SAK:n ja laajemminkin ay-liikkeen rooli niin EU- kuin EMUratkaisunkin
tekemisessä oli tärkeä kansalaismielipiteen välittämisessä
ja muodostamisessa.
Suomen ratkaisuun vaikuttivat, ja tavallisen kansalaisenkin ajattelun
taustalla varmasti olivat mm. historialliset kokemuksemme
rahataloudellisesta epävakaudesta, kestämättömän korkeista koroista sekä
toistuvien inflaatio-devalvaatio-kierteiden haitallisista vaikutuksista
talouteen, työllisyyteen ja tulonjakoon.
Jäsenyys niin EU:ssa ja kuin EMU:ssakin nähtiin niin taloudellisena kuin
poliittisenakin ratkaisuna.
Ulkomaan kaupasta riippuvainen maa halus i vaikuttaa sisältä käsin
Suomi halus i olla vaikuttamassa EU:n taloudellisen syventymisen suuriin
ratkaisuihin sisältä käsin tiedostaen sen, että EMU:n vaikutukset ulottuvat
kaikkiin EU-maihin siitä riippumatta onko maa EMU:n jäsenmaa vai ei.
Varmaankin ratkaisussa taustalla painoi se tosiseikka, että Suomi on
ulkomaankaupasta riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Maamme
viennistä suuntautuu EU-alueelle nykyis in 54 prosenttia ja tästä
euromaihin 33 prosenttia. EMU -jäsenyyden myötä tapahtuva
valuuttariskin poistuminen euromaiden ja Suomen väliltä oli siis
ulkomaankaupan kasvuedellytysten kannalta keskeinen tekijä. Samasta
syystä pidimme tietysti toivottavana myös sitä, että mahdollisimman moni
EU-maa, ennen kaikkea myös Ruotsi, liittyis i EMU:un mahdollis imman
pian.
tekemisessä oli tärkeä kansalaismielipiteen välittämisessä
ja muodostamisessa.
Suomen ratkaisuun vaikuttivat, ja tavallisen kansalaisenkin ajattelun
taustalla varmasti olivat mm. historialliset kokemuksemme
rahataloudellisesta epävakaudesta, kestämättömän korkeista koroista sekä
toistuvien inflaatio-devalvaatio-kierteiden haitallisista vaikutuksista
talouteen, työllisyyteen ja tulonjakoon.
Jäsenyys niin EU:ssa ja kuin EMU:ssakin nähtiin niin taloudellisena kuin
poliittisenakin ratkaisuna.
Ulkomaan kaupasta riippuvainen maa halus i vaikuttaa sisältä käsin
Suomi halus i olla vaikuttamassa EU:n taloudellisen syventymisen suuriin
ratkaisuihin sisältä käsin tiedostaen sen, että EMU:n vaikutukset ulottuvat
kaikkiin EU-maihin siitä riippumatta onko maa EMU:n jäsenmaa vai ei.
Varmaankin ratkaisussa taustalla painoi se tosiseikka, että Suomi on
ulkomaankaupasta riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Maamme
viennistä suuntautuu EU-alueelle nykyis in 54 prosenttia ja tästä
euromaihin 33 prosenttia. EMU -jäsenyyden myötä tapahtuva
valuuttariskin poistuminen euromaiden ja Suomen väliltä oli siis
ulkomaankaupan kasvuedellytysten kannalta keskeinen tekijä. Samasta
syystä pidimme tietysti toivottavana myös sitä, että mahdollisimman moni
EU-maa, ennen kaikkea myös Ruotsi, liittyis i EMU:un mahdollis imman
pian.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.