Tosi surullinen olo siitä, että tää loppui näin. Mihinkään ei ensin saanut mitään varmuutta ja sitten pitkän ajan leikittelyn jälkeen ei enää mitään.
Kai se sitten meni näin
kuin päättelin
59746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Milläs tavalla se leikittely näkyi?
Äh, älä kysy nyt noin vaikeita. En mä jaksa analysoida. Antoi olettaa, mutta siihen se jäi. Ei laittanut itseään likoon.
kyseessä m vai n? mulle eräs m teki just noin...
Oletko varma että paikka tai tilanne oli juuri se oikea?
Entä jos hän oli vaikka menettänyt jonkun ja tahtoi käsitellä asian ulos itsestään?
Jaa.. Miksi ei teillä mitään?
Meillä on.. ;)
Hyvä te. Älä päästä tilaisuutta käsistäsi.
tiedän miltä se tuntuu. Olisi minunkin ehkä pitänyt ottaa vakavammin se outo tunne, joka vahvasti työnsi hänestä poispäin. Omaa typeryyttäni toivonut jotain muuta.
Mutta ajattelen niin, että ei se minua tahraa, jos uskoin johonkin kauniiseen ja hyvään, ja hän toiminnallaan väheksyi minua niin paljon, ettei edes keskustella halunnut. On hyvä surra surut pois ja katsoa sitten elämää eteenpäin.
Näin juuri. Ei sitä jaksa loputtomiin lää haaveissa, varsinkin kun todellisuus on näyttänyt jo pitkään jotain ihan muuta kuin alussa toiveikkaana luuli.
Elämä ilman ee:tä on lämää.. :DDD
lälälälälääää :D
Ehkä ei ollut kiinnostunut sitten.
Halusin pitkään ajatella, että voisi olla niinkin, ettei vaan rohjennut enempään, mutta en vaan jaksa enää uskoa siihen romanttiseen vaihtoehtoon. Tää on se todennäköisempi.
yhtään vihreää valoa? Jos et ja hän on niitä hyvinkasvatettuja ja kohteliaita, joka ei halua painostaa vaan edetä hitaasti? Itse olen juuri sellainen...
Omien virheideni takia elättelinkin toiveita toisesta vaihtoehdosta, mutta tuolla vauhdilla hän olisi kyllä etanan tasoa nopeudeltaan. Jos etenisi näin hitaasti kuin tässä, niin toiselle jäisi kyllä täysin epäselväksi aikeet. Ei siitä silloin kohteliasta kuvaa saa, vaan sellaisen vain ettei toista kiinnosta.
Mä näytän vihreää valoa vasta sitten, kun tehdään asia selväksi. Jos kohteliaisuudesta oli kysymys, niin näytti mun silmiin vaan välinpitämättömyydeltä.
Jos ei itse kysy missä mennään ja mitä suunnitelmia toisella on, niin toisen on silloin mahdotonta tietää, mitä kirjoittajakumppani ajattelee, tarkoittaa, mitkä ovat hänen todelliset tavoitteensa.
Täällä ei kannata kirjoitella. Täällä on vain särkyneitä sydämiä ja surua. Täytyy tavata. Silloin sydän voi läikähtää onnesta ja rakkaus saa tilaa.
Tää oli mitä ilmeisimmin yksipuolista, joten ei ole ihan tästä maailmasta mennä keskustelemaan hänen kanssaan "meidän" jutusta.
taisin itse ihastua varattuun, ja koska oli huonoja aiempia kokemuksia, niin halusin vain työntää koko asian pois mielestä, mutta ei onnistunut... pelleili sitten vielä mun kustannuksella ja antoi ymmärtää olevansa eroamassa. no, klassinen tarina, tyhmä minä. sydän särkyi. valehteli, eikä halunnut sitten enää nähdäkään mua. elämä on.
miten voit olla varma siitä? miten näytit itse kiinnostuksesi hänelle? Ja miten hän näytti sen, että kaikki oli yksipuolista?
kuuntele sydäntä,mitä se sanoo?? tuntuuko et voisko se olla kiinnostunut vaikkei oo mitään kuulunutkaan?
