Keskiajan alkuaikoina ei Ylä- Norrlanissa( sisältää myös Norrbottenin) ollut ruotsalaista asutusta, vaan siellä asui saamelaisia(lappalaisia)kveenejä ja suomenkielisiä asukkaista.
1300-luvulla alkoi ruotsinkielinen siirtoasutus(kolonialismi) ja Norrbottenin ruotsalaistaminen( suomenkielistä asutusta oli Bygdeåsta, 20 km poh. Uumajasta lähtien ylöspäin) ja näin esim. Piteån, Luulajan ja Kalixin jokilaaksot ruotsalaistettiin, vaikkakin suomalainen perintö ja kulttuuri elää vielä Torniojokilaaksossa.
1500- luvulla otti Ruotsin kuningaskunta pitävämmän otteen ja kontrollin Norrbottenista, mutta vasta 1800-luvulla ruotsalainen koloniasaatio vietiin loppuun. Virkamieskuntaluokka puhui ruotsia ja ensimmäisenä ruotslaistettiin rannikko, koska se oli helpoin valloittaa meritse.
Kun kansakoululaitos käynnistettiin kiellettiin suomenkielen käyttö kaikkialla kouluissa. Kielto oli voimassa aina vuoteen 1958.
Tässä hiukan ruotsalaisten omaa historiankirjoitusta. He myöntävät itsekin että he valloittivat suomenkielisiä alueita ja ne ruotsalaistettin kovalla kädellä. Ja samaa he yrittivät myös nykyisellä Suomen alueella, ja yhä vieläkin yrittävät ( pakkoruotsi, kielikylvyt, svenska.nu, mangma-akatemiat, ym. ym.), mutta se ei onnistunut, eikä tule koskaan onnistumaankaan!
1300-luvulla alkoi ruotsinkielinen siirtoasutus(kolonialismi) ja Norrbottenin ruotsalaistaminen( suomenkielistä asutusta oli Bygdeåsta, 20 km poh. Uumajasta lähtien ylöspäin) ja näin esim. Piteån, Luulajan ja Kalixin jokilaaksot ruotsalaistettiin, vaikkakin suomalainen perintö ja kulttuuri elää vielä Torniojokilaaksossa.
1500- luvulla otti Ruotsin kuningaskunta pitävämmän otteen ja kontrollin Norrbottenista, mutta vasta 1800-luvulla ruotsalainen koloniasaatio vietiin loppuun. Virkamieskuntaluokka puhui ruotsia ja ensimmäisenä ruotslaistettiin rannikko, koska se oli helpoin valloittaa meritse.
Kun kansakoululaitos käynnistettiin kiellettiin suomenkielen käyttö kaikkialla kouluissa. Kielto oli voimassa aina vuoteen 1958.
Tässä hiukan ruotsalaisten omaa historiankirjoitusta. He myöntävät itsekin että he valloittivat suomenkielisiä alueita ja ne ruotsalaistettin kovalla kädellä. Ja samaa he yrittivät myös nykyisellä Suomen alueella, ja yhä vieläkin yrittävät ( pakkoruotsi, kielikylvyt, svenska.nu, mangma-akatemiat, ym. ym.), mutta se ei onnistunut, eikä tule koskaan onnistumaankaan!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Laitoin spostia Norrbottenin lääninhallintoon ja kysyin vaaditaanko virkamiehiltä suomenkielen taitoa ja onko eri virastoissa ei jonot suomenkielisille ja ruotsinkielisille asukkaille, sillä Norrbottenhan on ollut alkujaan suomenkielinen alue.
Näin vastasi korkea virkamies Norrbottenin lääninhallituksesta:
Missään lääninhallinossa EI OLE erillisiä jonoja suomenkielisille ja ruotsinkielisille.
Kenenkään virkamiehen Norrbottenissa EI TARVITSE osata suomea.
Ruotsissa on voimassa vähemmistökielilaki( käsittää kielet suomi , meänkieli, saami, jiddish ja romani) joka tarkoittaa, että suomenkielisellä asukkaalla Norrbottenissa on oikeus TIETYISSÄ tilanteissa kommunikoida omalla äidinkielellään(tulkki). Koskee esim. kontaktia hallintoviranomaisten kanssa.
Lääninhallinto ei kuitenkaan ole hallintoviranomainen. On kuitenkin tilanteita lääninhallinnon sisällä joissa suomenkielisellä on oikeus kommunikoida vähemmistökielellä(käännös), kuten esim. jos pyytää osaa julkisesta toiminnosta tai päätöksestä.
Jos on yhteydessä terveys-ja hoitolaitoksiin, niin suomenkielisellä on oikeus tulkkiin( koskee ihmisiä kielestä riippumatta), koska on tärkeää että potilas ja hoitoa tarjoava ymmärtävät toisiaan.
Joissakin kunnissa( esim. Övertorneå) tarjoaa terveyskeskus puhelinneuvontapalvelua, että potilas voi saada suomenkielisen sairaanhoitajan, jos hän niin haluaa.
Että näin naapurissa, pitäisiköhän meidän tässä asiassa ottaa mallia Ruotsista? Niillä alueilla Suomessa jossa on suomenkielinen enemmistö siirryttäisiin tulkki ja käännöspalveluun koskien vähemmistökieliä, mukaanlukien ruotsinkieli. Niissä kunissa joissa on ruotsinkielinen enemmistö, siellä vaadittaisiin sekä suomenkielen että ruotsinkielen osaamista. Olisi yksinkertainen ja edullinen ratkaisu.
Tulee mieleen se vanha kysymys: Kuinka voi olla niin erilainen kielipolitiikka kahdella naapurimaalla, joilla on ollut 7000 vuoden yhteinen historia?!!!
Meillä ei ole 7000 vuoden yhteistä historiaa, eikä edes 700 vuoden yhteistä historiaa. Ruotsalaiset eli gooti tulivat ruotsiin joskus 500-luvulla ja alkoivat työntää suomalaisia pohjoiseen eikä se ole mitään yhteistä historiaa. Ruotsin kieli syntyi tanskan ja suomen kielten sekoittumisten seurauksena. Suomalaiset opettivat riimukirjoituksen gooteille.
Norrbottenin metsä- ja malmivarat kuuluu luonnollisesti suomalaisille. Ainakin pohjoinen osa niistä oltaisi voitu saada jos oltaisi Ahvenanmaa aikanaan vaihdettu niihin.
Harmi kun oli svekko Paasikivi sähläämässä asioita silloin. Svekko ei keneltäkään vaatinut yhtään mitään vaan halusi saada Suomen mahdollisimmaan heikkoon ja alistettuun asemaan.
Niin alkujaan "ruotsalaiset" tulivat Saksasta. Ruotsi on saksan murre. Skååne kuului Tanskalle.