miehelleni. Vaikka hän olikin se, joka väitti tuntevansa minut pohjamutia myöten ja muutenkin tiesi kaikesta aina kaiken ja kohteli minua välillä kuin lasta, niin silti minulle tuli mieleeni usein, että olen se suhteen vanhempi.
Jouduin usein sosiaalisissa tilanteissa sanomaan, että voisi olla vähän vähemmän tyly ihmisille. Tai sitten ylipäätänsä huolehtimaan hänen asioistaan kun tuntui, että aloitti jonkun asian, eikä koskaan saanut päätökseen. Suuret olivat suunnitelmat, mutta kokonaisuuden tarkastelu uupui.
Välillä tuli tunne, että olin äiti, jolla on todella ongelmainen lapsi. Koskaan en oikein suhteessa osannut rentoutua ja kahden aikuisen välinen suhde on varmaankin myös sitä, että osaa rentoutua. Juhlissa pelkäsin aina, että hän munaa itsensä täydellisesti kuten aina haukkumalla naisia ja yrittämällä houkutella miehiä tappelemaan kanssaan. Tai sitten alkamalla tylyttää minua.
Muutenkin kun ei koskaan tiennyt, että kenen persoonan kanssa on tällä hetkellä tekemisissä. Tyyppi saattoi olla yhdessä hetkessä ihan kuin toinen ihminen, nimenomaan tuo kopiointi. Kun juhlissa esimerkiksi löysi minua parempaa seuraa, niin olin sen jälkeen kuin ilmaa.
Ja huokauksen helpotus kun päästiin kotiin juhlista. Juhlatkaan eivät olleet juhlia, vaan valtava stressin lähde. Koko suhde oli valtavaa stressiä, kun koskaan ei tiennyt mistä tulee. Ihan kuin olisi uhmaikäisen lapsen kanssa ollut. Ja uhmaikäinen lapsikin on helpompi. Jotenkin tuohon suhteeseen kuului vielä niin valtava häpeä, että ihmiset näkee, millaisen tyypin olen valinnut. Ei minkäänlaisia käytöstapoja, ei tiedostanut, miten eri paikoissa käyttäydytään tai puhutaan.
Jouduin usein sosiaalisissa tilanteissa sanomaan, että voisi olla vähän vähemmän tyly ihmisille. Tai sitten ylipäätänsä huolehtimaan hänen asioistaan kun tuntui, että aloitti jonkun asian, eikä koskaan saanut päätökseen. Suuret olivat suunnitelmat, mutta kokonaisuuden tarkastelu uupui.
Välillä tuli tunne, että olin äiti, jolla on todella ongelmainen lapsi. Koskaan en oikein suhteessa osannut rentoutua ja kahden aikuisen välinen suhde on varmaankin myös sitä, että osaa rentoutua. Juhlissa pelkäsin aina, että hän munaa itsensä täydellisesti kuten aina haukkumalla naisia ja yrittämällä houkutella miehiä tappelemaan kanssaan. Tai sitten alkamalla tylyttää minua.
Muutenkin kun ei koskaan tiennyt, että kenen persoonan kanssa on tällä hetkellä tekemisissä. Tyyppi saattoi olla yhdessä hetkessä ihan kuin toinen ihminen, nimenomaan tuo kopiointi. Kun juhlissa esimerkiksi löysi minua parempaa seuraa, niin olin sen jälkeen kuin ilmaa.
Ja huokauksen helpotus kun päästiin kotiin juhlista. Juhlatkaan eivät olleet juhlia, vaan valtava stressin lähde. Koko suhde oli valtavaa stressiä, kun koskaan ei tiennyt mistä tulee. Ihan kuin olisi uhmaikäisen lapsen kanssa ollut. Ja uhmaikäinen lapsikin on helpompi. Jotenkin tuohon suhteeseen kuului vielä niin valtava häpeä, että ihmiset näkee, millaisen tyypin olen valinnut. Ei minkäänlaisia käytöstapoja, ei tiedostanut, miten eri paikoissa käyttäydytään tai puhutaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...
Sääliksi käy poloinen, ja muut vastaavat tapaukset. Kun ihmiset eivät vain voi ymmärtää, mitä elämä sellaisena on ja kuinka vaikeaa. Jatkuvaa arvuuttelua, että mistä päin nyt tuulee...Koittaa suunnistaa määränpäähän tuntemattomaan ilman kompassia törmäten päätä pahkaa karikoihin, ja ei kun uusi yritys...Sitkeyttä vaatii, loputonta sellaista.
Sitten vielä nämä ihmiset, jotka puistelevat vieressä päätään, jatkuvasti hokien, että eikö tuo nyt s**tana voi jo sillä paatillaan seilata sinne satamaan, kun pitää jokainen vastaan seilaava purjevene kaataa kumoon.
Tässähän pian varpaat kastuu, voi kauhea paikka...
"Jotenkin tuohon suhteeseen kuului vielä niin valtava häpeä, että ihmiset näkee, millaisen tyypin olen valinnut"
Tämä on yksi ns koukku huonovointisissa suhteissa. Onneksi joskus toisinkin päin, että johtaa eroon nopeasti. Riippuen omasta sosiaalisesta tilanteesta.
Nykyään ymmärrän jo ymmärtämättömyyttäkin koska en ymmärrä miten ihminen voi päätyä tuollaiseen suhteeseen minkälaisessa itsekin olin. Dementikko on varmaan myös hyvä uhri. Täytyy vaan toivoa että se kokemus ja tieto jostain selkäytimestä löytyy vastaisen varalle.