Ilokseni sain plussan eilen. CB testi näytti 1-2 viikkoa eli aika alussa ollaan. Olen ilosta soikeana sillä tätä olen kauan halunnut. Sain taistella pitkään mieheni kanssa ennen kuin suostui lapsen hankintaan. Minulla on jo kolme lasta, mutta halusin lisää. Miheni sanoi ettei enää ja sukulaiset, että olet vasta 27-vuotias ja ehdit myöhemmin lisää. Mutta minä halusin nyt! Samaan syssyyn kaikki lapset. Onneksi mieheni myöntyi ja nyt ollaan iloisesti raskaana. Ongelmani on että olen polttanut kaikissa raskauksissa. Olen ollut liian heikko lopettamaan. Nyt haluan tosissani yrittää olla polttamatta. Raskauden ajan diabeettes on myös vaivannut edellisissä raskauksissa joten se varmasti tuylee nytkin. Näin ollen joudun muuttamaan ruokavaliotani. Ongelmana on että tarvitsen joka päivä tietyn määrän karkkia tai hypin seinille. Olen niin onnellinen, mutta samalla pelkään niin paljon. Yritin aamulla olla polttamatta, mutten pystynyt ja aamupalaksi söin karkkia. On niin paska olo kun olen näin heikko. Koko ajan mietin et miten vahingoitan lastani mutta kuitenkaan minulla ei ole rohkeutta tavoitella lapsen etua. Olisiko teillä vinkkejä miten saisin tehtyä lopetuksista helpompaa? Myös tupakointiin ja diabeettekseen liittyvät linkit on tervettulleita. Niitä voisin käydä katsomassa aina kun tekee pahaa tapaa mieli :)
Plussasin ja nyt alkaa piinaviikot kahdella lakolla!
miliam
2165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko tämä ihan tosissaan...?
Minä olen lopettanut tupakoinnin nyt kaksi kertaa plussatestiin. Esikoisen ja tämän kakkosen välissä erehdyin siihen, että "no jos joskus illalla yhden" No pian niitä piti polttaa pari, sitten enemmän ja enemmän. Aika vähän kuitenkin poltin, enkä koskaan lapsen kanssa. Yritin lopettaa ennen raskautta, mutta aina sitä keksi jonkin tekosyyn ja tupakka on niin pirun koukuttava aine, että ne vierotusoireet on raivostuttavia. Mutta, kun plussa tuli, en antanut itselleni vaihtoehtoa. Minähän en sitä pientä lasta mahassani myrkytä ja piste. Tällä toisella kerralla tupakka jäi todellakin ihan kivutta pois. Tympeä olo oli kahtena ensimmäisenä päivänä. Ed, kerralla siinä meni reilu viikko, mutta silloin poltinkin enemmän. Nyt olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, ettei TARVITSE enää polttaa. Minä inhosin sitä hermostunutta olotilaa, tupakkapaikkojen etsimistä, hermosavu ajatusta jne. Ainoa pieni plussa, mikä tupakassa on ollut on se, kun lähti ystävän kanssa tupakalle porisemaan. Oli sosiaalisia suhteita :D Mutta eipä se häävi plussa ole....
Ainoa mitä tarvitset on päättäväisyys. Mieti ihan tosissasi mitä sinä tupakoinnilla aiheutat sille lapselle, hapettumisvaikeuksia. Lopeta selittelyt ja "no ei edellisellekään mitään tullut..." Tupakoinnin lopettaminen sujuu ihan varmasti, ihan kaikilta, kun vain tekee sen päätöksen eikä anna itselle mahdollisuutta enää. Paska olo voi olla jokusen päivän, mutta takaan että tämä olo ilman tupakkaa on ihan 100x sen väärti.
Karkkilakkoasiaan en osaa auttaa. Varmasti karkkia menee jos tupakan lopetat. Älä ole itsellesi kohtuuton ja lopeta kumpaakin yhtaikaa, siitei tule ihan varmasti mitään.
Tsemppiä! Se on vain päätös ja sen toteutus!