Pienrakentaja panee toivonsa perussuomalaisiin pimeän työn kitkemisessä
julkaistu tänään klo 07:48, päivitetty tänään klo 08:53
Kuva: Mika Kanerva
Perussuomalaisiin kohdistuu nyt vaalivoiton jälkeen suuria odotuksia harmaan talouden kitkemiseksi. Puolue lupaakin vastata huutoon. Uusi kansanedustaja Tom Packalén on valmis lisäämään myös omakotitalorakentajien vastuuta kuutamokeikkojen vähentämisessä, jos se ei tuota vaivaa.
Auralainen rakennusyrittäjä Ilkka Soukka polttelee tupakkaa kevätauringossa, mutta mieli on syksyn harmaa. Postiluukusta tulee ulosottomiehen kirjeitä, rahaa ei mistään.
- On hyvin lähellä, ettei lähde talo alta, hän tuskailee.
Soukka syyttää ahdingostaan rakennusalan mädännäisyyttä. Velkaantuminen alkoi 2005, kun ulkomaalaiseksi bulvaaniksi paljastunut firma ei maksanutkaan sovitusti tehdystä työstä.
Soukka sanoo, että uusia työmaita on vaikea löytää. Hän tekisi tuntihintaan 32 euroa plus alvit, mutta tarjoukset alveineen liikkuvat 20 - 25 euron haarukassa. Jopa 17 euroa tunnilta on tarjottu. Poljettuihin hintoihin tottuneet omakotitaloremontoijatkin tarjoavat kuutamokeikkaa.
- Viimeksi noin viikko sitten. Eivät sanoneet minkäänlaista tuntipalkkaa. Sanoivat että urakalla pitäisi tehdä – ja mieluiten pimeänä, rakentaja tuskailee.
”PS:llä oikeat tavoitteet”
Kaikki hallitukset ja puolueet ovat luvanneet kitkeä harmaata taloutta, mutta toimistakin huolimatta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Moni kampanjoi vaaleissakin asian puolesta, joukossa perussuomalaiset. ”Iso jytky” toikin Ilkka Soukan synkkyyteen valonpilkahduksen.
- Perussuomalaisilla on aivan oikeat tavoitteet, Soukka sanoo.
Yksi perussuomalaisten harmaan talouden ohjelman laatijoista, uusi kansanedustaja Tom Packalén lupaa vaalien jälkeenkin vastata huutoon. Aiempia puolueita Packalén syyttää aidon tahdon puutteesta.
- Perussuomalaisilla on oikea tahto korjata tämä asia. Se vaatii tahtoa ja se vaatii resursseja, entinen helsinkiläiskomisario sanoo.
Packalén antaisi poliisille, verottajalle ja muille viranomaisille ainakin sata miljoonaa vuodessa lisärahaa, ja kohdistaisi rikollisuuden torjunnan isoihin firmoihin ja julkisiin hankintoihin.
- Hallitusohjelmassa varmasti tullaan vaatimaan, että resursoidaan eri viranomaisia, niin verottajaa, poliisia kuin muitakin viranomaisia.
Pahiten resurssipulasta kärsii Packalénin mukaan poliisi. Mutta myös esimerkiksi aluehallintoviraston tilaajavastuutarkastajien määrää pitäisi hänen mukaansa lisätä nykyisestä 12:sta ainakin 50:een. Erityistilintarkastuksilla hän lisäisi pelotetta kiinnijäämisestä.
Omakotitalorakentajille vastuuta?
Perussuomalaisten harmaan talouden politiikan muotoilijan Tom Packalénin mielestä rikollisuuden torjunta pitää kohdistaa isoihin firmoihin ja valtion ja kuntien hankintoihin.
Rakentaja Ilkka Soukka tietää, että kuutamokeikkoja kysyvät myös rivisuomalaiset. Rakennusteollisuuden mukaan omakotitaloja rakennettiin ja remontoitiin viime vuonna noin neljän miljardin edestä.
Rahaa siis liikkuu, mutta tiedossa ei ole, kuinka paljon pimeää rahaa on liikkeellä.
Työ- ja elinkeinoministeriö esitti maaliskuun lopussa, että myös omakotitalorakentajat joutuisivat ilmoittamaan verottajalle, keitä urakoitsijoita he käyttävät ja kuinka paljon työstä maksavat. Pieni rakennusyrittäjä kannattaa esitystä.
