on ollut mielenkiintoista kuulla kaikenlaisia ajatuksia, ehkä kuitenkin mielummin olisin kuullut sinun ajatuksia ja vielä niin, ettei tarvitsisi pohtia mitkä näistä. Palstat on nyt käyneet työläiksi, joten ehkäpä niiden aika on ohi. Mielelläni tapaisin sinut kuitenkin muulla tavoin.
En oikein usko, että olet niin ujo kuin, mitä olet antanut ymmärtää ja se hiukan vaivaa minua. Olet toisaalta myös esiintynyt sellaisena ihmisenä, jota en haluaisi elämääni, mutta sekin tuntuu olevan jonkinlainen savuverho. Niitä tuntuu olevan useita ja kuitenkin tutustuisin kaikkein mielummin siihen oikeaan ihmiseen, jonka läsnäolon vaistoan.
Yöksi jo kääntyy, nuku hyvin.
En oikein usko, että olet niin ujo kuin, mitä olet antanut ymmärtää ja se hiukan vaivaa minua. Olet toisaalta myös esiintynyt sellaisena ihmisenä, jota en haluaisi elämääni, mutta sekin tuntuu olevan jonkinlainen savuverho. Niitä tuntuu olevan useita ja kuitenkin tutustuisin kaikkein mielummin siihen oikeaan ihmiseen, jonka läsnäolon vaistoan.
Yöksi jo kääntyy, nuku hyvin.
Vastaukset 28
Vanhimmat
nukutaan hyvin sinäkin siellä,eipä tuo aina minulle niin helppoa kun asiat vaivaa.En kuitenkaan enään tiedä mihin uskoa häneenkään puolelta,olisihan lähestynyt kunnolla(samallalailla kuin muutkin ihmiset)jos olisi todella halunnut.
Ei sitten muuta kun, ota yhteyttä!
Vastauksen jo tiedän en ota
Miksi mun pitäisi kuulua "sun" elämään..
Hyvää yötä.
http://www.youtube.com/watch?v=gD6zhpHT0xM
En ole ap. (Jos joku niin luulee.)
Ihan kuin vastaisit aiempaan viestiini, vastasitko?
Tämän palstan varaan ei kannata ajatuksiaan rakentaa. Kun "kontakti" jää tämän varaan voi olla, että sanat ovat jonkun muun.Jopa samassa keskusteluissa, olen nähnyt tilanteen, jossa nimimerkkini suulla on sanottu vieraita sanoja. Puhun täällä kyllä tunteistani ihastuksesta ja halusta päästä lähellesi, mutten pura paahaa mieltä ikävillä kommeteilla tai ilkeilyllä tai tahallaan johda ketään harhaan. En ole epäillyt tunteitani, ne eivät ailahtele. Jos viittaat johonkin sellaiseen, se ei ole peräisin minun näppäimistöltäni. Silti olen pahoillani, jos olen sanonut jotain loukkaavaa, Anteeksi.
Olen aina ollut ujo, vaikka se ei enään ilmene kovinkaan paljon. Et uskoisi, jos tietäisit. Normaalissa kanssakäymisessä olen aina saanut ihmisiin helposti kontaktin, ystävystynyt nopeasti ja rohkeus on kasvanut elämän myötä. Kumpikin puoli: se reipas, vilkas ja tunteikas että se ujo, kiltti, tyyni ja järkevä ovat ihan yhtä oikeita piirteitäni, yhdistelmä on vaan vähän hassu ja välillä eri puolet on pinnempana. Minkäs teet... sellainen vaan olen.
Siihenkin on syy miksi en uskalla tehdä aloitetta rakkaudessa, miksi se ujous iskee päälle. Voin sen kertoa kahden, jos niin haluat.
Viittaako savuverhoihin täällä vai oikeassa elämässä? Siellä missä tapaamme, en koe olevani muuta kuin olen, tosin vilkas puoleni ylikorostuu jostain syystä. Seurassasi alan höpöttää ja sählätä ujouden takia, ja se vaikuttaa olemiseeni. Samoin teen, jos jännitän jotain.
