31.3.2011 20:45 Vilhelm Junnila vapaa kielivalinta, pakkoruotsi, Kotimaa 32 kommenttia
Eduskuntatalon edessä pidettiin tänään mielenosoitus vapaan kielivalinnan puolesta. Suomalaisuuden Liiton ja Vapaa kielivalinta ry:n organisoimassa mielenosoituksessa ja puhetilaisuudessa oli edustus kaikista pääpuolueista.
Paikalla oli useita eduskuntaehdokkaita myös mielenosoittajien puolella. Yleisön seassa aktiivisimpia olivat Perussuomalaisten Heikki Tala, Juha Simonen ja Teemu Lahtinen sekä Muutoksen Lasse Laaksonen. RKP:n organisoimassa vastamielenosoituksessa äänekkäimpiä olivat Henrik Lax ja Jörn Donner.
Vapaa Kielivalinta ry puheenjohtaja Ilmari Rostila piti selkeän ja hyvin kuuluvan puheen mielenosoittajille, jotka yltyivät raivoisaan kannustukseen, koska puheeseen oli muotoiltu kysymyksiä joihin vastattiin puolesta tai vastaan. Rostilan argumentit vakuuttivat allekirjoittaneen lisäksi myös yleisön.
Kokoomuksen Wille Rydman toi esille puolueen kenttäväen tuen pakkoruotsin poistolle, mutta jota vastaan nykyinen eduskuntaryhmä toimii. Paikalla oli runsaasti Rydmanin tukijoukkoja.
RKP:n Frederika Åkeron heikohko suomen kieli ei lämmittänyt koleassa ilmassa kuulijoiden korvia. Frederika joutui pitämään puheessaan pienen tauon, koska yleisö ei antanut hänen heti jatkaa ilmeisen tyytymättömänä pakkoruotsia tukevan puheen perusteluihin.
Perussuomalaisten Simon Elo toi esiin Perussuomalaisten Nuorten kannan sekä valotti historiaa mm. Jan-Erik Enestamin osalta. Elo päätti puheensa seuraaviin kysymyksiin;
"Enkö ole suomalainen, kun ruotsin kieli ei kuulu identiteettiini? Eikö kansan enemmistön toiveilla ole merkitystä?"
Erikoisvieraana puhunut Tohmajärven kunnan sivistysjohtaja Arto Juntunen painotti lyhyesti ruotsin kielen tarpeettomuutta Itäsuomessa ja tarvetta venäjän opiskeluun.
Keskustan Juha Sarlund osaltaan tuki pakkoruotsia ja oli osittain sitä vastaan. Puheenvuoro kuulosti venkoilulta eikä vakuuttanut kuulijakuntaa, jotka olivat epävarmoja mitä Keskusta ajaa. Tuntui, että Keskusta haluaa kosia kumpiakin osapuolia. Kun Keskustan kanta jäi epäselväksi otti joku yleisöstä kantaa huutamalla kovaan ääneen
"Kepu pettää aina"
Kokoomuksen Lauslahti puhui ensin puolueen kannasta ja sitten omastaan. Tämä sai aikaan vaihtelevia reaktioita. SDP:n Kimmo Kiljunen toi esiin puolueensa tuen pakkoruotsille. Kiljusen oma kanta vapaata kielivalintaa kohtaan oli positiivisempi.
Monet luulivat RKP:n Björn Månssonin puhetta ensin vitsiksi, mutta mies oli ilmeisen tosissaan. Månssonin retoriikka oli sen verran erikoista, että sitä on vaikea pukea sanoiksi. Hän kuitenkin perusteli kantojaan lähinnä historialla ja Suomen edulla. Yleisön reaktio Månssonin puheeseen oli tyrmäävä ja välillä Månssonin ääni vaikutti juuttuneen johonkin kitarisojen ja äänihuulten välimaastoon.
Vihreät eivät olleet puolesta eikä vastaan vaan tässäkin asiassa heillä oli oma ratkaisunsa. Outi Alanko-Kahiluoto toi esiin kaksivuotisen pakkoruotsin. Kahden vuoden kieliopiskelusta saatava hyöty ei kuitenkaan käynyt ilmi.
Perussuomalaisten Pietari Jääskeläistä saatiinkin odotella. Tässä välissä RKP:n tukijoukko teki hiljaisen mielenilmauksen puolueen kannasta ja lähti paikalta pois. Jääskeläinen saikin puhella lähinnä omille kannattajilleen. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho muistutti yleisöä pakkoruotsittajien kotiinlähdöstä.
