Olen 17 vuotias tyttö jolla ei koskaan ole ollut kun paskoja kavereita..jotka puhuu pahaa selän takana..Alaasteella kiusattiin - jatkui yläasteelle jossa mukaan tuli myös kiusaavat opettajat..Kasilla tunsin masennuksen ekan kerran,mikään ei huvittanu ja silloin aloin myös viiltelemään..Ysin keväällä vasta koulun kuraattori otti itse minut juttelemaan ja siitä päädyttiin sairaalan psykologille.. Sitä jatkui viime syksyyn ja joka kerta sinne meno ahdisti ja itketti,mutta pakko oli.."sun pitäs löytää kavereita" kaikkea tuollasta ne selitti muttei koskaan kertonu miten?
Mä en muista pienenä olemisesta muuta kun pelkoa, pelkoa mennä kotiin kun isä saatto olla kännissä siellä..Kotona pelotti - iskä saatto tulla sinne kännissä..
Joskus äiti vei meidät serkuille yöks viikollakin,ettei tarvis pelätä isää..
Ypöyksin oon ollu nyt kaks vuotta - ei edes paskoja kavereita..
Haluaisin puhua jollekkin ja aina mietin millä keinolla pääsisin jonnekkin hoitoon...sairaalaan tai muualle
Mä yritän kotona näyttää pirteältä äitin takia,ettei se joutuis mun takia surulliseksi..Mutta nyt alkaa olla mitta täynnä kaikkea.. Joskus saan kohtauksia kun tekis mieli raivota,hajottaa tavaroita ja satuttaa itteeni..Mutta yritän pidätellä itteeni - perheen takia..
Mä en enää oikeesti jaksa..mä en tiedä mistä hakisin apua,en käy enää koulua paniikkihäiriöiden takia..ja yksityinen hoito maksaa..en haluais sanoa äidille mitään,koska sekin on jotenkin vaikuttanut masentuneelta,enkä tiedä mistä johtuu.. Anteeksi kun purkauduin..
Mistä mä saan apua?
Mä en muista pienenä olemisesta muuta kun pelkoa, pelkoa mennä kotiin kun isä saatto olla kännissä siellä..Kotona pelotti - iskä saatto tulla sinne kännissä..
Joskus äiti vei meidät serkuille yöks viikollakin,ettei tarvis pelätä isää..
Ypöyksin oon ollu nyt kaks vuotta - ei edes paskoja kavereita..
Haluaisin puhua jollekkin ja aina mietin millä keinolla pääsisin jonnekkin hoitoon...sairaalaan tai muualle
Mä yritän kotona näyttää pirteältä äitin takia,ettei se joutuis mun takia surulliseksi..Mutta nyt alkaa olla mitta täynnä kaikkea.. Joskus saan kohtauksia kun tekis mieli raivota,hajottaa tavaroita ja satuttaa itteeni..Mutta yritän pidätellä itteeni - perheen takia..
Mä en enää oikeesti jaksa..mä en tiedä mistä hakisin apua,en käy enää koulua paniikkihäiriöiden takia..ja yksityinen hoito maksaa..en haluais sanoa äidille mitään,koska sekin on jotenkin vaikuttanut masentuneelta,enkä tiedä mistä johtuu.. Anteeksi kun purkauduin..
Mistä mä saan apua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi sua. Olen auttanut yhden ihmisen jaloilleen jolla oli vaikeita sosiaalisia pelkoja. Helppoa ei ole avun hakeminen, mutta olisko noista sulle apua. https://www.tukinet.net/ ja http://www.apua.info/
Kannattaa etsiä sellainen auttaja, jolta saa parempia neuvoja kuin olet tähän mennessä saanut. Niitäkin varmasti on. Äidille on myös ihan hyvä kertoa tarvitsevansa apua, saattaa kaikesta huolimatta aavistaa ettei kaikki ole kunnossa ja stressata sen takia.
No voih ))::
oon samaa mieltä egellisten kanssa (:
*edellisten
Missäpäin sä asustelet? Eikös sosiaali- ja terveystoimi tarjoa psykiatrisissa erikoissairaanhoito pisteissä esim. ilmaista keskustelu terapiaa?