Soitin Eskilstunan kuntaan Ruotsissa

ja puhuin erään johtavassa asemassa olevan kunnan virkamiehen kanssa. Keskusteltiin aika pitkä puhelu, ja kyselin laajasti suomenkielisten asemasta ja kohtelusta Eskilstunan kunnassa.
Tässä keskustelun tulos:
Eskilstunassa on asukkaita n. 96 000 tuhatta ja heistä n.18%:lla on suomalaiset juuret eli n. 17 000 tuhannella kuntalaisella.
Eskilstunassa on yksi suomenkielinen peruskoulu, sitten vielä joissakin ruotsinkielisissä kouluissa järjestetään suomenkielisille oppilaille suomen kielen opetusta.
Kunnassa on myös kaksikielinen suomi/ruotsi esikoulu 1-5 vuotiaille, jolla on myös kuusi osastoa eri puolilla kaupunkia ruotsinkielisten esikoulujen yhteydessä.
Nyt suurin huoli ja työ Eskilstunan kunnassa on vanheneva suomenkielinen väestö. Suomenkielisille on oma suomenkielinen yksikkö eräässä ruotsinkielisessä vanhustentalossa. Ja heillä on myös kotihoitoryhmiä joissa lähes kaikissa on suomenkielistä hoitohenkilökuntaa.
Virkamies totesi että ilman suomalaisia siirtolaisia Eskilstuna ei olisi nyt mitä se on, eli vauras ja kehittyvä kunta. Suomalaiset olivat niitä jotka työskentelivät Eskilstunan eri tehtaissa ja näin Eskilstuna kehittyi pitkälti suomalaisten ansiosta. Nykyjään toinen ja kolmas suomalainen sukupolvi on täysin ruotslaistunut ja he ovat jo koulutettuja ja hyvissä asemissa yhteiskunnassa. Hän totesi myös että suomalaisten arvostus on kasvanut todella Ruotsissa viimeisinä aikoina.
Kysyin vielä häneltä lopuksi vielä pari kysymystä, ensiksi mitä hän tykkää suomenruotsista kielenä ja ymmärtääkö hän suomenruotsia? Hän vastasi näin: Suomenruotsi kuulostaa aika hassulta kieleltä ja siinä on paljon vanhoja sanoja joita ei käytetä riikinruotsissa enää ollenkaan ja sitten vielä monia sanoja käytetään yhteyksissä joihin ne ei kuulu eli väärissä paikoissa ja sitten on joukossa vielä suomenkielisiä sanoja, kyllähän sitä suomenruotsia ymmärtää mutta täytyy kuunnella paljon tarkemmin kuin riikinruotsia ja riippuu vähän puhujasta mistäpäin Suomea on.
Sitten kysyin vielä ymmärtääkö ruotsalainen tanskaa, norjaa ja islantia? Näin hän vastasi: Norjalaisten kanssa tulee hyvin toimeen, vaikka on paljon erilaisia sanoja, mutta juttelu onnistuu norjalaisen kanssa. Tanskalaisten kanssa on hakalampaa, sen tähden tanskalaisen kanssa puhun aina englantia ja sama on myös islantilaisten kanssa. Skoonelaiset ymmärtävät paljon paremmin tanskaa kuin keski-ja pohjoisruotsalaiset.
Sitten vielä kysymykseen pakkoruotsista Suomessa. Hän vastasi, onhan se aika omituista että kaikkien pitää pakolla opiskella pientä ruotsin kieltä( ja eikä nähnyt siihen tarvetta), jos sitä ei tarvitse koskaan, sillä suomalaisten kanssa asioidessaan ruotsalainen käyttää englantia ja hän kehuikin nuorten suomalaisten englanninkielen taitoa, hän totesi että nykyajan lapset ja nuoret kasvavat koko ajan englanninkielisessä kielikylvyssä ja englannin kieli onkin Ruotsissa jo toinen kotikieli.
Tässä lyhyesti keskustelun pääkohtia.