Miten tämä toteutetaan kun kyseenä on masennus?
Onko useita hoitokertoja ja paljonko kukin maksaa.
Tietenkin johtunee masennuksen asteesta jne mutta näin yleisesti.
Kymenlaaksossa sähköhoitoa tarjolla?
Sähköhoito?
7
6692
Vastaukset
- *vm*
Suosittelen sähköhoitoa todella vakavasti masentuneille! Lähes kaikissa tapauksissa se tehoaa, ja on kaikkein tehokkain masennuksen hoitomuoto.
Varmaankin annetaan Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa.
Tässä ketju:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9531173- Älä mene!
Hinta kysymykseen tarvitsisin jonkinlaista vastausta, vai onko kenties se ilmaista, sillä jokaisellahan ihmisellä on oikeus ilmaiseen terveydenhoitoon... mutta kattaakohan se sähköhoidon ja masennuksen?
Olen jo lukenut nuo kyseiset keskustelut, ennenkuin edes laitoin viestin tänne palstalle. :)
Tiedän olevani erittäin masentunut, ellei jopa sanoisi HULLU.
Olen menettänyt kiinnostuksen rakkauteen, työntekoon, muihin ihmisiin ja elämään ylipäänsä. Itsemurhaa olen kerran yrittänyt ja olen ollut muutenkin väkivaltainen (viiltely, päänhakkaaminen seinään, itsensä kuristaminen).
En jaksa mitään paitsi nukkua ja valittaa! Onneksi ruokakin silti maistuu, toisinkuin ennen: olin alipainoinen ja aina sairas.
Nyt haluan apua ihan jostain muusta kuin lääkkeistä, sillä olenkin jo muutamaa syönyt: EI vaikutusta. Olkoot vaikka kuinka paljon muitakin lääkkeitä kokeiltavana niin niitä minä EN syö. Olen kyllästynyt odottamaan vaikutusta, sillä tiedän että poispääsemisen halu alkaa jo olla liian suuri.
Sähköhoidon toivon auttavan, sillä haluan elää, haluan olla se normaali tyttöystävä miesystävälleni, sellainen joka jaksaa rakastaa ja tehdä parisuhteen arjen askareet ongelmitta ja väsymättä - niin kuin ennen. - ai hinta
Älä mene! kirjoitti:
Hinta kysymykseen tarvitsisin jonkinlaista vastausta, vai onko kenties se ilmaista, sillä jokaisellahan ihmisellä on oikeus ilmaiseen terveydenhoitoon... mutta kattaakohan se sähköhoidon ja masennuksen?
Olen jo lukenut nuo kyseiset keskustelut, ennenkuin edes laitoin viestin tänne palstalle. :)
Tiedän olevani erittäin masentunut, ellei jopa sanoisi HULLU.
Olen menettänyt kiinnostuksen rakkauteen, työntekoon, muihin ihmisiin ja elämään ylipäänsä. Itsemurhaa olen kerran yrittänyt ja olen ollut muutenkin väkivaltainen (viiltely, päänhakkaaminen seinään, itsensä kuristaminen).
En jaksa mitään paitsi nukkua ja valittaa! Onneksi ruokakin silti maistuu, toisinkuin ennen: olin alipainoinen ja aina sairas.
Nyt haluan apua ihan jostain muusta kuin lääkkeistä, sillä olenkin jo muutamaa syönyt: EI vaikutusta. Olkoot vaikka kuinka paljon muitakin lääkkeitä kokeiltavana niin niitä minä EN syö. Olen kyllästynyt odottamaan vaikutusta, sillä tiedän että poispääsemisen halu alkaa jo olla liian suuri.
Sähköhoidon toivon auttavan, sillä haluan elää, haluan olla se normaali tyttöystävä miesystävälleni, sellainen joka jaksaa rakastaa ja tehdä parisuhteen arjen askareet ongelmitta ja väsymättä - niin kuin ennen.No, eihän se maksa kuin sairaalan hoitopäivämaksun.
Kai sitä voitaisiin periaatteessa antaa polikliinisestikin. Lääkäriltähän näistä tietoa saat.
- bipon pitkä...
mulla oli kuuden kerran sähköhoitojaksomaaliskuussa, lekuri sanoi sen olevan minimimäärä ainakin vantaan peijaksessa, kun vähempi ei kuulemma auta mitään. maksimi peijaksessa tais olla 12.
mulla se hoito ei maksanut mitään. en tiiä, onko se yleensäkään maksullista, vai johtuiko se siitä, kun se järjestettiin mun "hoitopaikan" kautta omalääkärin lähetteellä eikä mikään random-psykiatri laittanu mua sinne.
niin, eikä tarvinnu maksaa vuodepaikkaakaan, kun kävin siellä kotoa käsin jonkun saattajan kanssa. samoin sähkönsaannin jälkeen herättyäni sain mehua/kahvia/maitoa/teetä ilmaseks.
