET OLE!
Olen ja annoin siitä myös linkin.
A
Aqua regia
Arsenic acid
B
Bromic acid
Bromous acid
C
Chloric acid
Chlorous acid
Chromic acid
H
Hypobromous acid
Hypochlorous acid
Hypoiodous acid
I
Iodic acid
P
Perbromic acid
Perchloric acid
Periodic acid
S
Selenic acid
Selenous acid
Sulfuric acid
T
Telluric acid
EI NÄY VETYPEROKSIDIA.
Toinen lista.
Arsenic acid (AsH3O4)
Selenic acid (H2O4Se)
Sulfuric acid (H2O4S)
Chloric acid (ClHO3)
Perchloric acid (ClHO4)
Hypochlorous acid (ClHO)
Iodic acid (HIO3)
Bromic acid (BrHO3)
Chlorous acid (ClHO2)
Chromic acid (Cr2H2O7)
Aqua regia (ClH2NO3)
Periodic acid (HIO4)
Hypobromous acid (BrHO)
Hypoiodous acid (HIO)
Selenious acid (H2O3Se)
Chromic acid (CrH2O4)
Periodic acid (H5IO6)
Hydrogen sulfate (HO4S-)
Telluric acid (H6O6Te)
Bromous acid (BrHO2)
Perbromic acid (BrHO4)
http://www.chembase.com/tag_oxidizing_acids.htm?cat=oxidizing_acids
EI NÄY VETYPEROKSIDIA.
> Et varmaan edes tiedä kemiasta oikeastaan mitään.
Miten se kuuluu tähän asiaan? Kysymyksessä olivat hapettavat hapot, eivät minun kemian taitoni, lapsi hyvä.
Hapettavan hapon ominaisuuksiin kuuluu, että happo on sekä hapetin että Brønsted-happo. Totesin, että vetyperoksidi ei ole Brønsted-happo, joten se ei myöskään voi olla hapettava happo. Tuohon päätelmään riittää pikku-kemistin taidot.
> Eli hapettava happo voi myös olla vetyperoksidi. Olen edelleen oikeassa.
Minä mielelläni uskoisin sinua. Sinä et vain pysty perustelemaan asiaasi. Sinulla varmaan on jokin (luotettava) kirjallinen lähde, jossa vetyperoksidi luokitellaan hapettavaksi hapoksi?! Sen jälkeen olen samaa mieltä kanssasi.
- olet ärsyttä ihminen
olen lapsi varmaan verrattuna sinuun... :D
Mulla meni vähän tunteisiin olen pahoillani.
Tuossa sinun linkissäsi jossa oli mukamas "hapettavat hapot" niin miksi siitä puuttui yleisin HNO?! Nämä sinun "perustelut" ovat aivan perseestä.
Olen keskustellut asiasta kemian opettajien ja tutkijoiden kanssa ja he ovat melko samaa mieltä kanssani. Kuitenkin koko termi hapettava happo on turha, sitä ei oikeasti luetella missään että mikä on hapettava ja mikä ei...
Että ota jostain muualta selvää kuin englannin kielisiltä sivuilta ja sieltä wikipediasta!
Minä en jaksa enään asiasta jankuttaa. Olet hyvin ärsyttävä ihminen etkä ole antanut yhtäkään omaa mielipidettäsi/tietoasi julki. Varmaan pelkäät liikaa tai et oikeasti tiedä mitään.
Hapettavat hapot kuuluvat kemiaan. Sinä et tiedä mitään kemiasta, joten sinuna olisin hiljaa. Runkkaa itseksesi noita sinun sivujasi, mutta älä niitä mulle tule näyttämään. KIITOS.
Sinä et edes tiedä mikä on hapetus-pelkistys reaktion ja happo-emäs reaktion ero ja se on tässä asiassa tärkeintä.
