Ystävälläni on alkoholiongelmia. Hän asuu aika kaukana enkä pysty menee auttaa häntä aina paikanpäälle. Ei hän mikään rapajuoppo ole ja on ollut vuosiakin juomatta. Nyt viinin tissuttelu on mennyt överiksi. Hän saattaa juoda 2-3 vk yhtäsoittoa, ei kauheeseen känniin. Töihin ei kylläkään pysty. Menin hänen luokseen, kun hän jatkuvasti soitteli ja puhu aivan sekoja. Säikähdin ihan, missä tilassa hän oli. Jos hän nukuttuaan vähän joi vaikka puoli lasillista viiniä, hän meni ihan sekaisin. Ihmetteln miten noin pienestä voi mennä. Kuuli harhoja ja puhu omiaan, oli omassa maailmassaan. Käytin häntä lääkärissä, sai rauhoittavia ja minä huolehdin, että hän söi niitä eikä juonut. Lääkärin toimesta vein hänet psykiatriseen yksikköön, jossa hänellä oli mahdollisuus olla viikko tai käydä terapiassa. Yhden kerran on käynyt ja taas on putki päällä ja eilenkin puhui ihan sekoja. Voisiko kyseessä olla esim. alkoholipsykoosi tms.? Ja vain puolikkaasta lasillisesta hän menee huonoon kuntoon, sitä en ymmärrä.
Toinen asia ihmetyttää myös. Minulla on myös ollut vuosia sitten vaikean elämäntilanteen takia ongelmia alkoholin kanssa ja tiedän esim. AA:n 12 askeleenohjelman. Se ei minulle ateistille sopinut ollenkaan. Kuitenkin kun sain itselleni tunnustettua, että olen voimaton alkoholin suhteen, se helpotti. Ystäväni on myös tämän asian myöntänyt itselleen, mutta hän sanoi, että kun hän sen hoksasi, hän tunsi että hänellä on nyt lupa juoda.
Alkoholismi on tunne-elämän sairaus ja hänellä on nyt ollut vaikea elämän tilanne. Jostakin joskus luin, mutten muista mistä, että eikö silloin pitäisi niitä tunteita alkaa purkamaan tms. Terapiaa hänelle on tarjolla, muttei ole käynyt kuin sen yhden kerran. Olen huolissani milloin hän sekoaa lopullisesti, niin pelottavan näköistä se oli. Omasta päästähän sen juomattomuuden täytyy lähteä, mutta haluaisin kuitenkin olla apuna, mutten tiedä miten. Hän on pyytänyt minua huutamaan ja raivoamaan hänelle, että hän lopettaisi. En ole raivonnut, olen sitä mieltä, että siitä hän saisi taas luvan juoda. Kun olen raivonnut, kaikki on anteeksiannettu ja hän hyvällä omallatunnolla voi taas jatkaa juomista. Kirjoitin tänne, kun en jaksanut googlailla asiasta. Jospa osaisitte jotain neuvoa antaa. Itselläni ei ole olut ongelmia alkoholin suhteen muuta kuin silloin n. 2 vuoden ajan. Nyt olen ollut 8 v. täysin raittiina. En tiedä/muista mitä tai miten raitistuminen tapahtui. Nyt vaan en pysty juomaan yhtään. En ole kitunut viinanhimoissani, en vain pysty juomaan. Toivon asiallisia vastauksia ja neuvoja.
Toinen asia ihmetyttää myös. Minulla on myös ollut vuosia sitten vaikean elämäntilanteen takia ongelmia alkoholin kanssa ja tiedän esim. AA:n 12 askeleenohjelman. Se ei minulle ateistille sopinut ollenkaan. Kuitenkin kun sain itselleni tunnustettua, että olen voimaton alkoholin suhteen, se helpotti. Ystäväni on myös tämän asian myöntänyt itselleen, mutta hän sanoi, että kun hän sen hoksasi, hän tunsi että hänellä on nyt lupa juoda.