- Kyllä se auttaisi varmasti paljon siinä, ettei pimeitä töitä tarjottaisi, Soukka uskoo.
Myös rötösherrajahtiin Arkadianmäeltä käsin pääsevä komisario Tom Packalén puoltaa ajatusta, kunhan tietojen ilmoittaminen tehdään helpoksi pientalon rakentajalle.
- (Järjestelmän) pitää olla semmoinen, että ilmoitukset voi tehdä netin kautta reaaliajassa.
Perussuomalaiset päässevät nyt näyttämään oppositiossa teroitetut kyntensä hallitukseen. Hallitukseen on tyrkyllä myös SDP, joka niin ikään on pitänyt meteliä pimeän työn torjunnan puolesta. Nyt jos koskaan äänestäjillä on lupa odottaa, että harmaan talouden kasvu taittuu.
YLE Uutiset / Mikko Haapanen
julkaistu tänään klo 07:48, päivitetty tänään klo 08:53
Kuva: Mika Kanerva
Perussuomalaisiin kohdistuu nyt vaalivoiton jälkeen suuria odotuksia harmaan talouden kitkemiseksi. Puolue lupaakin vastata huutoon. Uusi kansanedustaja Tom Packalén on valmis lisäämään myös omakotitalorakentajien vastuuta kuutamokeikkojen vähentämisessä, jos se ei tuota vaivaa.
Auralainen rakennusyrittäjä Ilkka Soukka polttelee tupakkaa kevätauringossa, mutta mieli on syksyn harmaa. Postiluukusta tulee ulosottomiehen kirjeitä, rahaa ei mistään.
- On hyvin lähellä, ettei lähde talo alta, hän tuskailee.
Soukka syyttää ahdingostaan rakennusalan mädännäisyyttä. Velkaantuminen alkoi 2005, kun ulkomaalaiseksi bulvaaniksi paljastunut firma ei maksanutkaan sovitusti tehdystä työstä.
Soukka sanoo, että uusia työmaita on vaikea löytää. Hän tekisi tuntihintaan 32 euroa plus alvit, mutta tarjoukset alveineen liikkuvat 20 - 25 euron haarukassa. Jopa 17 euroa tunnilta on tarjottu. Poljettuihin hintoihin tottuneet omakotitaloremontoijatkin tarjoavat kuutamokeikkaa.
- Viimeksi noin viikko sitten. Eivät sanoneet minkäänlaista tuntipalkkaa. Sanoivat että urakalla pitäisi tehdä – ja mieluiten pimeänä, rakentaja tuskailee.
”PS:llä oikeat tavoitteet”
Kaikki hallitukset ja puolueet ovat luvanneet kitkeä harmaata taloutta, mutta toimistakin huolimatta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Moni kampanjoi vaaleissakin asian puolesta, joukossa perussuomalaiset. ”Iso jytky” toikin Ilkka Soukan synkkyyteen valonpilkahduksen.
- Perussuomalaisilla on aivan oikeat tavoitteet, Soukka sanoo.
Yksi perussuomalaisten harmaan talouden ohjelman laatijoista, uusi kansanedustaja Tom Packalén lupaa vaalien jälkeenkin vastata huutoon. Aiempia puolueita Packalén syyttää aidon tahdon puutteesta.
- Perussuomalaisilla on oikea tahto korjata tämä asia. Se vaatii tahtoa ja se vaatii resursseja, entinen helsinkiläiskomisario sanoo.
Packalén antaisi poliisille, verottajalle ja muille viranomaisille ainakin sata miljoonaa vuodessa lisärahaa, ja kohdistaisi rikollisuuden torjunnan isoihin firmoihin ja julkisiin hankintoihin.
- Hallitusohjelmassa varmasti tullaan vaatimaan, että resursoidaan eri viranomaisia, niin verottajaa, poliisia kuin muitakin viranomaisia.
Pahiten resurssipulasta kärsii Packalénin mukaan poliisi. Mutta myös esimerkiksi aluehallintoviraston tilaajavastuutarkastajien määrää pitäisi hänen mukaansa lisätä nykyisestä 12:sta ainakin 50:een. Erityistilintarkastuksilla hän lisäisi pelotetta kiinnijäämisestä.
Omakotitalorakentajille vastuuta?
Perussuomalaisten harmaan talouden politiikan muotoilijan Tom Packalénin mielestä rikollisuuden torjunta pitää kohdistaa isoihin firmoihin ja valtion ja kuntien hankintoihin.