Sinä olet väärässä ja minä oikeassa.
ole hiljaa jo- Voi sinua hyvä lapsi
> Olen lapsi varmaan verrattuna sinuun... Sinä et tiedä mitään kemiasta, joten sinuna olisin hiljaa... Runkkaa itseksesi noita sinun sivujasi, mutta älä niitä mulle tule näyttämään... Minä olen oikeassa... Ole hiljaa jo
Olet ainakin äärimmäisen lapsellinen, saatat toki myös olla pelkkä pelleilevä lapsukainen. Mutta olet joka tapauksessa 100 % varmasti mielenterveydeltäsi häiriintynyt. Kannattaa hakea apua jo heti huomenna tai vaihtaa lääkitys.
> "hapettavat hapot" niin miksi siitä puuttui yleisin HNO?!
Typpihappoa käsiteltiin jo siinä reaktioyhtälössä edellä.
> Olen keskustellut asiasta kemian opettajien ja tutkijoiden kanssa ja he ovat melko samaa mieltä kanssani.
Mitä sitten? Pistä sitä mustaa-valkoisella asiasta sitten tulemaan - keskustele asiasta kahden kesken vaikka itsensä paavin kanssa. Ei asia siitä muuksi muutu.
> Olet hyvin ärsyttävä ihminen etkä ole antanut yhtäkään omaa mielipidettäsi/tietoasi julki.
Voi hyvä lapsi sinua. Miksi minä olen ärsyttävä, jos osaan perustella asiani sinua paremmin? Sinä toivoisit niin kovasti olevasi oikeassa, mutta sinä et vain osaa tätä asiaa. Et vain osaa.
> Sinä et edes tiedä mikä on hapetus-pelkistys reaktion ja happo-emäs reaktion ero ja se on tässä asiassa tärkeintä.
Minä mielelläni uskoisin sinua. Sinä et vain valitettavasti pysty perustelemaan asiaasi. Sinulla varmaan on jokin (luotettava) kirjallinen lähde, jossa vetyperoksidi luokitellaan hapettavaksi hapoksi?! Voisitko lähettää sen kirjallisen lähteesi meille nähtäväksi, kiitos. :)))
- hanki elämä
Ei juumalauta et alat mun mielenterveyttä ny sit arvostelee, vaikka et edes tunne mua. En lähe tähän mukaan. Sanon vaan, että toista näin ärsyttävää henkilöä en eää halua tavata millään tavalla...
voit kirjoittaa mitä vaan, mut en vastaa, enkä lue enään mitään. Sitäpaitsi sinun omassa reaktioyhtälössäsi on todellakin kertoimet väärin ja se on todella epäselvä. Elikkäs sun kannattaa ny vaan olla hiljaa kun et mistään mitään tiedä :DDDD
kannattaa ny vaan hankkii elämä...- Kiitos avustasi.
Hapettavan hapon ominaisuuksiin kuuluu, että happo on sekä hapetin että Brønsted-happo. Happi sisältyy poikkeuksetta luontaisesti happorunkoon, jonka lisäksi hapettava happo sisältää vedyn lisäksi jonkin muun kemiallisen ryhmän (kuten sulfaatti tai nitraatti), joka voi pelkistyä reaktiossa. Hapettavien happojen reaktioissa tapahtuu pelkistyminen ja jalometallien liukeneminen ilman vedyn muodostusta.
Olisiko tuossa kattava määritelmä hapettavalle hapolle?
Cu--Fe--Cu
Reaktioyhtälöstä voit toki väittää, mitä haluat. Et vain pysty osoittamaan väitteitäsi todeksi. Mielelläni minä sinua uskoisin, jos voisit perustella väitteesi edes jollakin tavalla.
Vetyperoksidi ei ole Brønsted-happo, joten se ei myöskään voi olla hapettava happo. Jos muuta väität, niin lähetä ihmeessä kirjallista materiaalia asiasta. - lues nämä
Kiitos avustasi. kirjoitti:
Hapettavan hapon ominaisuuksiin kuuluu, että happo on sekä hapetin että Brønsted-happo. Happi sisältyy poikkeuksetta luontaisesti happorunkoon, jonka lisäksi hapettava happo sisältää vedyn lisäksi jonkin muun kemiallisen ryhmän (kuten sulfaatti tai nitraatti), joka voi pelkistyä reaktiossa. Hapettavien happojen reaktioissa tapahtuu pelkistyminen ja jalometallien liukeneminen ilman vedyn muodostusta.
