Jäitä hattuun persut ja pelkääjät

Keskustelu persujen puolesta ja vastaan käy kiihkeänä. Toiset uhoavat, että nyt kaikki muuttuu ja toiset pelkäävät, että Suomesta tulee jonkinlainen takapajuinen junttila. Tässä on nyt kaikkien syytä rauhoittua, koska mitään kovin radikaalia ei tule tapahtumaan.

Persut ovat toistelleet vastustajilleen, että koittakaahan hyväksyä demokratia ja sen mukainen vaalitulos. Toki vaalitulos on hyväksyttävä, mutta pian tulee käymään niin, että persut itse törmäävät demokratian ja suomalaisen monipuoluejärjestelmän seinään. Vaikka persujen vaalivoitto oli historiallisen suuri ja sinänsä kunniotettava, on heillä kuitenkin vain alle 20% kannatus. Demokratiassa päätöksiä tehdään enemmistön voimin, ja persut ovat kovin yksin monien ajamien asioidensa kanssa.

Ne arvokonservatiiviset linjaukset, joita persujen kannattajat eniten kammoksuvat, eivät tule toteutumaan. Tai korkeintaan hallitusohjelmaan hyväksytään joitain kosmeettisia muutoksia, jotta persut saadaan pidettyä suhteellisen tyytyväisinä ja mukana hallituksessa.

Ehkäpä juuri ne asiat, jotka saivat persujen kannattajat eniten liikkeelle, eivät tule juurikaan muuttumaan. Maahanmuuttoon ei tule radikaaleja muutoksia. Soini itse jo totesi vaalien jälkeen, ettei maahanmuuttopolitiikkaa ole tarvetta uudistaa. Halla-Aho voi tässä vain vikistä, muttä hänen ehdotuksilleen ei yksinkertaisesti ole eduskunnan enemmistön tukea. Pakkoruotsi ei myöskään tule katoamaan minnekkään, koska tällekään ei ole kannatusta. Kehitysapua ei tulla lopettamaan, sillä suurin osa kansanedustajista on itse asiassa valmis nostamaan sitä. Abortteja ei kielletä, eivätkä homot katoa minnekään. Vaikka persuilla olisi kuinka paljon tahtoa, sisua, tulta ja tappuraa, ei se tule saamaan eduskunnan enemmistön tukea arvokonservatiiviselle politiikalleen.

Sen sijaan talouspoliittisiin uudistuksiin on jonkinlainen mahdollisuus, koska demarit kannattavat saman suuntaisia vasemmistolaisia muutoksia. Tässäkin ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että Kokoomus on suurin puolea ja tulee laittamaan kapuloita rattaisiin minkä ehtii. Itse asiassa persuille mieleisiä talousuudistuksia olisi helpompi ajaa, jos osa persuista olisi äänestänyt SDP:n Suomen suurimmaksi puolueeksi. Tällöin hallitusneuvotteluissa voitaisiin sivuuttaa Kokoomus kokonaan. Tietenkään tätä tilannetta ei voitu ennustaa ennen vaaleja, mutta näin kuitenkin sattui käymään.

Joitain muutoksia saattaa tulla myös EU-politiikkaan, tai ainakin Portugal-paketin suhteen. Tästäkään ei ole kuitenkaan mitään takeita. Suomi ei ole missään tapauksessa eroamassa Eurosta tai EU:sta. Suomi tulee jatkossakin olemaan kansainvälinen toimija siinä, missä nytkin.

Jos persut kuitenkin pitävät sitkeästi kiinni arvokonservatiivisista linjauksistaan ja ns. isänmaallisista periaatteistaan, tulee se päätymään oppositioon. Oppositiosta persut eivät tule saamaan yhtäkään merkittävää lakialoitetta läpi mahdollisia vasemmiston hyväksymiä talousuudistuksia lukuun ottamatta. Jos persut sen sijaan haluavat väkisin hallitukseen, joutuvat he luopumaan monista tavoitteistaan ja pelaamaan pitkälti Kokoomuksen ja SDP:n pillin mukaan. Tämä tulee johtamaan persujen kannattajien pettymiseen, kun omaa puoleaohjelmaa ei saatukaan kuin taikaiskusta läpi sellaisenaan. Todennäköisesti tämä puolestaan johtaa siihen, että persujen äänestäjät passivoituvat uudelleen ja puolueen kannatus laskee seuraavissa vaaleissa. Mahdollista on myös, että koko puolea hajoaa seuraavan neljän vuoden aikana.

Persujen on siis syytä laittaa jäitä hattuun ja heidän vastustajansa voivat olla ihan rauhassa ja turhia pelkäämättä. Markka ei tule takaisin, maahanmuuttajat eivät katoa minnekään, EU:ssa ollaan edelleen, eikä Suomesta tule mitään eristäytynyttä Euroopan Pohjois-Koreaa. Todennäköisesti ne varsinaiset lakimuutokset, jotka todella realisoituvat, tulevat olemaan monien persujen vastustajien hyväksyttävissä, porvarit poislukien.