Tämä asia ei kyllä liity siihen että olen äiti, mutta johonkin on nyt pakko päästä purkaan ajatuksia.
Niin, ja olen siis äiti - 6v. lapsi on kotona. Isästä otin eron n. 4 vuotta sitten. Sen jälkeen olen ollut parisuhteessa vain yhden miehen kanssa, jonka kanssa olen siis tänä päivänäkin. Emme asu miehen kanssa yhdessä, vaan molemmilla on omat asunnot. Minä olen halunnut varjella lastani, ettei kotona olisi liian nopeasti lapselle vierasta miestä (isällähän eron jälkeen naisia kotonaan riitti, eikä välittänyt oliko lapsi hänen luona vai ei). Nykyisellä miehelläni ei ole lapsia.
MUTTA ASIAAN! Mieheni on alannut jotenkin "tympimään" minua.. Mitään hän ei jaksa / viitsi (tai ehkä jopa halua?!) tehdä minun kanssani. Arki-illat, ja viikonloputkin jolloin nähdään kuluvat lähinnä telkkaria katsoessa. Joka päivä ei nähdä, koska niin molemmat haluamme. Tarvitsemme molemmat myös omaa aikaa.
Niin, kun tuo telkkarin tapittaminen ei ihan enää minulle riitä. Haluaisin että kävisimme vaikka lenkillä, joskus ulkona syömässä, tai kahvilla, tai jumalauta edes JOTAIN! Usein töistä tullessaan ukko saattaa nukahtaa sohvalle (kun katsoo sitä helvetin tv:tä). Voi vetäistä yhtäkkiä reilut 3 tuntiakin unta kalloon. Ja tämähän ei tarkoita että sitten illalla olisi jotenkin virkeä ja "viriili". Ei ei ei, vaan niin hän sammahtaa kuin saunalyhty jo hyvissä ajoin. Jaa että koskas me seksiä harrastetaan..? No niinpä. Kuivakausi on meneillään, ja ollut jo jonkin aikaa. Minä siis haluaisin, hänellä tuntuu tekosyitä riittävän miksi juuri nyt ei "voi" sekstata.
Olen miehelle lukemattomat kerrat ehdottanut jos jonkinlaista yhteistä tekemistä iltoihin. Mikään ei häntä huvita. Jopa auton ruuvausta olen ehdottanut! Mutta ei - 'kuitenkin sitten vaan vituttaa ja tulee hajotettua autosta viä jotain muutakin'.. Se on yleinen kommentti siihen vaihtoehtoon.
Noh, tässä jokin aika sitten olin yhteydessä erääseen vanhaan tuttuuni työni puolesta (oli siis sattumaa, että juuri häneen jouduin yhteyttä töistä ottamaan). Rupattelimme paljon niitä näitä ja yleisiä kuulumisia myös myöhemmin. Ja nyt tuntuu että tunteeni ovat häntä kohtaan kyllä voimakkaammat kuin työtoverilla / kaverilla kuuluisi olla.. Eikä siinä kaikki, hän tunnusti jokin aika sitten omat tunteensa minua kohtaan. Kun olen häntä nähnyt, hän sanoo minua aina kauniiksi, ja on kaikin tavoin jotenkin "herrasmies". Nyt kun hän työasian puitteissa sai myös puhelinnumeroni, niin hän on alannut lähettelemään myös viestejä, joissa kertoo tunteistaan ja miten ihana hänen mielestä olen.
Myönnän, olen varmasti itse lisännyt vettä myllyyn aluksi.
Tänä aamuna oikein havahduin ja pelästyin itseäni. Rakastan omaa miestäni - miksi olen niin idiootti että minulla tällaisia lämpimiä ja voimakkaita tunteita on myös toista miestä kohtaan??!?
Nyt painin tunnontuskien kanssa, ja omatunto kolkuttaa koko ajan. Tuntuu kuin olisin pettänyt miestäni! Tämän tuttavani kanssahan ei siis ole tapahtunut yhtikäs mitään. Tuleeko pettämistunne vain näistä omista tunteistani?
Mieleen tulee väkisinkin kysymys: Voinko oikeasti rakastaa miestäni täydestä sydämestä, jos tunnen tällaista vetovoimaa toista kohtaan?
Voi hyvä jumala, kohta hajoo pää.