Olisiko tuossa kattava määritelmä hapettavalle hapolle?
Cu--Fe--Cu
Reaktioyhtälöstä voit toki väittää, mitä haluat. Et vain pysty osoittamaan väitteitäsi todeksi. Mielelläni minä sinua uskoisin, jos voisit perustella väitteesi edes jollakin tavalla.
Vetyperoksidi ei ole Brønsted-happo, joten se ei myöskään voi olla hapettava happo. Jos muuta väität, niin lähetä ihmeessä kirjallista materiaalia asiasta.lueppa kemian kirjoista (abi kemia) tai kemisti 5. siinä perustelua sulle...
- Kuteja kuteja
lues nämä kirjoitti:
lueppa kemian kirjoista (abi kemia) tai kemisti 5. siinä perustelua sulle...
http://opetus.tv/files/uploads/opetus.tv_ke-yo-k2012_tukichat-yhteenveto.pdf
ja tossa lopussa sanotaan että se hapettava happo on myös vähän harhaanjohtava... Eli sun reaktioyhtälö on väärin ja sun perustelut on väärin.
Siinä sulle :DDD
olin oikeassa ;)
vittu naurattaa sun puolesta :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
oot hyvä äijä jos vielä keksit jotain napisemista :D - Kerro ihmeessä
lues nämä kirjoitti:
lueppa kemian kirjoista (abi kemia) tai kemisti 5. siinä perustelua sulle...
> siinä perustelua sulle.
No kerro ihmeessä meille muillekin, mitä siellä sanotaan.
Pidän enemmän fysikaalisesta kemiasta ja yleensäkin Peter Atkinsin teoksista.
Vetyperoksidi ei ole Brønsted-happo, joten se ei myöskään voi olla hapettava happo. Jos muuta väität, niin lähetä ihmeessä kirjallista materiaalia asiasta. - Voinko auttaa sinua?
Kuteja kuteja kirjoitti:
http://opetus.tv/files/uploads/opetus.tv_ke-yo-k2012_tukichat-yhteenveto.pdf
ja tossa lopussa sanotaan että se hapettava happo on myös vähän harhaanjohtava... Eli sun reaktioyhtälö on väärin ja sun perustelut on väärin.
Siinä sulle :DDD
olin oikeassa ;)
vittu naurattaa sun puolesta :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
oot hyvä äijä jos vielä keksit jotain napisemista :D> Eli sun reaktioyhtälö on väärin ja sun perustelut on väärin.
Mikä reaktioyhtälöni ovat väärin ja mitkä perusteluni ovat väärin? Sinähän, lapsi hyvä, itse väität vetyperoksidia hapettavaksi hapoksi, mutta et sitä osaa perustella.
Ps. Onko sinulla oikeasti mielenterveysongelmia?
- retskuko olet?
jankkaatko vielä kauan? etkö osaa lukea? olet varmaan vammanen tai jotai... jälkeenjäänyt selvästi. hapettavaa happoa ei oikeastaan ole, ja se on harhaanjohtava... Sinun reaktioyhtälösi on vittu väärin!!!! jos et sitä vieläkään ymmärrä ni en tajua... vetyperoksidia voidaan pitää hapettavana happona, koska se hapettaa jalometallin niin ettei reaktiotuottessa synny vetyä. Eli sitä voidaan käsitellä niinkuin hapettavana happona. Olen yrittänyt jankata samaa asiaa sinun jälkeenjääneisiin aivoihisi, mutta turhaan
enkä ole sinulle mikään lapsi. et hanki nainen ja tee elämälles jotain muuta...- Kirjanpitäjä.
