käsikivut fyysinen työ

Kyynärpään, hartiaseudun ja kaularangan ongelmat voidaan hoitaa niin että voi entisessä työssä jatkaa. Lähes aina.

okei... Mulla ongelmat olleet jo kuukausia, ja käsien hermot aika helposti kipeytyvät. Kyllä tilanne on viime aikoina parantunut, kuten jo sanoin. Olen vähän hämmentynyt näistä nformaatioista ja siitä, mikä ihan oikeasti olisi mulle parasta... Pitäisiköhän vain odotella rauhassa edelleen? En vain enää jaksaisi...

jaa kuinkas usein olette käyneet esim tenniskyynärpäätänne hoidattamassa kansanparantajalla?
minä kävin 4 kertaa ennenkuin se parani täydellisesti, tein erittäin raskasta työtä pitkää ppäivää ja sain sen siitä yksipuoleisesta työstä
kansa´nparantaja kertoi että iitti päätteiset kyynäspää vaivat ovat manuaalisesti helpoiten parannettavissa olevia sairauksia.

että silleen
kas kun ette hoida itseänne kuntoon ja juoksette vain tehottomalla lääkärillä asian takia

Minulla on myös TOS-oireyhtymä ja ei ollut mahdollisuutta jatkaa entisessä työssä hoitoalalla. Minulle eläkevakuutusyhtiö ehdotti uravalmentajaa, joka toimisi minun työhönvalmentajana uuteen työhön. Olin aluksi tosi epäilevä, mutta suostuin käymään siellä katsomassa mikä se juttu oikein on. Tämä uravalmentaja hoiti kuitenkin kaikki yhteydet eläkeyhtiöön ja lisäksi valmentaja järjesti uuden työn, lisäkoulutukset ja eläkeyhtiökin maksoi kaiken kiltisti. Jos itse olisin näitä yrittänyt mitenköhän olis käyny. Nyt näyttää aika hyvältä. Uskon pystyväni taas normaaliin työhön. Eli toivoa on myös kuntoutua, ja ainakin tätä Noposen uravalmentajaa voin omakohtaisesti suositella. Tsemppiä kaikille samojen ongelmien kanssa painiville!

TOS-oireyhtymä täälläkin ja vielä aika paha. Pääsin myös uravalmentajalle, joka ohjasi työkokeiluun, nyt teen uutta työtä, joka ei rasita käsiä käytännössä yhtään.

Käyn sairaalan fysioterapeutilla ja tuntuu että ihmeitä tapahtuu Maanantaina ensimmäisen kerran sain oikean käden nostettua ylös etukautta tosin mutta silti olen tätä ihmettä sitten ihmetellyt ja lääkärin kanssa sitten puhuimme että lähden töitä kokeilemaan 4h päivässä tuossa kesäkuun alussa. Täytyy töihin hommata apuvälineet ja toivoa kovasti että nyt ei enään takapakkia tulisi.
Olen käynyt monella fysioterapeutilla ja liikeratani käsissä on vain mennyt huonompaan suuntaan. Eli takapakkia vaan ja rahat on mennyt, sitten kun en enään uskonut apua saavani, niin se oikea löytyi ja nyt ollaan siis kohta töitä menossa tekemään, tosin vain kevyitä ja apuvälineiden kanssa mutta silti. Myös nuo kaulaturvotukset ovat laskeneet todella paljon ja mieliala moussut taivaisiin. Nyt vain toivon että sitä takapakkia ei enään tule.
Oikein aurinkoista kevättä teille kaikille ja voimia ja jaksamisia teille joille oikeaa hoitoa ei vielä ole löytynyt. Sen olen tässä matkanvarrella huomannut että kaikilla tos potilailla on hieman erilaiset oireet ja toiselle auttaa yksi ja toiselle toinen toivon teille kaikille sen oikean hoidon löytyvän.

Hyvä kansanparantaja (jäsenkorjaaja) hoitaa 1-2 hoitokerralla. Huono hoitaa monta kertaa ja fysioterapeutti kymmeniä kertoja. Lääkäri vain leikkaa, mutta käyhän se niinkin. Liikerata jää lähes aina vajaaksi. Mutta saahan siitä sairauslomaa, lomalla on mukava olla!