muuten hoito ei tuntunut kropassa mitenkään, paitsi joinain päivinä särki päätä hoidosta kotiin päästyäni. särkylääke auttoi.
mä en ite huomannut voinnissani mitään muutosta, mutta mieheni sanoi mun olleen hoitojakson aikana/jälkeen vähän pirteämpi. jos siitä kuudesta kerrasta mulle jotain hyötyä olikin, niin se kyllä haihtu aika nopeesti. nyt oon vielä paskemmassa kunnossa kuin ennen sitä hoitoa.
ja kun mä en siitä hoidosta mitään selvää hyötyä saanut, kadun suuresti, että suostuin siihen. koska. kuten suurimmalla yleisöllä, mullakin oli vaikeuksia lähimuistin kanssa sen hoitojakson aikana. kuitenkin vaikutukset voi olla eri yksilöillä erilaiset, ja vaikka sanotaan, et ECT ei vaikuta muuhun muistiin, niin mulla se vaikutti. ja vaikuttaa edelleen.
- mä oon unohtanut tärkeitä tapahtumia elämäni varrelta, etenkin sellaisia henkilökohtaisa juttuja, mistä kukaan ei voi mulle kertoa jotta saisin ne muistot takas
- oon unohtanut sanoja ja sanojen merkityksiä (tosin opin ne aika nopeasti uudestaan)
- en muista kunnolla reittejä paikkoihin, joissa aina silloin tällöin käyn (päivittäin käyttämäni reitit muistan kyllä)
- saatan muistaa jonkun esim. viime viikon tapahtuman, vaikka että joku on sanonut mulle jonkun tietyn lauseen. mun on kuitenkin mahdoton muistaa, kuka sen lauseen on sanonut, missä, milloin tarkalleen (päivä, vrk:n aika), ja joissain tapauksissa en muista edes mihin se lause liittyi
- mulle saattaa pitkin päivää yhtäkkiä "palata mieleen" joku tapahtuma tai keskustelu, jota en muista ennen kokeneeni. ongelma on kuitenkin se, etten voi useinkaan tietää, onko se uusi "muisto" jostakin unesta, jota en muista koskaan nähneeni, olenko vain yhtäkkiä keksinyt sellaisen tilanteen vai onko se oikeasti tapahtunut. välillä muistan selvästi, ketä henkilöitä uusissa muistoissani on, joten voin kysyä heiltä. vastauksisa selviää, että joskus tuollainen uusi muisto on tapahtunut oikeasti, jopa samalla viikolla, olen kai vain ollut jotenkin henkisesti muualla.. usein en kuitenkaan muista tapahtuman/keskustelun henkilöitä, enkä ehkä koskaan saa tietää, mitä oikeasti on tapahtunut.. jos mitään on tapahtunut. se on tosi inhottavaa etenkin sillon, kun muistan pätkän jostain tosi tärkeästä keskustelusta, mutta en muista keskustelun loppua tai sitä, kenen kanssa olen sen keskustelun käynyt. sillon mua jää vaivaamaan, kun ei oo ketään, keneltä kysyä, enkä saa tietää sen tärkeän asian tärkeintä kohtaa..
ennen kaikkea noi kaks viimestä juttua on saanut mut tosi paljon katumaan sähköhoitoon menoa. noiden takia välillä tuntuu, että oon ihan irrallaan maailmasta. tarkotan siis sitä, kun mulle tapahtuu tavallisia arkipäivän asioita mun itseni tietämättä, ja sit myöhemmin saan niistä jotain etäisiä välähdyksiä. tuntuu, että oon kadottanut itseni sen hoidon jälkeen...
enpä tiedä, mitä ois tapahtunu, jos noita hoitokertoja olis ollu useampi.
niin joo! ja ennen ku joku älykääpiö tai sähköhoidon vaikutukset eri tavalla kokenut tulee pätemään että noi mun kuvaamat jutut on paskapuhetta tai oon vaan muuten mielenvikanen, niin. tiättehän että ECT vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. joillekin se ei vain sovi. tiedän myös millasia psykoottiset oireet omalla kohdallani on, ja ne ei todellakaan oo mitään tällasta. eikä mun lääkäri näe mitään syytä alkaa etsiä mulle jotain uusia diagnooseja, koska nää muistihäiriöt alkoi vasta heti pian ECT:n loputtua ja se ei oo näiden vuosien aikana, kun se on mun lääkäri ollut, eikä mun terapeuttikaan oo huomannut mussa muuta kuin sitä, kuin oireilen bipoa ja etenki sitä masennusta, joka sillon tällön näyttäytyy psykottisenakin. että niin. siitäs saitte!
joka tapauksessa. tarkotus oli vaan vastata noihin aloittajan joihinki kysymyksiin. kaikki toi muu vain.. tuli tohon näytölle :D eikä mun tarkotus oo pelotella, ettei kannata mennä kokeilee sähköä. kokeilla kannattaa aina, koska sitä kautta saattaa löytyä hoito, mikä toimii! pitää vaan muistaa, kaikissa lääkkeissä ja hoidoissa ja terapioissa yms, että kaikki ei toimi kaikille, koska kaikki ihmiset on erilaisia. mut kaikille toimii joku :)- Dimpsu
Jännä "tarina".