> jankkaatko vielä kauan? etkö osaa lukea? olet varmaan vammanen tai jotai... jälkeenjäänyt selvästi... Olen yrittänyt jankata samaa asiaa sinun jälkeenjääneisiin aivoihisi, mutta turhaan.
Sinä olet ainakin ilmiselvästi mielenterveyspotilas. Mistä tuo aggressiivisuutesi on peräisin - hakkaavatko vanhempasi sinua? Hanki nyt ihmeessä apua itsellesi.
> hapettavaa happoa ei oikeastaan ole, ja se on harhaanjohtava...
Voi hyvä lapsi. Me olemme yhdessä kanssasi löytäneet nyt 21 tai 22 ihan oikeaa hapettavaa happoa. Vetyperoksidi ei ole yksi niistä, koska se ei ole hapettava happo.
> Sinun reaktioyhtälösi on vittu väärin!!!!
Mikä reaktioyhtälöni on väärin ja haluaisitko todistaa sen?
> vetyperoksidia voidaan pitää hapettavana happona, koska se hapettaa jalometallin niin ettei reaktiotuottessa synny vetyä.
Höpö höpö, lasten päiväunia. Hapettavan hapon eräs ominaisuus on se, että se syövyttää jalometalleja, kuten kuparia. Vetyperoksidi on toki vahva hapetin, mutta ei siitä ole syövyttämään jalometalleja. Ellet ymmärrä sitä, niin kirjoitapa siitä reaktioyhtälö ja näytä se meille muillekin.
> Eli sitä voidaan käsitellä niinkuin hapettavana happona.
Niin ja jos tädillä oli m*unat, niin täti olisi setä.
Cu--HNO3--CU
Yritäpä palata taas asiaan, jos pystyt. Vetyperoksidi ei ole hapettava happo.
Hapettavan hapon ominaisuuksiin kuuluu, että happo on sekä hapetin että Brønsted-happo. Happi sisältyy poikkeuksetta luontaisesti happorunkoon, jonka lisäksi hapettava happo sisältää vedyn lisäksi jonkin muun kemiallisen ryhmän (kuten sulfaatti tai nitraatti), joka voi pelkistyä reaktiossa. Hapettavien happojen reaktioissa tapahtuu pelkistyminen ja jalometallien liukeneminen ilman vedyn muodostusta. - mulla on akne
Kirjanpitäjä. kirjoitti:
> jankkaatko vielä kauan? etkö osaa lukea? olet varmaan vammanen tai jotai... jälkeenjäänyt selvästi... Olen yrittänyt jankata samaa asiaa sinun jälkeenjääneisiin aivoihisi, mutta turhaan.
Sinä olet ainakin ilmiselvästi mielenterveyspotilas. Mistä tuo aggressiivisuutesi on peräisin - hakkaavatko vanhempasi sinua? Hanki nyt ihmeessä apua itsellesi.
> hapettavaa happoa ei oikeastaan ole, ja se on harhaanjohtava...
Voi hyvä lapsi. Me olemme yhdessä kanssasi löytäneet nyt 21 tai 22 ihan oikeaa hapettavaa happoa. Vetyperoksidi ei ole yksi niistä, koska se ei ole hapettava happo.
> Sinun reaktioyhtälösi on vittu väärin!!!!
Mikä reaktioyhtälöni on väärin ja haluaisitko todistaa sen?
> vetyperoksidia voidaan pitää hapettavana happona, koska se hapettaa jalometallin niin ettei reaktiotuottessa synny vetyä.
Höpö höpö, lasten päiväunia. Hapettavan hapon eräs ominaisuus on se, että se syövyttää jalometalleja, kuten kuparia. Vetyperoksidi on toki vahva hapetin, mutta ei siitä ole syövyttämään jalometalleja. Ellet ymmärrä sitä, niin kirjoitapa siitä reaktioyhtälö ja näytä se meille muillekin.
