Pontikka yms.

Periaatteessa ei mitään eroa, kaikissa on vaikuttava aine etanoli - ja samalla ainoa yhdistävä aine. Pontikka on tislattu, kilju tehty mistä sattuu ja sahti viljasta.
Ainoa jota voi varauksella suositella on sahti - esim kesähäiden yhteydessä.

pontikka on vahvinta.kotipoltossa saattaa saavuttaa 60% alkoholipitoisuuden,kilju on laimeampaa,joka yleensä tyssää siihen 18% ja sahti 10-13% juomaa.

kato googlesta

Sahti on selvä tapaus, koska sillä on EU:n APT-nimisuoja. Siinä määritellään, mm. että "sahti valmistetaan perinteen mukaisista raaka-aineista, joihin kuuluvat ohramaltaan lisäksi muu viljamallas ja vilja (ruis, ohra, vehnä ja kaura) sekä usein humala. Alkoholikäymiseen käytetään leivinhiivaa tai kerättyä hiivaa. Alkoholipitoisuus 6–12 tilavuusprosenttia."
Sahti on siis perinteisesti valmistettu suomalainen oluttyyppi.

Sitten menee vaikeammaksi.

Äkkiä oisi ajatella, että "kilju" on kaikki käymisteitse valmistettu alkoholi, jossa alkoholi ei ole peräisin (pelkästään?) viinirypäleestä tai (vilja)maltaasta (ehkä siideriin käytetty omena pitäisi sulkea myös pois) ja jota ei kypsytetä pitkiä aikoja. Mutta kun läheskään kaikki oluet eivät ole täysmallasoluita, vaan käymmiseen on käytetty myös sokeria, niin ovatko nuo oluet siis kiljua? Ja entä marjoista tehty viini? Tai sima? Sima on tehty perinteisesti hunajasta, mutta onko sokerilla tehty sima siis kiljun alalaji?

Pontikka eroaa ratkaisevasti sahdista ja kiljusta (ja oluesta, siideristä ja viinistä) siinä että se on tislattu ja huomattavan väkevä tuote (alkoholipitoisuus yleensä selvästi yli 40%). Mutta mikä on pontikan ja muiden tislattujen juomien ero? Monella menee juoma väärään kurkkuun, jos väittää, että mallasviski tai calvados on vain "yhdenlaista pontikkaa"? Olisko pontikan yksi määritelmä se, että se on kotitekoista, yleensä laittomasti eikä kovin laadukkaasta mäskistä valmistettua tislattua alkoholia, jota ei ole tislaamisen jälkeen kypsytetty?

Muutama prosentti