Tietääkö hän tunteistasi? Oletko kertonut oikeasti tunteesi hänelle, siis ei täällä, vaan vaikka fb, kasvotusten tai jotenkin muuten, että varmasti olet ollut hänen kanssaan puheissa/yhteydessä?
Jos et ole kertonut hänelle tunteistasi selkeästi, niin tottakai kaikki loppui. Asioille pitää itsekin tehdä jotain, jos haluaa jotain tapahtuvan. Eikö hän sitten tehnyt tai sanonut sinulle mitään? Mistä päättelet, että kaikki on loppu hänen kanssaan?
Ja vielä, että mihinkä et saanut alussa varmuutta? Oletko varma, että hän vain leikitteli? Saattaisiko olla mahdollisuus, että hän ajattelisi sinun vain leikittelevän?
Aloita juttelu hänen kanssaan, siitä mitä suhteeltanne toivot. Hän voi luulla, ettet välitä hänestä. Todennäköisesti hän odottaa sinulta aloitetta. Mitä ilmeisemmin hän ei ole tyrkky.
Älä masennu ja sorru itsesääliin.
Sun kannattaa kertoa sun todelliset tunteet hänelle. Miten teidän tarinanne loppui? Mistä tiedät sen olevan ohi? Mitä hän teki/sanoi sinulle, että luulet sen olevan ohi?
Yhden vaihtoehdon unohdat tai kaksikin. Joko olit laastari tai sitten ymmärsit hänen tarkoitusperänsä aivan väärin. Olit vain ystävä,ei sen empää.
Ei kaikki halua aina suhdetta vastakkaisesta sukupuolesta. Sinä haaveilit tai kuvittelit että hän on kiinnostunut sinusta romanttisessa mielessä mutta se ei tullut hän mieleenkään.
Jospa hän oli kiinnostunut sinusta, mutta et itse osannut tehdä oikeanlaista aloitetta? Nykymaailmassa vaatii todellista rohkeutta paljastaa toiselle sisimpänsä ja antautua toisen armolle. Omien tunteiden paljastaminen tietämättä miten toinen reagoi on vaikeaa. Jos teidän välillä oli ihan oikeasti jotain, mutta ette olleet tarpeeksi avoimia toisillenne?
Juuri noin kävi meille jotenkin vaikeaa näyttää tunteita tai ainakin mulla oli. Vaikka pidin/ihastuin häneen melkein heti ja kyllä hän sen huomasi mutta silti se loppu silaus puuttui :(
Näin mä kuvittelin/ajattelin vielä jokin aika sitten. Nyt en enää. Mä luulen, ettei kiinnostusta vaan ole hänen puoleltaan ja sen mukaan aion elää jatkossa. On ollut niin välinpitämätön mua kohtaan. Jos haluaa jotain, niin tehkään sen selväksi. Mä en enää jaksa muuta.
Vielä.. siis mun puolelta ilman muuta oli niin, etten uskaltanut paljastaa itseäni. Hänen puoleltaan en enää usko, että olisi samasta ollut kysymys, vaikka sellaisella vaihtoehdolla olen mielessäni leikitellyt. Mutta ei, en usko siihen enää.
Miksi et uskaltanut sitten paljastaa itseäsi???
Lähinnä ympäristön takia, enkä alkuun tiennyt oliko hän vapaa. On muitakin syitä, mutta en viitsi tässä paljastaa.
"Suoraa" yhteyttä ei ole?
Ei ole.
Oulu? Pks? Pohj-Pohjanmaa? Tampere? Vai joku muu...
Valitan. Hki.
Tai siis näen häntä Hgissä. En tiedä missä hän asuu.
Oletko ap mies vain nainen? Vähän samaa ajattelen yhdestä miehestä ja meidän "jutusta". Olin jossain vaiheessa jo ihan varma että mies on kiinnostunut, mutta kun juttu ei edennyt mihinkään niin epäilen, että hän vain halusi flirttailla kanssani ja nautti siitä, että olin hänestä niin kiinnostunut.
ja mulla oli tismalleen sama juttu.