Olis ihana kuulla jonkun kommentteja suuntaan taikka toiseen tästä asiasta. Alkaa fiilis olla sellainen, että tästä en kauaa yksin selviä =(
Niin, ja olen siis äiti - 6v. lapsi on kotona. Isästä otin eron n. 4 vuotta sitten. Sen jälkeen olen ollut parisuhteessa vain yhden miehen kanssa, jonka kanssa olen siis tänä päivänäkin. Emme asu miehen kanssa yhdessä, vaan molemmilla on omat asunnot. Minä olen halunnut varjella lastani, ettei kotona olisi liian nopeasti lapselle vierasta miestä (isällähän eron jälkeen naisia kotonaan riitti, eikä välittänyt oliko lapsi hänen luona vai ei). Nykyisellä miehelläni ei ole lapsia.
MUTTA ASIAAN! Mieheni on alannut jotenkin "tympimään" minua.. Mitään hän ei jaksa / viitsi (tai ehkä jopa halua?!) tehdä minun kanssani. Arki-illat, ja viikonloputkin jolloin nähdään kuluvat lähinnä telkkaria katsoessa. Joka päivä ei nähdä, koska niin molemmat haluamme. Tarvitsemme molemmat myös omaa aikaa.
Niin, kun tuo telkkarin tapittaminen ei ihan enää minulle riitä. Haluaisin että kävisimme vaikka lenkillä, joskus ulkona syömässä, tai kahvilla, tai jumalauta edes JOTAIN! Usein töistä tullessaan ukko saattaa nukahtaa sohvalle (kun katsoo sitä helvetin tv:tä). Voi vetäistä yhtäkkiä reilut 3 tuntiakin unta kalloon. Ja tämähän ei tarkoita että sitten illalla olisi jotenkin virkeä ja "viriili". Ei ei ei, vaan niin hän sammahtaa kuin saunalyhty jo hyvissä ajoin. Jaa että koskas me seksiä harrastetaan..? No niinpä. Kuivakausi on meneillään, ja ollut jo jonkin aikaa. Minä siis haluaisin, hänellä tuntuu tekosyitä riittävän miksi juuri nyt ei "voi" sekstata.
Olen miehelle lukemattomat kerrat ehdottanut jos jonkinlaista yhteistä tekemistä iltoihin. Mikään ei häntä huvita. Jopa auton ruuvausta olen ehdottanut! Mutta ei - 'kuitenkin sitten vaan vituttaa ja tulee hajotettua autosta viä jotain muutakin'.. Se on yleinen kommentti siihen vaihtoehtoon.
Noh, tässä jokin aika sitten olin yhteydessä erääseen vanhaan tuttuuni työni puolesta (oli siis sattumaa, että juuri häneen jouduin yhteyttä töistä ottamaan). Rupattelimme paljon niitä näitä ja yleisiä kuulumisia myös myöhemmin. Ja nyt tuntuu että tunteeni ovat häntä kohtaan kyllä voimakkaammat kuin työtoverilla / kaverilla kuuluisi olla.. Eikä siinä kaikki, hän tunnusti jokin aika sitten omat tunteensa minua kohtaan. Kun olen häntä nähnyt, hän sanoo minua aina kauniiksi, ja on kaikin tavoin jotenkin "herrasmies". Nyt kun hän työasian puitteissa sai myös puhelinnumeroni, niin hän on alannut lähettelemään myös viestejä, joissa kertoo tunteistaan ja miten ihana hänen mielestä olen.
Myönnän, olen varmasti itse lisännyt vettä myllyyn aluksi.
Tänä aamuna oikein havahduin ja pelästyin itseäni. Rakastan omaa miestäni - miksi olen niin idiootti että minulla tällaisia lämpimiä ja voimakkaita tunteita on myös toista miestä kohtaan??!?
Nyt painin tunnontuskien kanssa, ja omatunto kolkuttaa koko ajan. Tuntuu kuin olisin pettänyt miestäni! Tämän tuttavani kanssahan ei siis ole tapahtunut yhtikäs mitään. Tuleeko pettämistunne vain näistä omista tunteistani?
Mieleen tulee väkisinkin kysymys: Voinko oikeasti rakastaa miestäni täydestä sydämestä, jos tunnen tällaista vetovoimaa toista kohtaan?
Voi hyvä jumala, kohta hajoo pää.