Mediasta paikalla olivat ainakin Yleisradion ruotsinkielinen toimitus, Ruotsin yleisradioyhtiö SVT, YLEn Radio X3M ja Stadin TV. Tilaisuus oli maltillinen eikä ylilyöntejä nähty kuin yhdessä vaiheessa. Silloin RKP:n Jörn Donner ja kaksikielinen ruotsin paitaan pukeutuva ja "Pois pakkoruotsi" kylttiä pitävä mies häiriköivät keskenään. Ihmettelenkin Yleisradion uutisointia tapahtuneesta, jossa kuvataan että "kaksikielisyyden kannattajia" häiriköitiin ja uhattiin.
Mielenosoitus oli sikäli mielenkiintoinen, että mielenosoittajien keski-ikä oli neljänkymmenen paremmalla puolella. Alle kolmekymppisiä oli selkeästi ainoastaan Itäsuomen suunnalta. Joukossa oli muun muassa useita yli 70 vuotiaita henkilöitä, osa kävelykepillä ja yksi rollaattorikin. Turun suunnalta saapui kaksi alle kolmekymppistä henkilöä.
Yleisradion mielestä mielenosoituksessa kuitenkin tunteet kuumenivat "kiihkeäksi" vaikka tapahtuma oli varsin siisti. Paikalla oli noin 400 mielenosoittajaa vapaan kielivalinnan puolesta ja noin 80 pakkoruotsia kannattavaa vastamielenosoittajaa. Tulijoita oli pääkaupunkiseudun lisäksi Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta sekä Imatralta.
Eduskuntatalon edessä pidettiin tänään mielenosoitus vapaan kielivalinnan puolesta. Suomalaisuuden Liiton ja Vapaa kielivalinta ry:n organisoimassa mielenosoituksessa ja puhetilaisuudessa oli edustus kaikista pääpuolueista.
Paikalla oli useita eduskuntaehdokkaita myös mielenosoittajien puolella. Yleisön seassa aktiivisimpia olivat Perussuomalaisten Heikki Tala, Juha Simonen ja Teemu Lahtinen sekä Muutoksen Lasse Laaksonen. RKP:n organisoimassa vastamielenosoituksessa äänekkäimpiä olivat Henrik Lax ja Jörn Donner.
Vapaa Kielivalinta ry puheenjohtaja Ilmari Rostila piti selkeän ja hyvin kuuluvan puheen mielenosoittajille, jotka yltyivät raivoisaan kannustukseen, koska puheeseen oli muotoiltu kysymyksiä joihin vastattiin puolesta tai vastaan. Rostilan argumentit vakuuttivat allekirjoittaneen lisäksi myös yleisön.
Kokoomuksen Wille Rydman toi esille puolueen kenttäväen tuen pakkoruotsin poistolle, mutta jota vastaan nykyinen eduskuntaryhmä toimii. Paikalla oli runsaasti Rydmanin tukijoukkoja.
RKP:n Frederika Åkeron heikohko suomen kieli ei lämmittänyt koleassa ilmassa kuulijoiden korvia. Frederika joutui pitämään puheessaan pienen tauon, koska yleisö ei antanut hänen heti jatkaa ilmeisen tyytymättömänä pakkoruotsia tukevan puheen perusteluihin.
Perussuomalaisten Simon Elo toi esiin Perussuomalaisten Nuorten kannan sekä valotti historiaa mm. Jan-Erik Enestamin osalta. Elo päätti puheensa seuraaviin kysymyksiin;
"Enkö ole suomalainen, kun ruotsin kieli ei kuulu identiteettiini? Eikö kansan enemmistön toiveilla ole merkitystä?"
Erikoisvieraana puhunut Tohmajärven kunnan sivistysjohtaja Arto Juntunen painotti lyhyesti ruotsin kielen tarpeettomuutta Itäsuomessa ja tarvetta venäjän opiskeluun.
Keskustan Juha Sarlund osaltaan tuki pakkoruotsia ja oli osittain sitä vastaan. Puheenvuoro kuulosti venkoilulta eikä vakuuttanut kuulijakuntaa, jotka olivat epävarmoja mitä Keskusta ajaa. Tuntui, että Keskusta haluaa kosia kumpiakin osapuolia. Kun Keskustan kanta jäi epäselväksi otti joku yleisöstä kantaa huutamalla kovaan ääneen
"Kepu pettää aina"
Kokoomuksen Lauslahti puhui ensin puolueen kannasta ja sitten omastaan. Tämä sai aikaan vaihtelevia reaktioita. SDP:n Kimmo Kiljunen toi esiin puolueensa tuen pakkoruotsille. Kiljusen oma kanta vapaata kielivalintaa kohtaan oli positiivisempi.