Rakentaja Ilkka Soukka tietää, että kuutamokeikkoja kysyvät myös rivisuomalaiset. Rakennusteollisuuden mukaan omakotitaloja rakennettiin ja remontoitiin viime vuonna noin neljän miljardin edestä.
Rahaa siis liikkuu, mutta tiedossa ei ole, kuinka paljon pimeää rahaa on liikkeellä.
Työ- ja elinkeinoministeriö esitti maaliskuun lopussa, että myös omakotitalorakentajat joutuisivat ilmoittamaan verottajalle, keitä urakoitsijoita he käyttävät ja kuinka paljon työstä maksavat. Pieni rakennusyrittäjä kannattaa esitystä.
- Kyllä se auttaisi varmasti paljon siinä, ettei pimeitä töitä tarjottaisi, Soukka uskoo.
Myös rötösherrajahtiin Arkadianmäeltä käsin pääsevä komisario Tom Packalén puoltaa ajatusta, kunhan tietojen ilmoittaminen tehdään helpoksi pientalon rakentajalle.
- (Järjestelmän) pitää olla semmoinen, että ilmoitukset voi tehdä netin kautta reaaliajassa.
Perussuomalaiset päässevät nyt näyttämään oppositiossa teroitetut kyntensä hallitukseen. Hallitukseen on tyrkyllä myös SDP, joka niin ikään on pitänyt meteliä pimeän työn torjunnan puolesta. Nyt jos koskaan äänestäjillä on lupa odottaa, että harmaan talouden kasvu taittuu.
YLE Uutiset / Mikko Haapanen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomesta on tehty pääoman veroparatiisi
Marko Korvela – 18.11.2010
Sijoitustoiminnan nimettömyys sekä valvonnan vähyys ja välinpitämättömyys tekevät Suomesta veroparatiisin. Harmaata taloutta tutkivien viranomaisten resursseista on säästetty jatkuvasti. Talousrikolliset on käytännössä vapautettu vastuusta. Rikosprosessiin joutumisen riski on pieni, käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä, ja rötöksistä selviää sakoilla tai korkeintaan ehdollisella tuomiolla.
Pitkän uran harmaan talouden vastaisessa taistelussa tehnyt Markku Hirvonen laukoi marraskuun alussa veroseminaarissa täyslaidallisen päin valtiovarainministeriötä sekä Elinkeinoelämän - ja Finanssialan keskusliittoa, jotka hänen mukaansa jarruttavat eri tavoin harmaan talouden torjumista.
Hirvonen jätti työryhmineen kesäkuussa eduskunnalle muistion koskien Suomessa pyörivää harmaata taloutta. Tulokset ovat olleet karuja.
Hirvonen kumppaneineen on laskenut noin 10-14 miljardia euroa salattua tuloa vuositasolla, mistä aiheutuvat kansantaloudelle noin 5-5,5 miljardin euron arvonlisäveromenetykset.
Tosin vieläkin suurempia lukuja on esitetty. Kansainvälisesti tunnetuin harmaan talouden tutkija Friedrich Schneider on arvioinut, että Suomessa vilunkibisneksen suuruus olisi jopa 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee euroissa yli 30 miljardia.
Ravintola- ja rakennusala pahimpia
Harmaa talous tarkoittaa yksinkertaisesti verojen ja maksujen välttämistä. Kyseessä on Markku Hirvosen mukaan monimuotoinen ilmiö, jolle ei ole yksinkertaista mittaria eikä tutkimusmenetelmää.
Hirvosen työryhmä on käyttänyt omissa tutkimuksissaan niin kyselyjä, tilastoja kuin verotarkastusaineistoja. Niiden kautta on saatu jonkinlainen kuva siitä, mistä harmaassa taloudessa oikein on kyse.
Muun muassa ravintola-alalla tehdään vuosittain melkein 14 000 henkilön työvuotta vastaava määrä pimeää työtä. Toinen ongelma-ala on rakentaminen, jossa vilunkipeli aiheuttaa pelkästään arvonlisäveromenetyksiä noin 260 miljoonaa euroa vuodessa.
Paljon porua on aiheuttanut ulkomainen rakennustyövoima, jonka määrä ei ennakkoarvioista huolimatta vähentynyt merkittävästi talouslamankaan aikana.