Minä taas olen kuullut että sähköhoito ei vaikuta kuin lähimuistiin ja toki sekin palautuu täydellisesti (terveillä ihmisillä).
Myöskin minulle on sanottu että se ei tuhoa yhtää sen enempää aivosoluja kuin polttaminen tai viinan juominen.
Ainakin sata varma on se, että masennus tekee ihmisestä tyhmän!
Minulla kestää todella kauan ymmärtää jokin teksti ja joudunkin sen lukea hitaasti ja useaan kertaan ymmärtääkseni ja muistaakseni siitä jotain. Masennus vie kiinnostuksen monesta asiasta, johtunee siksi että koulunkäynti kärsii, suhteet kärsii ja elämä kärsii. Mutta en tiedä sen tarkemmin. - *vm*
Dimpsu kirjoitti:
Jännä "tarina".
Minä taas olen kuullut että sähköhoito ei vaikuta kuin lähimuistiin ja toki sekin palautuu täydellisesti (terveillä ihmisillä).
Myöskin minulle on sanottu että se ei tuhoa yhtää sen enempää aivosoluja kuin polttaminen tai viinan juominen.
Ainakin sata varma on se, että masennus tekee ihmisestä tyhmän!
Minulla kestää todella kauan ymmärtää jokin teksti ja joudunkin sen lukea hitaasti ja useaan kertaan ymmärtääkseni ja muistaakseni siitä jotain. Masennus vie kiinnostuksen monesta asiasta, johtunee siksi että koulunkäynti kärsii, suhteet kärsii ja elämä kärsii. Mutta en tiedä sen tarkemmin.Totta, masennuksessa keskittymiskyky on heikentynyt niin että monesti joutuu lukemaan jonkin pätkän moneen kertaan. Luultavasti mieli askartelee joidenkin muiden asioiden kuin esim. luettavan tekstin kanssa.
Toisaalta joskus on ihanaa huomata lukevansa jotain sujuvasti ja nauttivansa siitä. Kannattaa ehkä jopa harjoittaa "lukutaitoa" eli lukea jotain helppotajuista kirjallisuutta. Siinä sitten huomaa pystyvänsä ja ymmärtävänsä, homma alkaa sujua, joten siinä saa ikään kuin positiivista palautetta samalla. Joten mielialakin voi kohentua, syntyä pikkuruinen itseään ruokkiva hyvän kehä...
Tämä siis ihmisille, jotka yleensä pitävät lukemisesta ja joille se ei ole ollut pakkopullaa. Joku toinen voi puolestaan löytää saman jostain muusta, esim. käsitöistä.
- sähköallergikko
sairaalassa oli pari naista, jotka saivat sähköhoitoa. vanhempaan se ei tuntunut vaikuttavan, saattoi olla hoitojen jälkeen vähän energisempi eli vaati "oikeuksiaan", jutteli paljon ja fiksuja juttuja ja puhui vuosikymmenten takaisista kuin eilisestä, joskus oli katkera ja pakkomielteinen eikä oikein kiinni todellisuudessa. nuoremman hoito pisti ihan pohjalle, oli kamala katsoa sitä ennen niitä kun pelkäsi ja niiden jälkeen, kun oli hyvin väsynyt ja poissa tolaltaan. mulle tuli käsitys, että sähköhoito on sama kuin lobotomia ja pelkkä ajatuskin pelottaa...
tämä keskustelu kuitenkin herätti pienen toivon. muistin kanssa mulla on ollut ongelmia jo ties kuinka pitkään, olen eristäytynyt ja alan unohtaa, kuinka koskettaa toista ihmistä, puhe, nauru, huuto on kaikki mulle vähän vieraita, syvimpiä tunteita kun tunnen, vetäydyn mahdollisimman syvälle kuoreeni. olen jatkuvasti peloissani ja raivostuttaa tajuta, että elän omassa maailmassani. "siellä" on hyvä olla......
onko mahdollista päästä sähköhoitoon olematta sairaalahoidossa? avohoidossa olen, mutta hoitosuhde tän kaupungin hoitaja/lääkäri tilanteen takia on hieman katkolla. ja lääkekokeiluni on jääneet lyhyeen kiitos huonojen kokemusten.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1898603
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264738- 504238
- 593792
- 513216
- 502980
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262676- 432491
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.412218Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv382203