Alkoholismi on tunne-elämän sairaus ja hänellä on nyt ollut vaikea elämän tilanne. Jostakin joskus luin, mutten muista mistä, että eikö silloin pitäisi niitä tunteita alkaa purkamaan tms. Terapiaa hänelle on tarjolla, muttei ole käynyt kuin sen yhden kerran. Olen huolissani milloin hän sekoaa lopullisesti, niin pelottavan näköistä se oli. Omasta päästähän sen juomattomuuden täytyy lähteä, mutta haluaisin kuitenkin olla apuna, mutten tiedä miten. Hän on pyytänyt minua huutamaan ja raivoamaan hänelle, että hän lopettaisi. En ole raivonnut, olen sitä mieltä, että siitä hän saisi taas luvan juoda. Kun olen raivonnut, kaikki on anteeksiannettu ja hän hyvällä omallatunnolla voi taas jatkaa juomista. Kirjoitin tänne, kun en jaksanut googlailla asiasta. Jospa osaisitte jotain neuvoa antaa. Itselläni ei ole olut ongelmia alkoholin suhteen muuta kuin silloin n. 2 vuoden ajan. Nyt olen ollut 8 v. täysin raittiina. En tiedä/muista mitä tai miten raitistuminen tapahtui. Nyt vaan en pysty juomaan yhtään. En ole kitunut viinanhimoissani, en vain pysty juomaan. Toivon asiallisia vastauksia ja neuvoja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikee neuvoo mitään ja kun oot ateisti et voi rukoillakaan hänen puolestaan. Kokeile silti rukousta, ihan vaan salaa, että ystäväsi ei tiedä.
Jos ei itse tajua tilaansa ja on alkoholipsykoosissa, voi yrittää saada pakkohoitoon. Ilmoitus hänen terveyskeskukseensa ja sosiaalitoimeen myös. Mutta jos vaan muuten viinasta sekaisin, ei auta kuin odottaa että juo itsensä niin pohjalle, että joko haluaa muutosta tai kuolee siihen.
Itse olen saanut tukea Al-anonista. On raskasta seurata vierestä, kun elämä tuhoutuu. Voimia!
Nostan tämän vanhan aloittamani ketjun, kun kysyn samasta henkilöstä. Hän joi kuukauden verran 2-4 viinipulloa päivässä ja oli kauheassa kunnossa. Hän ei asu Suomessa. Hänen ystävänsä oli vienyt hänet hoitoon. Yhdessä paikassa hoidettiin krapulat ym. pois ja meni toiseen paikkaan, jossa sai terapiaa ym. Tämä "hoitojakso" kesti 2 kk ja jatkuisi edelleen, mutta hän jäi palaamatta lomiltaan ja viiniä alkoi taas mennä. Minä en enää jaksa tsempata häntä eikä kukaan muukaan. En tietenkään halua menettääkään häntä.
Nyt kysynkin (toivottavasti asiallisia vastauksia saan) onko loppu jo lähellä. Hänellä on verenpaine n. 220/175 jatkuvasti, maksakokeita otettu. Ei itse osannut sanoa kuin joku gamma gt oli useita satoja (en muista tark. joku 600-900) Hän ei syö mitään. Ja kuten aikaisemmin kerroin, hän sai "kohtauksia" joissa vaipui johonkin muuhun maailmaan. Nyt tilanne senkin suhteen on pahempi, sillä hänen kanssaan ei voi keskustella asioista ja hän puhuu ihan sekoja. Milloin hän on auttanut jotain naapuriaan kun saanut päähänsä, että hänen lasta käytetään hyväksi. Näitä asioita ei siis ole oikeasti tapahtunut. Toisena päivänä juttu kääntyi niin, että naapuri luulee, että hän yrittää ryöstää hänen lapsensa. Ja aivan mitättömästä asiasta jota ei muistanut/tajunnut alkoi puhumaan salaliitoista häntä vastaan ja alkoi minua haukkumaan, kun en tajua asiaa. Miehet hänelle soittavat kun hän on niin kaunis. Toinen kaveri sanoi, ettei kukaan mies koskisi häneen "pitkällä tikullakaan", sen näköinen ja siinä kunnossa hän on.
Nyt me ystävät olemme päättäneet lopettaa hänen hyysäämisensä, koska apua on niin paljon annettu jo. Onkohan hän mennyt jo sekaisin tai johonkin alkoholipsykoosiin? Juominen on siis aivan jatkuvaa öin päivin. Taitaa käydä kuin Myllylälle jos ei itse tahdo hoitoon. Tollaset verenpaineet ym. Mutta silti tuntuu pahalta tai on itsellä huono oma-tunto, etten voi auttaa. Onkohan hän jo parantumattomasti sekaisin? Ja ei varmaan pitkään elä, jos ei lopeta juomista. Surullinen olen.
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/