Oletan että hän ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan kiinnostunut, vaikka niin antoi ymmärtääk, ja on jo varmaan unohtanut mut. Itseä jäi vaivaamaan...
Siis täälläkö palstoilla leikittelyn jälkeenkö vaiko?
Niinpä näin on mennyt, ei mitään enää ehkä ikinä. Eikä mitään "sellaista" ehtinyt alkaakaan.
Syykin on olemassa ja silloin ihan oikea aloitteen tekeminen on vaikeahkoa, ainakin mun puolelta.
Surullista, että se ihana tunne on vain kätkettävä sydämen sopukoihin ja yritettävä unohtaa, vaikka toivoisin Hänet joskus vielä näkevän.
Missä??
Sattumalta tai ei, mut jossain, jossa voisimme vihdoin olla kahden.
Miten olisi minun luonani? Voin vaan kuvitella sitä jännityksen määrää jos oltaisiin samassa tilassa sun kanssa, kahdestaan..
Sinun luonasi? Oletko varattu vai et?
Jännitystä varmasti riittäisi.......
Ei sulla ole kuitenkaan kanttia aloittaa mitään.
Ei sen puoleen ei minullakaan.
En ole varattu. Sinä olet.
No onko sulla kanttia?
Juu.
No mikä maksaa?
Vaiva maksaa.
No sitten se ei olekaan sen arvoista, kiitos vastauksestasi. Taitaa olla paras unohtaa koko juttu.
Oletko tuo kotimisu?
En, mutta ajatukseni ja vastaukseni olisivat samat, täsmää muuten, meitä taitaa olla monta... on kai sama kuka vastaa jos samoin tuntee, onko?
Kai se on, kun ei täällä voi olla varma kenestäkään.
Niin, Sinuakin voi olla monta, ei voi olla varma vaikka siltä tuntuu, no helpottaa tunteita ainakin jonkin verran.
Et ole Hän, jota mä olen funtsinut viime aikoina; jos et ole sitten ollut varattu, ja vasta eronnut?
Mut hoi, tää on tällästä aivan kuin tikan heittoa metsään, osuu jos on osuakseen, vaan ei siihen OIKEAAN, jota itse ajattelee; heh:)
Ei ole väärin tunnustaa ihastustaan tai rakkautta mutta on väärin ettei koskaan noteeraa toisen sanomisia vaikka sitten inhoaosi toista ja vastaus olisi että kuule haista paska. Sekin on parempi kuin tietämättömyys. Mutta se siitä sitten. Ihanaa elämää ja auringonpaistetta, voi hyvin. AAAH mikä vapaus yllätys yllätys.
Hienoa, että tällaiselta palstalta löytyy vapaus.. Haista paskan viljely lienee ominaista tietyntyyppisille ihmisille enemmänkin .)
ihminen vaivautuu kirjoittamaan tuollaisen viestin? Onko vapaus todellista, vai hiveleekö jonkun kaipaajan kirjoitus vapautunutta niin paljon että on koukussa palstailuun. Vai ovatko pihlajanmarjat sittenkin happamia?
Tietyntyyppisille ihmisille joo pitää viljellä paskaa, juuri sellaisille kuin sinä joka sekaannut toisten asioihin. Riidan haastajille joiden oma elämä on niin kusta täynä että pitää aukoo turpaansa joka rakoon.
Pitipäs arvata, että sinähän se täällä :DD enpäs olisi susta ikinä uskonut :) no, sut oon bongannu, voin poistua, hyvää lämää sullekin. toivottavasti misu löytyy-pi.
Tulipa yllättävän paljon vastauksia, kiitos kannustuksesta. Tämä oli naiselta miehelle, olisin laittanut sen alkuun heti, mutta tämän piti olla vaan pelkkä ilmaan heitetty viimeinen ulvahdus.