> Eli sitä voidaan käsitellä niinkuin hapettavana happona.
Niin ja jos tädillä oli m*unat, niin täti olisi setä.
Cu--HNO3--CU
Yritäpä palata taas asiaan, jos pystyt. Vetyperoksidi ei ole hapettava happo.
Hapettavan hapon ominaisuuksiin kuuluu, että happo on sekä hapetin että Brønsted-happo. Happi sisältyy poikkeuksetta luontaisesti happorunkoon, jonka lisäksi hapettava happo sisältää vedyn lisäksi jonkin muun kemiallisen ryhmän (kuten sulfaatti tai nitraatti), joka voi pelkistyä reaktiossa. Hapettavien happojen reaktioissa tapahtuu pelkistyminen ja jalometallien liukeneminen ilman vedyn muodostusta.Olin ymmärtänyt asian ihan väärin sorry. Opettajat antoi mulle väärää tietoa että sikäli olin oikeassa.
- Hapettavat hapot?
Noniin lapset ja lapsenmieliset! Yleensä kun väitellään, väitellään argumentein.
Väittely etenee niin, että toinen osapuoli esittää argumentin jonka toinen osapuoli taasen yrittää kumota vasta-argumentilla ja tuo esille oman argumentin.
Argumentti (lat. arguo, väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Kyllä, tuo lainaus oli wikipediasta, mutta: Lukuisat tiedotusvälineet, monet tieteelliset artikkelit ja jopa tuomioistuimet ovat viitanneet Wikipediaan lähteenään.
Oho! Eiköhän nippanappa voi lainata wikipediasta tekstiä, jos sieltä otetaan tietoa myös esimerkiksi tieteellisiin artikkeleihin?
Lisäksi, sinä höpöhöpöjuupaduupadaapadaapa doddadoi ensin sanot, että hapettavia happoja ei oikeastaan ole olemassa: "hapettavaa happoa ei oikeastaan ole, ja se on harhaanjohtava... Sinun reaktioyhtälösi on ***** väärin!!!! jos et sitä vieläkään ymmärrä ni en tajua... vetyperoksidia voidaan pitää hapettavana happona, koska se hapettaa jalometallin niin ettei reaktiotuottessa synny vetyä. Eli sitä voidaan käsitellä niinkuin hapettavana happona. "
Mutta mitäs helevettiä, siellähän lukeekin yhtäkkiä, että " vetyperoksidia voidaan pitää hapettavana happona". Että voitko mulle iha pikkuse paljastaa sun ajatustenjuoksua, että onko sitä hapettavaa happoa olemassa vai ei?
Toisaalta taas "kirjanpitäjä", omasta mielestään erittäinkin pätevä ihmisriepu jatkuvalla syötöllä käskee "doddadoi":ta hakeutumaan hoitoon. Kyseessä taitaa olla provokaatio: "tahallista tai tahatonta toimintaa, jonka seurauksena on toiminnan kohteen negatiivinen reaktio, kuten paheksunta, ärsyyntyminen, loukkaantuminen tai suuttuminen. Kohteena voi olla periaatteessa mikä tahansa elollinen olento, joka kykenee osoittamaan tunteensa toimintaa kohtaan, käytännössä usein jokin kehittynyt eläin, ihminen tai jopa kokonainen ihmisryhmä. Kun osapuolet eivät tunne toistensa sosiaalisia normeja, tai tekijä ei ota niitä huomioon, voi kyseessä olla tahaton provokaatio. Kun tekijä tietoisesti puhuu, pukeutuu tai käyttäytyy siten, että se on omiaan loukkaamaan vastapuolen arvoja, on kyseessä tahallinen provokaatio. Provokaatio voi olla ainoastaan verbaalia, vain tekoja tai jokin näiden yhdistelmä – toisaalta myös näiden puute. Myös taide voi toimia provosoivana. Provosoinniksi kutsutaan provokatiivista tekoa."