Olis ihana kuulla jonkun kommentteja suuntaan taikka toiseen tästä asiasta. Alkaa fiilis olla sellainen, että tästä en kauaa yksin selviä =(
Vastaukset 3
Vanhimmat
No minä näen asian niin, että miksi olisit ihmisen kanssa, jonka kanssa et varsinaisesti ole? Ymmärrätkö mitä tarkoitan? :) Siis jos ette tee mitään yhdessä...(paitsi katsotte telkkaria, ja sitäkin mies taitaa enemmän katsella ilman sinua...)
En tarkoita, että välttämättä pitäisi uuteen suhteeseen rynnätä, mutta olisiko sitten vaikka parempi olla itsekseen kuin ilman miestä, joka ei halua viettää aikaa kanssasi?
Minä en katselisi tuollaista miestä, koska tulisi turhautunut olo. Mikä minä olisin miehelle, joka vain möllöttää telkkarin ääressä eikä edes seksiä minun kanssa harrasta...? Tehän olette kuin mikäkin vanha pariskunta, jolla ei ole enää mitään yhteistä, ettekä edes ymmärtääkseni ole olleet kovin kauaa yhdessä... Monessa huonossa pitkäaikaisessa parisuhteessakin on varmaan asiat paremmin kuin teillä. Surullista. :(
Tulee mieleen, että miehesi olisi masentunut tai jotain, kun ei edes seksi kiinnosta. Vai saako hän seksiä jostain muualta...?
Meillä oli suhteessa vähän samantapainen vaiva joskus muutama vuosi sitten. Minä olin jo melkein lähdössä suhteessa, mutta onneksi saatiin asiasta aikaiseksi riita, sitä kautta keskustelu ja asia selvisi: mies pelkäsi, ettei ole minulle tarpeeksi hyvä ja stressasi raha-asioista. Siksi ei kiinnostanut tehdä mitään yhdessä eikä edes harrastaa seksiä. Tuon keskustelun jälkeen meillä ei ole suurempia ongelmia ollut. Ja aina, kun tuntuu, että toinen on huolissaan, muistaa vaan jutella asiasta ja sanoa, että rakastaa häntä. Ainakin meillä tämä on toiminut.
Eli kannattaisi ehkä yrittää jutella miehen kanssa ja kertoa ihan avoimesti, mitä haluat. Uhkailu ei ihan oikein ole, mutta monesti avaa toisen silmät. Sano miehellesi, ettet halua olla suhteessa, jossa tunnet olevasi yksin.Ja että jos asiat ei muutu, harkitset lähtöä...
Et ole saanut positiivisia kommentteja nykyisessä suhteessasi aikoihin. Sentakia on niin mahottoman ihanaa kuulla niitä joltain toiselta ihmiseltä. Se sekoittaa helposti pään. Sinulla on tainnut käydä näin.
En vain osaa ymmärtää, miksi ihminen, joka on parisuhteessa, päästää tilanteen menemään niin pitkälle, että pää sekoaa. Onko vaan huomion kaipuu niin vahva, että se saa antautumaan tuollaiselle?
Neuvomaan minusta ei ole, sillä kirjoituksesi perusteella käy jo selväksi, että haet oikeutusta teoillesi arvostelmalla nykyistä kumppaniasi melko ikävään sävyyn.
Koita nyt laittaa jäitä hattuun, vaikka silmissä tuikkii vaaleanpunaiset ruusut.
Kyllä sinun nyt melkeinpä pitää ottaa itseäsi niskasta kiinni ja päättää. Et voi aloittaa salasuhdetta toisen selän takana. Ja mikäs sinulla on hätänä, seurustelet miehen kanssa, ette asu yhdessä eikä tämä ole edes lapsesi isä. Mikä teidät pitäisi yhdessä? Ehkä mieskin toivoo eroa.
Et myöskään näköjään tiedä miksi mies on niin uupunut. Ei ole normaalia vetää kolme tunnin "päikkäreitä" ja olla kaikinpuolin noin haluton. Hän saattaa olla jopa sairas. Kiinnostaako sinua tietää?
Yksi radikaali keino kaikille nettiaddiktioituneille ja tv:n töllöttäjille on viedä kokeeksi kapistus pois. Kanna telkkari varastoon ja sano, että se meni rikki ja on korjattavana. Jos sinua nimittäin kiinnostaa parantaa suhdettasi. Viestisi perusteella olet jo osaksi heittäytytnt salasuhteen lumoihin ja etsit sille puolusteluja.