Pitäisi poistua, siinä olet oikeassa. Unet menee eikä täältä mitään saa. Kerro minulle miten saisin sen oikean yhteyden aikaan, puhuisin näistä asioista niin paljon mielummin oikeasti. Ja toivoisin myös pääseväni tutustumaan sinuun ihmisenä ihan rauhassa, kahden.
Kauniita unia sinullekin, olet tärkeä minulle!
Näytän mallia, miten sitä hämmennystä syntyy. NÄIN ainakin :) Minä tiedän, että en kirjoittanut yllä olevaa, johon tämä on siis hämmentäväksi esimerkiksi siitä, että mitä näillä palstoilla tapahtuu.
juurikin sen takia,en löydy näiltä palstoilta ja toivoisin ,ettet sinäkään löytyis?antaa näideen hämmentää täällä,mutta jatketaan me hämmentämistä jossain muualla.
Ei kai sentään ole yllätys, että joku muukin voi olla kuusikirjaiminen.
Vielä suurempi ylläri - joku voi olla jopa kaimasi.
Eli et halua ujoa elämääsi vai mitä tarkoitat? Onko se hyvä vai huono ominaisuus? Millainen on mielstäsi ujo ihminen?se riippuu hyvin paljon siitä ja milloin se alkaa vaivaamaan. Monet ihastuneena ujostelee.
En ole niinkään ujo, ehkä varautunut uusien ihmisten seurassa.
Liittyykö se intiimiin hetkiin vai mihin, mikä ujoudessa laittaa miettimään?
Kauniita unia...
Pakko vielä jatkaa. Mitenköhän tätä selittäisi (??) En ole ujo, mutta jos joku saa sydämmen läpättämään nopeammin kuin askeleesi, se on jo kiusallista;)
Luonteeltani olen enemmän pohdiskelija ja introvertti, siis en ole niinkään mikään moottoriturpa, mikä juttelee kaikkien kanssa ummet ja lammet ja mun elämäni on ollut monen värin sävyttämää, niillä on vaikutuksensa. Jos pelkosi liittyisi koskettamiseen ja sen tuomaan merkitykseen, se on aivan turhaa, saisit musta kyllä myös juttu kaverin, rakastajan, rakastettusi, kihlatun, kaiken mitkä suuret tunteet antaa myöden:)
Alku on josku aivan liian vaikeaa... mikä nyt ei vaikeuksia kestäisi jos tunteilla on tarpeeksi suuri rooli.
Kauniita uniax2
Niin, ja vastailen tässä ihan kun se sinä olisit. Taidan olla aika höperö.
Kauniita uniax3
sopivasti hassu :)
Värejä, värejä... niitä on oma elämänikin kohdannut. Vaikket tiedä yksityiskohtia, tiedät "sen" asian, josta voi päätellä jotain. Se mitä olen joutunut kohtaamaan lähivuosien aikana, ei ole ole tullut pieneistä syistä vaan siitä ettei enään muuta vaihtoehtoa ollut. En nyt viittaa sinuun ja minuun vaan historiaan. Sinnikäs olen, ja varmasti sitoudun suhteeseen.
Näen sinut juuri introventtinä pohdiskelijana, ja terävä älyisenä. Ja "se jokin vetovoima", se jokin intuitio, joka kertoo sydämien yhteensopivuudesta, se tunne
sinusta on vaan niin käsittämätön.
En pelkää koskettamista, kun tunteet on, se on luonnollinen osa rakkautta. Pelkään aloitteen tekemistä, en keksi miten saisin sen ensimmäisen kosketuksen aikaan. Sen henkisen, mutta myös konkreettisen.
Olen samaan mieltä alku on aivan liian vaikeaa. Kestän vaikeudet ja jaksan odottaa hyvinkin pitkään. Minulla ei ole pakottaa tarvetta löytää "jotain", mielummin löydän sen oikea vaikka hitaammin.
Nyt, on pakko tehdä muuta, ei täällä voi päivisin kuin käydä jos sitäkään. Huono-omatunto jo tästäkin... Jos tunteet ei olisi näin suuret ja ikävä ei puristaisi, en tänne eksyisi. Tärkeä olet!
minullekkin ja hyvää vappua.