Minulla myös TOS, todettiin juuri. Oireet alkoivat jo 8 vuotta sitten, mutta reilu vuosi sitten pahenivat niin, että sairasloma ainoa vaihtoehto. Olen käynyt fysioterapiassa, hermoratahieronnassa ja kiropraktikolla. Yritän jumpata ym. Omaa fyysisesti rasittavaa työtäni tuskin tulen tekemään moneen vuoteen tai koskaan. Koulun penkille on tarkoitus mennä, kädet vaan toimivat huonosti, menevät jäykiksi ja kipu haittaa keskittymistä. Istuminen pitkään tuottaa vaikeuksia, kun välilevyvaivaakin löytyy. Koulun aion kuitenkin käydä ja pysyä työelämässä kauan ja ehkä olokin paranee, kun jaksan kuntouttaa itseäni ahkerasti.

Aloittajalle: Itselläni parivuotta sitten alkoi kädet vaivaamaan, hermosärkyä ja kömpelyyttä, otteet eivät enään pitäneet. Tein työkseni staattista urakkatyötä mihin kuului käsien kiertoliikkeet, puristusotteet ym.
Ensin mullakin diagnisoitiin tenniskyynärpää molemmissa käsissä, sen jälkeen TOS ja nyt vihdoin ilmeisesti löytyi viime marraskuussa oikea diagnoosi: lihasaition syndrooma eli kansankielellä penikkatauti molemmissa käsissä (compartment syndrome)
Nyt oikea käsi leikattu ja puutumiset ym. jäivät leikkauspöydälle, elokuussa on vasemman käden vuoro ja toivon että leikkaus auttaa myös siihen.
Mulla toi TOS diagnoosi oli aivan väärä ja suosittelenkin käymään eri käsikirurgian ja ortopedian erikoislääkäreillä eikä vaan tyytyä ensimmäiseen. Varsinkin jossei röntgenkuvissa löydy mitään syytä TOS:n.
Itselläni meni työpaikat ja kaikki tämän väärän diagnoosin ja vitkuttelun vuoksi, no työeläkeyhtiö kouluttaa minut uuteen kevyempään ammattiin koska en pysty enään entiseen työhön palaamaan.
Suosittelen lämpimästi hakeutumaan vaikka sitten itsemaksavana niin kuin minäkin tein oikean erikoislääkärin luokse ja jos vähänkin itse epäilet että onko vika tuo niin kysy ihmeessä muiden lääkäreiden mielipidettä. Minulla erikoislekuri käynti maksoi 75€ eli jos olisin ollut fiksu ja mennyt aikasempaan kun ei mitkään hoidot auttanut tilanteeni olisi aivan eri ja paljon parempi.
Kuulostaa vaan niin tutulle noi sun oireet...
Jaksamisia ja toivottavasti saat itsesi kuntoon :)

Unohtakaa kansanparantajat, erikoislääkäri voi antaa apua.

Näin on. Erikoislääkärille ensin ja sitten jos raskas työ niin ammatillinen kuntoutus auttaa löytämään uuden kevyemmän työn.

Minulla oli tenniskyynärpää, paha, toimistotöitä tein, käsi leikattiin 2 kertaa kyynärpäästä ja kerran on leikatttu ranteesta rannekanavan oireyhtymä. Kivut ovat edeleen, vaikka olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 5 vuotta. Eli tämäkin kirjoittaminen puuduttaa oikean käden ja vasen kipeytyy nykyään myös. Ilmeisesti kaikki käsikivut sitten johtuvatkin niskan pahoista kulumista? Eivät jostain syystä laittaneet uudelleenkoulutukseen, hermosäryt jäi palkaksi leikkauksista....kannattaa yrittää tosiaan kuntouttaa itsensä, jos mahdollista ilman leikkauksia, vaikka eivät nykyään taida kovin herkästi esim. tenniskyynärpäätä leikata vaan sen pitäisi parantua itsestään. Olen 53 v. TOSsia epäiltiin kanssa mut ei ollut.

Mielenkiintoinen tuo niskan kuluma, minullakin sellaista epäiltiin Tossi kuitenkin vain giagnoosina, niskan tutkiminen jäi johonkin.

Oon kärsiny TOSsista vuosia. Ja karmeimpaan kipuun on kansanparantaja antanu avun. Sillon, ku käsillä ei oo voinu tehhä ennää mittää ja niitä on pitäny kantaa, että mukana ovat pysyneet. Ja kerta riitti aina tuohon hätään. Sitten tämä mun parantaja ei ennää pystyny hoitamaan ja tuohon sammaan vaivaan kävin OMT fysioterapeutilla, niin tämä kyllä osasi hoitaa, mutta vaati kaks hoitokertaa ennen ku helpotti. Mutta eipä osannut saman tittelin omaava toinen hoitaa tätä vaivaa.

