Kyllä nyt hädän lykkäs, kun hulivili Portugalin velat erääntyy, eikä maa kykene niitä maksamaan. Kansainvälistä olosottosysteemiä ei ole luotu. Nyt sitten sakilla hivutetaan, että sakin on otettava riski ja mentävä takaamaan Portugalia tai itsekö otetaan velkaa ja lainataan Portugalille. Vaikeeks menee. Voi hele..tti mitä sakkia. Ovatkohan kaikki eurooppalaiset jyvällä siitä, mitä tässä pelataan? Portugali ilmeisesti saa edelleen kaikki tuet, mutta niitä, jotka eivät nyt riskeeraa rahojaan uhataan tukien menettämisellä. Kyllä on rakenteet - ja byrokratia!
Hätätilahallitus Suomeen!
Putosin kärryiltä
782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllähän rahaa voi lainata ja takauksia antaa kunhan vakuudet on kunnossa.
Rantatontteja riittäisi niin Portugalissa kuten Kreikassakin lainarahojen takuuksi.
Velkamaat hätätilahallituksen tarvitsevat. Tämä hallitus verottaa ja sosialisoi niin, että saavat velkansa maksetuiksi.
Portugalin hätä voitaisiin hoitaa "talvisodan" merkeissä: Kerätään porukalla kontillinen särdiinipurkkeja ja muutama laatikollinen kuumavesipulloja ja vosisihan sinne lisätä vielä kalakukkoja ja karjalanpiirakoita. Eiköhän veljesapu tällöin tulisi tarpeeseen ja vanhat velat hoidetuiksi. Osoitteeksi vaikka ex-presidentti Soares, Portugal. Itse voisin hankkia vaikka laatikollisen karjalanpiirakoita. Voisi taas kulkea pystypäin Euroopassa: olemme auttaneet hädänalaisia ja omatunto on puhdas..
Oikkein!!
Ilmainen mämmin jakelu Lissabonin köyhällistölle, talvisodan hengessä.
Katainen jakamaan ja Stubb voisi pitää kaunopuheisen puheen kansojemme kohtalonyhteydestä.
Kannatetaan, ja parasta apuahan se ruoka-apu olis. Vois sinne rahdata myös muutamia villapipoja, ettei soaresin päätä vaan ala palella.
Portugaliin ei kannata raahata yhtään mitään:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/04/24/nain-eu-vedattaa-suomea-velkatalkoissa/20115728/12
Ulkomaisissa talouslehdissä asiantuntijat ja poliitikot pitävät Euroopan kriisimaiden hallittua velkajärjestelyä tehokkaampana tapana talousvakauden ja kasvun varmistamiseksi kuin loputonta tukipakettien tietä, minkä katsotaan vain pitkittävän ongelmaa. Suomessa SDP on sanonut, että velkamaiden auttamisessa pitää olla pankkien ja sijoittajien vastuu mukana. Kokoomus ja keskusta maksaisivat velkamaiden lainat keskieurooppalaisille pankeille veronmaksajien rahoilla.
Seuraavassa talousasiantuntijoiden näkemyksiä Euroopan velkamaiden tukipaketteihin ja takausvastuiden kasvattamiseen, ensin ulkomaisissa ja sitten suomalaisissa talouslehdissä.
The Economist: (9-15.4.2011) Pääkirjoitus toteaa lehden jo pitkään kannattaman näkemyksen. Kreikan, Irlannin ja Portugalin velat eivät tule maksetuksi ja ne on järjesteltävä uudelleen. Nyt kun ko. maat on "pelastettu", poliitikkojen tulisi alkaa pohtia hallittua velkajärjestelyä. Tämä vaatii poliittista rohkeutta, ja on ennakkoedellytys velkakriisin ratkaisemiselle.
14.4. Athens News:
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble uskoo, että Kreikka ei välttämättä pysty suoriutumaan lyhennyksistään, vaan voi joutua uudelleenjärjestelemään velkansa jo ennen kuin pysyvä talousmekanismi astuu voimaan 2013.
8.4. BBC, Useat ekonomistit ja analyytikot uskovat, että Portugalilla on liikaa julkista velkaa ja ainoa tie päästä tielle kohti kestävää taloudellista toipumista on velkojen hallittu uudelleenjarjestely ja kohtuullistaminen.
4.4. Der Spiegel, IMF on kääntämassä kelkkaansa Kreikan osalta ja katsoo, etta hallittu velkajärjestely on toivottava. Velkakirjojen arvonalennuksille on eri vaihtoehtoja, mutta kaikki niistä helpottaisivat Kreikan tilannetta ja toteuttavat sijoittajavastuuta.
29.3. Bloomberg, Rahoitusmarkkinat pettyneitä EU:n päätoksiin. Tarvetta velkajärjestelyihin ja pankkien pääomittamiseen ei ole vieläkään tarpeeksi ymmärretty.
29.3. Financial Times kritisoi kriisin hoitolinjaa, EU-johtajat eivät edes yritä hillitä pankkien holtitonta luotonantoa, vaan keskittyvät pelastamaan ydinalueiden vastuita lappaamalla veronmaksajien rahaa kriisimaihin. FT:n mukaan EU-päättäjien tulisi keskittyä pohtimaan sitä, miten pankit voisivat tehdä alaskirjaukset turvallisesti ja osoittaa tappiot luotottajille eikä veronmaksajille.
25.3. Financial Times, Pankkien ja muiden rahoituslaitosten tulee hyväksyä tappionsa kriisimaiden suhteen ja aktivoitua uudelleen. Tämän seurauksena eurooppalaiset investoijat voivat jälleen sitoutua kriisimaiden velkakirjamarkkinoihin ja EMU:n ulkopuoliset sijoittajat voivat investoida lisää pääomaa EMU:n velkakirjamarkkinoihin. Näiden toimenpiteiden ansiosta myös kriisimaiden rahoitusmarkkinat voivat jälleen saavuttaa kestävän tasapainon.