Esimerkiksi Baltiasta saapuva itsenäinen aliurakointityövoima on käytännössä valvonnan ulkopuolella.
– Arviomme mukaan vuonna 2008 vähintään 400 miljoonaa euroa rakennusalan palkkasummasta siirtyi verotta ulkomaille, valtaosa laittomasti. Verolainsäädännön ja sopimusten tarkoitus ei voi olla, että Suomessa toimii jatkuvasti satoja yrityksiä, jotka eivät maksa veroja meille eivätkä aina edes kotimaahansa, totesi Hirvonen.
Suomen harmaassa taloudessa liikkuu 10-14 miljardia euroa vuodessa. Se vastaa jopa 8 prosenttia viime vuoden bruttokansantuotteesta. Sen takia kertyy veromenetyksiä yhteiskunnalle noin 5.5 miljardia euroa. Sen lisäksi jää saamatta sosiaalivakuutusmaksuja useita satoja miljoonia euroja. Harmaan talouden kokonaisvaltainen arvonlisäkertymä on vuositasolla runsaat 12.6 miljardia.
Tiedot perustuvat verotusneuvos Markku Hirvosen ja hänen työryhmänsä tekemiin selvityksiin. Tosin vieläkin suurempia lukuja on esitetty. Kansainvälisesti tunnetuin harmaan talouden tutkija Friedrich Sneider on arvioinut, että Suomessa vilunkibisneksen suuruus olisi jopa 18.5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä euroissa merkitsee yli 30 miljardia.
Yksinkertaistettuna harmaa talous tarkoittaa verojen ja maksujen välttämistä, joten ne rahat ovat pois julkisesta taloudesta sekä tarpeellisten julkisten palvelujen rahoituksesta. Kaikkein pahimpia harmaan talouden toimialoja ovat ravintola- ja rakennusala sekä kuljetusala. Viimeisin esimerkki osoittaa, että harmaa talous on ulottanut lonkeronsa myös kunnallisiin palveluihin. Tästä esimerkkinä Espoon siivoustyöt. Lisäksi harmaaseen talouteen liittyy työsyrjinnän, työ- ja palkkaehtojen polkemisen lisäksi myös raakaa ihmiskauppaa.
Oma lukunsa on kansainväliseen sijoitustointaan sisältyvä harmaa talous, jossa pimitetään ulkomailta saatuja pääomatuloja. Suomalainen voi sijoittaa suoraan ulkomaiseen kohteeseen ja jättää tuotot ilmoittamatta tai sijoittaa suomalaisiin arvopapereihin ulkomaisen välikäden kautta ja jättää myyntivoitot ja osingot ilmoittamatta. Työryhmän selvityksen mukaan vuonna 2008 sijoitustuotot olivat todellisuudessa 83 miljoonaa euroa suuremmat kuin verotukseen ilmoitetut. Työryhmän mukaan kansainvälisen sijoitustoiminnan harmaa talous pyörii vähintään 700 miljoonan euron tasolla vuodessa.
Rikollisen toiminnan supistamiseksi on Hirvosen työryhmä esittänyt yli 20-kohtaisen toimenpideohjelman, joista osa sisältyy jo nykyiseen talousrikosten torjuntaohjelmaan. Ongelmana on se, ettei valtiovarainministeriö ole lämmennyt esitetyille lakimuutoksille. Vastahankaan on asettunut myös Elinkeinoelämän keskusliitto, joka Hirvosen mukaan on perustanut oman työryhmän, jonka tarkoituksena on torjua harmaan talouden torjumista. Yllätys ei ole sekään, että Finanssialan keskusliitto pitää tutkimustuloksia provokatiivisina ja ylimitoitettuina. Ilmeisesti harmaa talous on liiton keskeisintä ydintoimintaa.
On Irvokasta, että samaan aikaan kun köyhien ja heikosti toimeentulevien vaikeudet kasvavat,Kiviniemen ihallitus tosiasiassa puheista huolimatta hyväksyy harmaan talouden kasvun. Siihen se saa tukea elinkeinoelämän taholta, joka on jarruttanut eri tavoin tehokasta harmaan talouden tutkintaa.
Talousrikolliset ja harmaa talous on saatava kuriin. Meillä ei ole varaa siihen koska se on kansakunnan syöpä, joka näivettää julkisten palvelujen rahoitusta. Se on myös huhtikuussa valittaville päättäjille todellinen ja vaativa haaste.