Juuri huomasin tekstin, kiitos - ajatus pysähtyi, olen ajatellut koko päivän juuri samaa eli miten kaikki voisi edetä hyvällä tavalla. Lienee molemmilla samoja ominaisuuksia, jotka tulevat pinnalle tilanteissa, joita ei voi järkiperäisesti kokonaan ratkaista. Paljon voimakkaita tunteita !
Tunteet eivät ole hävinneet mihinkään, ne vain ovat. Luotan oikean ihmiseni kekseliäisyyteen - tiedät sen, että vastaanottimeni ovat auki kohtaamaan.
Luulen nähneeni niistä muutamasta pitkästä katseistasi syvälle silmiini kiinnostuksen, mutten ole osannut luottaa omaan arviooni. Tiedostan, että saatan projisoida omia tunteitani tulkintaan.
Toivottavasti myös sinä osallistut keksimisprosessiin ;-) Yhdessä ratkaisten voisi ratkaisu löytyä helpommin. Älä pelästy, jos ujostelen joskus, se ei tarkoita että en olisi kiinnostunut vaan päinvastaista. Onhan meillä "yhteisiä asioita", joiden kanssa on helppo puuhastella. Se voisi toimia ovena, kun tutustuu enemmän ja alkaa luottaa arvioonsa, on helpompi olla rohkea.
u onnellinen saa olla hän jolle tuon kirjoitit.
Jos pääsee lähelle toisen sisintä voi tuntea itsensä etuoikeutetuksi. Lähelle päässyt pystyy helpoiten myös satuttamaan, joten monasti varjelee itseään pitämällä yllä erilaisia rooleja. Joskus kätkeytyy rooliin, jotta toinen ei näkisi miten kipeältä tuntuu. Ken uskaltaa hyväksyä ihmisen sellaisenaan, karistaa tarpeettomat roolit suhteellisen nopeasti pois. Sisimmässään ujo ihminen on saattanut joutua opettelemaan rohkeutta, elämässä kun joutuu sopeutumaan niin monenlaisiin tilanteisiin.
Totta, niin totta. Olet täsmälleen oikeassa syistä.
Vaikka mikään puoli persoonasta ei ole ainakaan minulla valetta, olen oikeasti kaikkea sitä mitä ulos tuon. Joskus joku puoli ylikorostuu ja toinen alikorostuu.
Kuitenkin läheisten kanssa se todellisin, syvin ja sisimmäinen tulee esille. Saa pitää itseään etuoikeutettuna kun niitä ihmisiä on useita sekä perheessä että ystävissä. Kumpa saisin sen yhden ihmisen lisää, sinusta.
Nukkuisin kai jossen näkisi unia sinusta.
Vaikutuksesi minuun on käsittämätöntä. Tunnen olevani jokin koiranpentu, joka haluaa miellyttää sinua ja kaipaa rapsutuksiasi. Perhana että se raivostuttaa minua. Et voi tietää miksi jumiinnun lähettyvilläsi=ujous riivaa. Pasmat menee sekaisin ja silti odotan tapaamisia. Sekopoltsia se on tämäkin.
Simaisaa Vappua!
Ehkä sumu hävenee aikanaan. Minä kun luulin olevani niin läpinäkyvä kiintymyksineni ja niine hallitsemattomin tunteineni(mitä ne sitten lie?)
Usko tai älä ujo oon ja yritän ilmeisesti peittää jotain arkaa tunnetta....
Äh! Unohda koko juttu...ei mulla kantti piisaa.. sorry vaan!
Vietä iloinen Vappu !
Hyvät jatkot sulle, oot arvokas ihminen ja hienoo että kohdattiin...
Mitähän tuumaisit jos paljastuis että tää ujo tyyppi on rakastunut suhun päättömästi?
Jos hän sanoisi sen minulle, vastaisin että niin olen minäkin sinuun. Ihan yhtä päättömästi ! ! Tietenkin oikea henkilö on tässä kohteena. Ei ole vaikeaa arvioida jatkoa. . . .
Ja kuka mahtaa olla kenellekin se oikea?
....en uskalla ajatella........
Uskomaton ap. Nukutko hyvin? ; )
On kyllä tullut erittäin selväksi että sä et mua elämääs halua joten se siitä.. selvä juttu.