Henkilökohtaisesti en pidä minään ihmistä, joka provosoinnin avulla "kerää itselleen pisteitä". Ja ihan vaan tiedoksi, luultavasti todella harvaa kiinnostaa, pidätkö Peter Atkinsista enemmän kuin Peter Panista.
Siispä, ennen kuin tutkitte lisää kemiaa/fysiikkaa, tutustukaa tähän: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/13- Kirjanpitäjä.
>>> Toisaalta taas "kirjanpitäjä", omasta mielestään erittäinkin pätevä ihmisriepu jatkuvalla syötöllä käskee "doddadoi":ta hakeutumaan hoitoon. >>>
Olen kyllä pätevä tuossa asiassa. Alla olevan keräilyerän perusteella uskallan sanoa, että kyllä toi kaveri apua tarvitsee - kirjanpitäjän kokemuksella sanon, että doddadoi on pähkähullu ja tarvitsee hoitoa.
***pH***
> Et varmaan edes tiedä kemiasta oikeastaan mitään. Luet wikipediasta mukamuka tietoa ja tulet tänne pätemään...
> Mene opiskelemaan ja lukemaan kemiaa, ennen kuin tulet pätemään.
Uskoisit jo!
> OPETTELE KEMIAN PERUSASIAT JA TULE SITTEN HUUTELEE
> olet ärsyttä(vä) ihminen
> Mulla meni vähän tunteisiin olen pahoillani. Olet hyvin ärsyttävä ihminen etkä ole antanut yhtäkään omaa mielipidettäsi/tietoasi julki. Varmaan pelkäät liikaa tai et oikeasti tiedä mitään. Sinä et tiedä mitään kemiasta, joten sinuna olisin hiljaa.
> Runkkaa itseksesi noita sinun sivujasi, mutta älä niitä mulle tule näyttämään.
> Sinä olet väärässä ja minä oikeassa. Ole hiljaa jo .
> Sanon vaan, että toista näin ärsyttävää henkilöä en eää halua tavata millään tavalla...
> Elikkäs sun kannattaa ny vaan olla hiljaa kun et mistään mitään tiedä.
> v*ittu naurattaa sun puolesta
> etkö osaa lukea?
> olet varmaan vammanen tai jotai... jälkeenjäänyt selvästi.
> Sinun reaktioyhtälösi on v*ittu väärin!!!!
> Olen yrittänyt jankata samaa asiaa sinun jälkeenjääneisiin aivoihisi, mutta turhaan. - Wigibedia
"Eiköhän nippanappa voi lainata wikipediasta tekstiä, jos sieltä otetaan tietoa myös esimerkiksi tieteellisiin artikkeleihin?"
Linkaapas tietoa missä tieteellisessä artikkelissa on viitattu wikipediaan. Meillä ainakin jo opiskelijoille opetetaan että wikipedia ei todellakaan kelpaa viitteeksi. Ja ylipäätään internet-sivustoihin viitataan todella harvoin, jos koskaan.
Iltapäivälehdet ja muut vessapaperit voi käyttää wikipediaa lähteenään, mutta jos oikeista tieteellisistä julkaisuista puhutaan niin ei niissä widipediaa käytetä. Okei, voihan olla että jossain on niin alhaisen tason julkaisijoita jotka kelpuuttaa wikipedian lähteeksi, mutta sääliksi käy sekä sen julkaisun ylläpitäjiä että kirjoittajia.
- ...väsynyt_tutkija
Gaah. Olipas rasittava ketju rasittavasta aiheesta. Muutama kommentti (menin jo sekaisin kuka oli kuka viestiketjussa)
On totta, että hapettavan hapon määritelmä on epämääräinen ja oikeastaan aika turha; oleellisempaa on hapettavuus ylipäätänsä happamuudesta tai emäksisyydestä riippuen (jälkimmäisiäkin on)
Bronsted-happo -käsite (eiks siinä ollu myös se joku L:llä alkava tyyppi toisena..?) toki ilmenee muuallakin kuin wikipediassa, eikä se ole ainoa muinainen happo-emäs -teoria, huhhuijaa tuhlattuja tunteja. Kyllä moni opettaja ja tutkija kieltämättä sanoo, ettei noilla teoriolla oo kummoista merkitystö mutta on niitäkin, jotka näkee niissä elämän suolan.
