Terve!
Koitin aihetta hakea, olen sellaisen joskus nähnyt mutta nyt kun S24 on uusiutunut niin eihän tuolla hakutoiminnolla tee senkään vertaa kuin ennen.
Asiaan, omasta vanhasta veneestäni alkaa Lyijyköli olemaan melko huonossa kunnossa - eli ei sileä vaan ns. kuhmurainen. Miten tälläisen kunnostus? Voiko sitä ihan rohkeasti vian hioa tasaiseksi ja maalata - maalata miten?
Miten tuo lyijyn hiominen, mitä suojavarusteita vaatii?
Muita kunnostusvinkkejä lyijyköleille?
Koitin aihetta hakea, olen sellaisen joskus nähnyt mutta nyt kun S24 on uusiutunut niin eihän tuolla hakutoiminnolla tee senkään vertaa kuin ennen.
Asiaan, omasta vanhasta veneestäni alkaa Lyijyköli olemaan melko huonossa kunnossa - eli ei sileä vaan ns. kuhmurainen. Miten tälläisen kunnostus? Voiko sitä ihan rohkeasti vian hioa tasaiseksi ja maalata - maalata miten?
Miten tuo lyijyn hiominen, mitä suojavarusteita vaatii?
Muita kunnostusvinkkejä lyijyköleille?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Osaako kukaan auttaa?? :o
Jotenkin tuntuis helpommalta poistaa pinnasta vaan irtomaalit ja lika. Tämän jälkeen reilusti epoksipakkelia pintaan / kuoppiin ja sitten hiominen tasaiseksi. Minä en lähtisi kölistä metallia poistamaan. Huom, epoksipöyli on myös erittäin vaarallista hengitettynä, joten maski päähän kun tätä tekee....
Lyijykölin muhkuroita ja kuoppia syntyy pohjakosketuksista. Muutoinhan lyikyköli on yleensä sileäpintainen. Isompia muhkuja voi tasoittaa lekalla hakkaamalla. Jos on isoja kuoppia karilleajojen seurauksena, niiden pohjaan voi porata reikiä ja ruuvata haponkestäviä ruuveja (ruuvin kanta jätetään esille ja muun kölin pinnan tasolle). Epoksipakkeli pysyy paremmin, kun lyijykuopassa on ko ruuveja. Laita epoksikittiin mikropalloja, että saat sopivan täyttämismassan koloihin. Muhkujen ja kuoppien tasoituksen jälkeen hiot karkealla laikalla ja maalaat kölin epoksilla.
Lyijyköli on huomattavasti helppohoitoisempi kuin helposti ruostuva rautaköli. Pehmeä lyijy vähentää myös runkovauroiden riskiä valurautakäliin verrattuna. Pohjakosketuksia satuu jokaiselle - ennemmin tai myöhemmin.
miten vitussa pehmeä köli suojaa runkoa paremmin jäykkään köliin verrattuna??
Mietippä sitä?
Lyijy on epäjaompaa kuin lasikuitu, jolloin se toimii karilleajossa uhrautuvana anodina. Klommo tulee köliin, ei veneeseen.
Valurauta/teräs on sen verran jalompaa, että se säilyy ehjänä, ja lasikuitu hajoaa.
Hieno poikkitieteellinen ja tyhjentävä selitys!
toivottavasti tuo säköinsinördin vastaus on tehty huumorilla, muuten teoria on aika huolestuttava
Kiitos huumoripläjäyksestä. Vastaus oli tyypillinen teekkariselvitys. Taidat olla oikeesti diblomi-insinördi.
Sehän oli suoraan Äpystä. Äpyhuumoria parhaimmillaan, huumorihan on parhaimmillaan silloin kun se totta.
Siten että pehmeässä kölissä suurempi osa törmäysenergiasta menee kölin muodonmuutoksiin kuin jäykässä (tarkemmin ottaen kovassa, esim. rauta) kölissä.
Kaikki törmäysenergia menee karilleajossa viiteen paikkaan:
1. Veneen vauhdin hidastumiseen
2. Veneen etu- tai takaosan painumiseen syvemmälle veteen
3. Veneen rakenteiden muodonmuutoksiin
4. Kölin muodonmuutoksiin
5. Karin muodonmuutoksiin
Näistä vain 3. on isommin haitallinen, joten muiden neljän kohdan osuutta on hyvä pyrkiä kasvattamaan.
Ei katoa energia, muttei sitä myöskään tule tyhjästä kuten sinulla.
Kohta 1 on tuossa energian lähde, kun asiaa tarkastellaan maapallon inertiaalissa !
2 kohta on harhaanjohtava ja käsittää oikeasti veneen pyörimisliikkeen energiaa, potentiaalienergiaa, veteen siirtynyttä energiaa sekä aallonmuodostukseen, että myös vähäisemmässä määrin viskoosivastuksen välityksellä lämmöksi muuttunutta energiaa.
Potentiaalienergiankin voi jakaa vielä osiin, esim perän nostamiseen ja keulan painumisen erikseen ja vaikka koko veneen nostamisenkin, mikäli kiven muoto on siihen sopiva.
Myös 3 kohta sisältää veteen muodonmuutosten seurauksena siirtynyttä energiaa.
Esim äkillinen veneen pohjan nouseminen ylöspäin kölin takareunan lähistöllä alentaa paikallista painetta, ja jos riittävästi niin vesi kiehuu, mikä sitoo energiaa. Vertaa kavitaatio efektiin.
Siksi ei kannata laittaa suoraa köliä t-bulbilla.
myöskin pidempi köli jakaa voima tasaisemmin kuten myös syvempi pilssi.
Siksi R-veneet eivät kestä.
Siis lyijykölin suojaava vaikutus verrattuna rautaköliin johtuu siitä että rautaytimillä sidosenergia nukleoneja kohdin on maksimissaan kun taas lyijy on ns. Kaksoismaaginen ydin (Z=82, N=126) ja sillä on spontanisti taipumus pilkkoutua kevyemmiksi kovassa törmäyksessä.
Suomeksi tämä taparkoittaa sitä, että osa törmäysenergiasta kuluu ydinaktioihin eikä jää näin ollen vaurioittamaan kölin ja rungon kiinnitystä. Raudan muodostuminen näkyy pienenä metallin kiiltona lyijykölissä törmäyksen jälkeen.
Kivasti löysi kakkasaapikas pari vuotta vanhan ketjun. Hyviä vastauksia tosin. Viimeinen riittävän eksakti vaativampaankin makuun.