Monet luulivat RKP:n Björn Månssonin puhetta ensin vitsiksi, mutta mies oli ilmeisen tosissaan. Månssonin retoriikka oli sen verran erikoista, että sitä on vaikea pukea sanoiksi. Hän kuitenkin perusteli kantojaan lähinnä historialla ja Suomen edulla. Yleisön reaktio Månssonin puheeseen oli tyrmäävä ja välillä Månssonin ääni vaikutti juuttuneen johonkin kitarisojen ja äänihuulten välimaastoon.
Vihreät eivät olleet puolesta eikä vastaan vaan tässäkin asiassa heillä oli oma ratkaisunsa. Outi Alanko-Kahiluoto toi esiin kaksivuotisen pakkoruotsin. Kahden vuoden kieliopiskelusta saatava hyöty ei kuitenkaan käynyt ilmi.
Perussuomalaisten Pietari Jääskeläistä saatiinkin odotella. Tässä välissä RKP:n tukijoukko teki hiljaisen mielenilmauksen puolueen kannasta ja lähti paikalta pois. Jääskeläinen saikin puhella lähinnä omille kannattajilleen. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho muistutti yleisöä pakkoruotsittajien kotiinlähdöstä.
Mediasta paikalla olivat ainakin Yleisradion ruotsinkielinen toimitus, Ruotsin yleisradioyhtiö SVT, YLEn Radio X3M ja Stadin TV. Tilaisuus oli maltillinen eikä ylilyöntejä nähty kuin yhdessä vaiheessa. Silloin RKP:n Jörn Donner ja kaksikielinen ruotsin paitaan pukeutuva ja "Pois pakkoruotsi" kylttiä pitävä mies häiriköivät keskenään. Ihmettelenkin Yleisradion uutisointia tapahtuneesta, jossa kuvataan että "kaksikielisyyden kannattajia" häiriköitiin ja uhattiin.
Mielenosoitus oli sikäli mielenkiintoinen, että mielenosoittajien keski-ikä oli neljänkymmenen paremmalla puolella. Alle kolmekymppisiä oli selkeästi ainoastaan Itäsuomen suunnalta. Joukossa oli muun muassa useita yli 70 vuotiaita henkilöitä, osa kävelykepillä ja yksi rollaattorikin. Turun suunnalta saapui kaksi alle kolmekymppistä henkilöä.
Yleisradion mielestä mielenosoituksessa kuitenkin tunteet kuumenivat "kiihkeäksi" vaikka tapahtuma oli varsin siisti. Paikalla oli noin 400 mielenosoittajaa vapaan kielivalinnan puolesta ja noin 80 pakkoruotsia kannattavaa vastamielenosoittajaa. Tulijoita oli pääkaupunkiseudun lisäksi Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta sekä Imatralta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tapahtuman antiin tyytymätön vastamielenosoituksen organisoija Päivi Storgård yrittikin jälkikäteen kerätä irtopisteitä uhriksi tekeytymällä. Storgård kaivoi esiin mm. 30-luvun tapahtumat ja siteerasi 90-vuotiasta rouvaa, jota nykymeno hirvittää. Ilmassa on kuulemma samanlaista äänenpainoa ja kiihotusta kansanryhmää vastaan kuin Adolf Hitlerin aikana. Storgårdin vastaanottama uhkaava puhelu oli asiaton ja valitettava mutta ei siitä voi syyttää vapaan kielivalinnan puolesta mielipidettä esittäviä kansalaisia eikä sen perusteella tule tehdä päätöksiä pakkoruotsin tulevaisuudesta.
Storgårdin lausunnot menivätkin lopulta täysin överiksi. Storgårdia hirvittää oikeasti mitä vaaleissa ja vaalien jälkeen tapahtuu. Lisäksi hän otti puheeksi etnisen puhdistuksen. Tällainen politikointi on mielestäni paheksuttavaa. Storgård vei asiaa vielä pidemmälle ja sanoi, että meidän selviäminen edellyttää, että kunnioitamme toistemme kieltä ja kulttuuria. Hän jatkaa, että meidän pitää ymmärtää kaikkien arvot yhteiskunnassa ja että lopulta kyse on ihmisoikeuksista.
Kysynkin Teiltä arvoisat lukijat, jotka ansiokkaasti jaksoitte tänne asti;
Onko pakko ihmisoikeus?