Pari-neljä vuotta sitten olin masentunut ja itkin usein...Minulla oli kyllä todella hyviä ystäviä ja tiivis ystäväporukkakin, mutta suurin surun aiheeni oli seurustelusuhteen puuttuminen. Tunsin olevani kokoajan yksin, sillä kaveripiirissämme jutut kääntyivät aina miehiin, suhteisiin yms. Itseäni hävetti kun en koskaan ollut seurustellut ja ajattelin, että kaverit varmaan nauravat minulle selkäni takia kun en "koskaan ole onnistunut saamaan". Muilla suhteet tulivat ja menivät, ja jostain syystä minä en ikinä semmoisia onnistunut hankkimaan. Luulin että minussa on jotain pahasti vialla ja joudun vain aina sivusta seuraamaan toisten elämää.
Nyt seurustelen vakavasti ja asun avoliitossa ihanan, täydellisen miehen kanssa. Tutustuimme kaverieni kautta ja aloitimme kaveripohjalta, ja tässä sitä nyt ollaan. Itseasiasssa minulla menee paremmin kuin kavereillani, jotka ovat yllättäen kaikki eronneet ja sinkkuina. Nyt sama "kelpaanko kellekään" on siirtynyt osaan heistä. Enkä todellakaan ajattele heidän olevan säälittäviä loosereita tai etteivät he vain saisi ketään.
Elämänasenteenikin on muuttunut. On pakko myöntää, että tämä on seurausta seurustelusuhteestani. Sain paremman itsetunnon ja tiedän mille tuntuu kun joku rakastaa minua. Siksi on inhottavaa ajatella että monet ovat samassa tilanteessa kuin minä 4 ja mkonta monta aikaisempaakin vuotta sitten.
Ottakaa iloisempi elämänasenne ja aloittakaa uusi elämä! Käykää ulkona, liittykää johonkin seuraan tai harrastustoimintaan ja ottakaa rennosti päivä kerrallaan. Hyvä tapa löytää uutta seuraa ainakin nuoremmille on aloittaa uusi koulu, jossa löytyy usein todella helposti uutta ja mukavaa porukkaa. Mikään ei etene parempaan suuntaan jos vain kotona masentelee. Kun aurongonpaisteeseen lähtee kävelylle, on pakko hymyilyttää edes välillä. Jos näet rakastuneen parin ja tulet siitä alakuloiseksi, mieti, etteivät he ole sinua varten. Sinua varten on joku vielä jossain ihan varmasti. Minullekin oli vaikken sitä tosiaan olisi uskonut! Parhaiten seuraa ja kumppanin löytää, kun sitä ei edes tajua etsiä. Iloinen asenne parantaa tietenkin mahdollisuuksia.
Hyväää kesää kaikille! Ei tässä minun jutussani ollut mitään järkeä, mutta kirjoitin kuitenkin:)
Nyt seurustelen vakavasti ja asun avoliitossa ihanan, täydellisen miehen kanssa. Tutustuimme kaverieni kautta ja aloitimme kaveripohjalta, ja tässä sitä nyt ollaan. Itseasiasssa minulla menee paremmin kuin kavereillani, jotka ovat yllättäen kaikki eronneet ja sinkkuina. Nyt sama "kelpaanko kellekään" on siirtynyt osaan heistä. Enkä todellakaan ajattele heidän olevan säälittäviä loosereita tai etteivät he vain saisi ketään.
Elämänasenteenikin on muuttunut. On pakko myöntää, että tämä on seurausta seurustelusuhteestani. Sain paremman itsetunnon ja tiedän mille tuntuu kun joku rakastaa minua. Siksi on inhottavaa ajatella että monet ovat samassa tilanteessa kuin minä 4 ja mkonta monta aikaisempaakin vuotta sitten.
Ottakaa iloisempi elämänasenne ja aloittakaa uusi elämä! Käykää ulkona, liittykää johonkin seuraan tai harrastustoimintaan ja ottakaa rennosti päivä kerrallaan. Hyvä tapa löytää uutta seuraa ainakin nuoremmille on aloittaa uusi koulu, jossa löytyy usein todella helposti uutta ja mukavaa porukkaa. Mikään ei etene parempaan suuntaan jos vain kotona masentelee. Kun aurongonpaisteeseen lähtee kävelylle, on pakko hymyilyttää edes välillä. Jos näet rakastuneen parin ja tulet siitä alakuloiseksi, mieti, etteivät he ole sinua varten. Sinua varten on joku vielä jossain ihan varmasti. Minullekin oli vaikken sitä tosiaan olisi uskonut! Parhaiten seuraa ja kumppanin löytää, kun sitä ei edes tajua etsiä. Iloinen asenne parantaa tietenkin mahdollisuuksia.
Hyväää kesää kaikille! Ei tässä minun jutussani ollut mitään järkeä, mutta kirjoitin kuitenkin:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla on kaikki toi, harrastuksia, hyvä asenne elämään, optimistisuutta.
Mutta miten olisit päässyt tilanteeseesi jos sinulla ei olisi ollut ainuttakaan tuttua vaan olisit ollut täydellinen erakko?
"Ottakaa iloisempi elämänasenne ja aloittakaa uusi elämä! "
Miksi ottaisin? Ethän itsekään ollut sinkkuna onnellinen.
"Käykää ulkona, liittykää johonkin seuraan tai harrastustoimintaan ja ottakaa rennosti päivä kerrallaan"
Itsekin itkeskelit ja pohdit sitä että sinua ei kukaan rakasta. Miten me sinkut voimme ottaa tuon Jumalan aseman, kun meitä ei kukaan rakasta?
"Hyvä tapa löytää uutta seuraa ainakin nuoremmille on aloittaa uusi koulu, jossa löytyy usein todella helposti uutta ja mukavaa porukkaa. Mikään ei etene parempaan suuntaan jos vain kotona masentelee. Kun aurongonpaisteeseen lähtee kävelylle, on pakko hymyilyttää edes välillä. Jos näet rakastuneen parin ja tulet siitä alakuloiseksi, mieti, etteivät he ole sinua varten. Sinua varten on joku vielä jossain ihan varmasti. Minullekin oli vaikken sitä tosiaan olisi uskonut! Parhaiten seuraa ja kumppanin löytää, kun sitä ei edes tajua etsiä. Iloinen asenne parantaa tietenkin mahdollisuuksia."
Voittajan on helppo hymyillä.
"Hyväää kesää kaikille! Ei tässä minun jutussani ollut mitään järkeä, mutta kirjoitin kuitenkin:)"
Parempi olisi, jos et olisi kirjoittanut tuota kirjoitusta. Nyt meille kaikille sinkuille tuli oikein paha mieli....