Olen nuori 20v nainen. Olen tosi motivoitunut, määrätietoinen, töissä, olen tarkka ja tiedän mitä haluan. Ihmiset pitävät minua iloisena ja mielenkitoisena. Mutta nyt lähiaikoina tuntuu siltä että kaverit ovat jopa unohtaneet minua. Luolteltani olen aika vahva ja positiivinen.
Silti mua on jo ehkä 2 vuoden aikana rupenut kyllästyttää kaiken. Siis en vain jaksa mitään enään. Miten hitossa voisin olla masentunut kun minulla ei ole syytä siihen? Ei tuu mieleen mitään mitä ois aiheuttanut minulle tällainen olo.
laiskostuttaa, kyllästyttää ja olen kärsimätön. Nykyään saan itseni juuri ja juuri kauppaan. Sekin aiheuttaa niin kamala paha olo. On niin monta asiaa mitä haluaisin tehdä mutta en vain pysty. Pelkään liikaa.
Nukun liikaa, varsinkin töiden jälkeen meen heti nukkumaan sit kun herää illalla päivä on jo ihanasti ohi. Leffan katsomista kyllästyttää. En vain mitenkään pysy nahoissaan ja tuntuu siltä että pää räjähtää. Niin paljon turhia ajatuksia. ja pohjaton väsymys. Tuntuu kohta siltä että en voi edes enään jatka töitä.
Viime viikollakin tuli niin paljon mokattua töissä ( hyvä että on ymmärtäväinen pomo ja työtoverit, eivät suuttuneet), ja pelottaa että ihmiset alkavat huolestua minusta töissä ainakin. Sitten oli heti pakko ottaa viikon loma..tuntui siltä että en voi enään olla. Sekoilen ja unohdan asioita.
muutama vuotta sitten ammattikoulussa minulla oli aivan järkyttävä uupumus, samaa oli yläastella. En vieläkään ymmärrä mikä se syy oli. Tulen niin hulluksi jos en saa ajatuksistani selvää.
Olisi kiva jutella jollekkin joka ymmärtää elämästä jotain mutta sellaisia ihmisiä on nykyään melko harvinaisia. Terapeutitkin kuulemma ottavat asian henkilökohtaisesti ja sanovat ihmisislle että " no se on sun oma syy".
Kun tässä yhteiskunnassa ei välitetä aidosti ihmisistä, täytyy olla trendikäs ja tehokas. Mistä löytää enään normaaleja ihmisiä kenen kanssa jaksaa jutella?
Silti mua on jo ehkä 2 vuoden aikana rupenut kyllästyttää kaiken. Siis en vain jaksa mitään enään. Miten hitossa voisin olla masentunut kun minulla ei ole syytä siihen? Ei tuu mieleen mitään mitä ois aiheuttanut minulle tällainen olo.
laiskostuttaa, kyllästyttää ja olen kärsimätön. Nykyään saan itseni juuri ja juuri kauppaan. Sekin aiheuttaa niin kamala paha olo. On niin monta asiaa mitä haluaisin tehdä mutta en vain pysty. Pelkään liikaa.
Nukun liikaa, varsinkin töiden jälkeen meen heti nukkumaan sit kun herää illalla päivä on jo ihanasti ohi. Leffan katsomista kyllästyttää. En vain mitenkään pysy nahoissaan ja tuntuu siltä että pää räjähtää. Niin paljon turhia ajatuksia. ja pohjaton väsymys. Tuntuu kohta siltä että en voi edes enään jatka töitä.
Viime viikollakin tuli niin paljon mokattua töissä ( hyvä että on ymmärtäväinen pomo ja työtoverit, eivät suuttuneet), ja pelottaa että ihmiset alkavat huolestua minusta töissä ainakin. Sitten oli heti pakko ottaa viikon loma..tuntui siltä että en voi enään olla. Sekoilen ja unohdan asioita.
muutama vuotta sitten ammattikoulussa minulla oli aivan järkyttävä uupumus, samaa oli yläastella. En vieläkään ymmärrä mikä se syy oli. Tulen niin hulluksi jos en saa ajatuksistani selvää.
Olisi kiva jutella jollekkin joka ymmärtää elämästä jotain mutta sellaisia ihmisiä on nykyään melko harvinaisia. Terapeutitkin kuulemma ottavat asian henkilökohtaisesti ja sanovat ihmisislle että " no se on sun oma syy".
Kun tässä yhteiskunnassa ei välitetä aidosti ihmisistä, täytyy olla trendikäs ja tehokas. Mistä löytää enään normaaleja ihmisiä kenen kanssa jaksaa jutella?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mää en usko että terapeutit on tommosia, niinkö sanoit.
Ehkä tosi harva. Mulla on hirviän ymmärtäväinen terapeutti.
Ja ne ko on näkee joka päivä asiakkaita joita masentaa, niin ne kyllä ymmärtää.
Käyppä EHOTTOMASTI ottaan kilpirauhaskokeet ja kaikki arvot tarkistamassa.
veriarvot tai mitä ne ny on.
Alat kirjottamaan päiväkirjaa, jos haittaa joku juttu niin kirjotat sen ylös.
Ja otat loman itelle tai sillai, etttä ko masennus vaatii (jos sulla on masennus)
aikaa..
Mulla oli n. 10 vuotta sitte, tai sillon rupes masennus oireileen, en saanu nukuttua yms..
Ja en tienny yhtään mikä mua masentaa.
Monta vuotta terapeutillla kävin sillon, olin aika lukossa..
enkä osannu puhua juurikaan.
Nyt vasta viime vuosina oon saanu selvyyttä ja oon ruvennu puhumaan koska sitä ahistusta ei enää kestäny.
paha masennus. ja vihaan sitä. ja haluaisin päästä siitä eroon, mutta en tiiä miten...... vituttaa.
Ja ehottomasti varaat ajan terapeutille.
: )
Miten sinulla menee nyt vuonna 2012 ???????