Virhettä huudettiin yhdessä yhtälössä: no, siinä ei typen määrä täsmännyt vaikka idea olikin oikein.
Toisessa huudettin, ettei nitraattia saa kirjoittaa erikseen. Kyllä saa, varsinkin silloin kun muodostuvana tuotteena ei tosiaankaan ole esim. kuparinitraatti (ihan kirkasta sinistä liuosta nähdään) vaan suola, joka on vesiliuksena.
Kättä voitaisiin vääntää siitä kirjoitetaanko Cu(NO3)2 (aq) vai Cu2 2NO3-
Tosiasiassa määritämme kuparin liukenemisen nitraattipitoiseen liuokseen seuraavasti:
hap. Cu -> Cu2 2e-
pelk. NO3- 2H e- -> NO2 H2O
Cu 2NO3- 4H -> Cu2 NO2 2H2O
eli nitraatin oletetaan reagoivan typen oksidiksi kokonaan. Toki hapon vahvuudesta riippuen (kuten mainittiin) se voi mennä myös NO:ksi.
Vetyperoksidin tilannetta voisi helpottaa, jos käsittelisitte sitäkin vesiliuksena eikä oletuksena 100%:na aineena...- Kirjanpitäjä.
> On totta, että hapettavan hapon määritelmä on epämääräinen ja oikeastaan aika turha; oleellisempaa on hapettavuus ylipäätänsä happamuudesta tai emäksisyydestä riippuen (jälkimmäisiäkin on).
Ei pidä paikkaansa, määritelmä ei ole missään muodossaan epämääräinen tai varsinkaan turha.
Moni materiaali kestää hapettimia, happoja tai emäksiä - kaikkia erikseen. Mutta eipä kestäkään enää hapettavia happoja. Hapettavien happojen säilyttämiseen ja siirtämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
- Kemian fyysikko
Google löytää satoja ja tuhansia tuloksia haulla hapettava happo, hapettavat hapot ja oxidizinng acids. Sen vuoksi Marin kysymys on täyttä asiaa. Hapettavat hapot ovat kiinnostaneet kemistejä ja alkemistejä jo ammoisista ajoista saakka.
Hapettava happo on happo, joka voi syövyttää epäjalojen metallien lisäksi myös jalometalleja anionien ja vedyn yhteistyöllä. Hapettava happo on happo, joka voi myös siis hapettaa. Hapettava happo sisältää aina vedyn lisäksi happea, mutta myös anionisen ryhmän, joka voi pelkistyä reaktiossa.
Esimerkkinä voidaan käyttää kuparin ja typpihapon reaktiota.
Cu(s) 4HNO3(aq) --> Cu(NO3)2(aq) 2NO2(g) 2H2O(l)
tai
3 Cu(s) 8 HNO3(aq) --> 3 Cu(NO3)2 (aq) 2 NO (g) 4H2O(l)
Miksi sitten (orto)fosforihappo, jossa on vetyä, happea ja anioniryhmä, ei ole kuitenkaan hapettava happo? Fosforihappo, H3PO4, ei protolysoidu täydelleen, joten se on (melko) heikko happo, joka on pelkistävä happo ja melko voimakas pelkistin. Hapettavan hapon edellytys siis on, että sen on oltava myös vahva happo.
Voidaan siis yhteenvetona sanoa, että hapettava happo on vetyä, happea ja anioniryhmän sisältävä vahva happo, joka voi sekä syövyttää metalleja ja jalometalleja että hapettaa anionisen ryhmän pelkistyessä reaktiossa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1033121GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys431167- 831142
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja521055Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!32997- 67868
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39852- 53847
- 44832
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn24801