Oon kiertäny vuosien kuluessa kohta kaikki maholliset eri lääkärit. Kuvia on otettu enemmän ku mannekiineisa. Ja silti niistä en oo apua saanu. Lääkkeet on ainoat. Ite on pitäny selvittää mistä apu löytyy. Fysioterapeutin kans yhessä opiskeltiin ja löyettiin vahvistavat jumpat. Sitä ennen olin venyttäviä jumppia tehnyt, ja niistä saanut helpotusta kipuihin. Tällä hetkellä oon sitä mieltä, että paras lääke on oikeat jumpat. Jumppaamalla on lääkkeiden syönti vähentynyt tosi paljon. Tosin ei minusta moneen työhön ole, kun ne pahentaa heti vaivoja. Hieronta pitää lihakset pehmeinä, ja sitä kautta kivut helpompina. Erilaisia jumppiakin ehdin kokeilla jos minkälaisia. Ei passannut oikein mikään. Mutta sitten aloitettiin kaikki aivan nollasta ja yhestä liikkeestä per päivä lähdettiin. Ja tämä onnistui vihdoin. Tai ainakin 9 kuukautta on menty etteenpäin, kun ennen romahdus on tullut heti alkuun. Vieläkään en tee kuin 25 liikettä päivässä kutakin. Mutta mieluummin hitaasti eteenpäin koko ajan.

Vaihtakaa ihmeessä työpaikkaa, ettette mene huonompaan kuntoon. Kevyemmät työt on avainsana parempaan terveyteen. Eläkeyhtiö antaa apua uuden työpaikan löytymisessä, ei oo niidenkään intresseissä että ihminen jää ennenaikaisesti eläkkeelle TOS:n takia!

Mä suosittelen kans uuden työn etsimistä ja siihen kannattaa pyytää apua. Valitkaa valmentaja huolella, mä olin eka Vervellä ja se ei ollu mun juttu. Kävin siellä melkein kaksi vuotta, vain muutaman kerran vuodessa tavattiin ja valmentajakin vaihtui välissä monta kertaa. Mitään ei tapahtunut ja minut siirrettiin sitten pois. Noposella kävin paljon useammin ja se valmentaja oli ihan erilainen, tosi mukava ja aikaansaava. Nyt mulla on paljon vähemmän kuormittava työ ja elämä paljon helpompaa.

Nimimerkki Hämmennystä! Kun kerran itsekin haluat kevyempään työhön on se kaikkien etu. Työssä jatkaminen on työkyvyttömyyseläkettä kannattavampi
vaihtoehto. Eläke voi olla sinullakin edessä jos kuormitat itseäsi liikaa nykytyössä. Työntekijä hyötyy taloudellisesti jatkaessaan työelämässä, koska yleensä palkka on parempi toimeentulo kuin eläke tai sairauspäiväraha.
Lisäksi vanhuuseläke karttuu paremmaksi ansiotyössä jatkaessa. Minulle työ on myös tärkeä omanarvontunnon kautta. Haluan pysyä työelämässä mahdollisimman kauan ja ammatinvaihto auttoi siinä merkittävästi. Eläkeyhtiöstä saat apua ammatinvaihtoon, siellä on ihmisiä töissä myös ihan sitä varten. Voit myös saada oman valmentajan auttamaan, se on myös iso apu, ainakin minua auttoi paljon.

Tuo raha asia on hyvä tieto ja hyvä ottaa huomioon ennen eläkkeen hakua. Sitä kuvittelee helposti että eläke ratkaisee tilanteen. Minulla eläke olisi ollut alle tonnin kuussa, pudotus olisi ollut tosi iso verrattuna palkkaan tai sairaspäivärahaan. Uudelleen koulutus oli minulle ratkaisu.

Sama juttu täällä, alle tonnilla ei perhettä elätetä. Uusi kevyempi työ ja eläkeyhtiö mukaan on minunkin neuvo samassa tilanteessa oleville.

Mitä työtä voisin tehdä, kun molemmat kädet sökönä ja tietokonettakaan en pysty käyttämään?