Saksalaispankki Deutsche Bankin pääekonomisti Thomas Mayer kirjoitti huhtikuun alussa laajan raportin euroalueen poliittisten riskien kasvamisesta. Hän tulkitsi Suomen eduskuntavaalien protestituloksen ilmentävän poliittisen ilmapiirin suurta muutosta kautta Euroopan, ei suinkaan vain Suomessa.
Nyt Mayer jatkaa samaa teemaa tuoreessa artikkelissaan puntaroimalla kriisin seuraavaa vaihetta, eurovaltioiden velkasaneerauksia.
Hänen mukaansa Euroopan muutoksissa ei ole kyse pelkästä ilmapiirin tai tunnelman muuttumisesta, vaan pian alkaa tapahtua myös taloudessa. Eivätkä tapahtumat hänen mukaansa näytä sujuvan likimainkaan niin kuin EU:n ja euromaiden talouspäättäjät ovat kaavailleet.
Saksalaispankin Global Economic Perspectives -viikkokatsauksen tuoreen numeron pääartikkeli on Mayerin viileä puntarointi kriisivaltioiden velkasaneerausten todennäköisyydestä sekä saneerausten todennäköisistä eduista ja haitoista.
Artikkelin otsikko The pros and cons of debt restructuring in EMU (suomeksi Velkasaneerausten etuja ja haittoja euroalueella) ei juuri vihjaa Mayerin johtopäätöksistä.
Ne käyvät sitäkin selvemmin ilmi itse tekstistä – ja vielä selvemmin Taloussanomien haastattelusta.
Neljän seikan tietoisku
Suomen päättäjille
Suomen päättäjille ajankohtaiseen ja poliittisesti tulikuumaan tunnusteluun Portugalin-takauksista Mayerin tekstistä ja lausunnoista voi tiivistää neljän keskeisen seikan tietoiskun:
♦ Suomi voi aivan rauhassa päättää kantansa Portugalin tai muiden kriisimaiden hätärahoitukseen omista lähtökohdistaan, sillä tukipaketit eivät toteudu tai kaadu Suomen päätöksistä – hätärahaa riittää niin kauan ja niin runsain määrin kuin Saksa katsoo aiheelliseksi.
♦ EU:n esittämiä uhkakuvia kriisivaltioiden kaatumisesta Lehman-konkurssin kaltaisin katastrofaalisin seurauksin ei tarvitse ottaa todesta, sillä uhkakuvat uudesta finanssikriisistä ovat liioittelevaa pelottelua. Edes Kreikan velkasaneeraus tuskin aiheuttaisi uutta finanssikriisiä – ei varsinkaan, jos EU toteuttaa sen järjestelmällisesti.
♦ Velkakriisi johtaa joka tapauksessa ainakin Kreikan velkojen saneeraukseen, joten nyt on enää kysymys ajoituksesta ja siitä, kuinka paljon kenenkin rahaa saneerauksessa palaa. Ajan tuhlaaminen siirtää yhä enemmän riskejä suurten EU-maiden pankeilta euromaiden veronmaksajille.
♦ Saneeraukset alkavat sen jälkeen, kun Saksan äänestäjien ja päättäjien mitta on täyttynyt niin kuin Suomessa näyttää jo käyneen. Saksassa tämä tapahtunee viimeistään ensi vuonna ja joka tapauksessa ennen vuoden 2013 parlamenttivaaleja.
Tietoiskut ovat Taloussanomien tiivistelmä Mayerin artikkelin ja haastattelulausuntojen perusteella, eivät suinkaan hänen neuvojaan Suomen päättäjille.
Kustannuksia ei jaeta
reilusti EU-maiden kesken
Nyt Mayer jatkaa samaa teemaa tuoreessa artikkelissaan puntaroimalla kriisin seuraavaa vaihetta, eurovaltioiden velkasaneerauksia.
Hänen mukaansa Euroopan muutoksissa ei ole kyse pelkästä ilmapiirin tai tunnelman muuttumisesta, vaan pian alkaa tapahtua myös taloudessa. Eivätkä tapahtumat hänen mukaansa näytä sujuvan likimainkaan niin kuin EU:n ja euromaiden talouspäättäjät ovat kaavailleet.
Saksalaispankin Global Economic Perspectives -viikkokatsauksen tuoreen numeron pääartikkeli on Mayerin viileä puntarointi kriisivaltioiden velkasaneerausten todennäköisyydestä sekä saneerausten todennäköisistä eduista ja haitoista.
Artikkelin otsikko The pros and cons of debt restructuring in EMU (suomeksi Velkasaneerausten etuja ja haittoja euroalueella) ei juuri vihjaa Mayerin johtopäätöksistä.
Ne käyvät sitäkin selvemmin ilmi itse tekstistä – ja vielä selvemmin Taloussanomien haastattelusta.
Neljän seikan tietoisku
Suomen päättäjille
Suomen päättäjille ajankohtaiseen ja poliittisesti tulikuumaan tunnusteluun Portugalin-takauksista Mayerin tekstistä ja lausunnoista voi tiivistää neljän keskeisen seikan tietoiskun:
♦ Suomi voi aivan rauhassa päättää kantansa Portugalin tai muiden kriisimaiden hätärahoitukseen omista lähtökohdistaan, sillä tukipaketit eivät toteudu tai kaadu Suomen päätöksistä – hätärahaa riittää niin kauan ja niin runsain määrin kuin Saksa katsoo aiheelliseksi.
♦ EU:n esittämiä uhkakuvia kriisivaltioiden kaatumisesta Lehman-konkurssin kaltaisin katastrofaalisin seurauksin ei tarvitse ottaa todesta, sillä uhkakuvat uudesta finanssikriisistä ovat liioittelevaa pelottelua. Edes Kreikan velkasaneeraus tuskin aiheuttaisi uutta finanssikriisiä – ei varsinkaan, jos EU toteuttaa sen järjestelmällisesti.
♦ Velkakriisi johtaa joka tapauksessa ainakin Kreikan velkojen saneeraukseen, joten nyt on enää kysymys ajoituksesta ja siitä, kuinka paljon kenenkin rahaa saneerauksessa palaa. Ajan tuhlaaminen siirtää yhä enemmän riskejä suurten EU-maiden pankeilta euromaiden veronmaksajille.
♦ Saneeraukset alkavat sen jälkeen, kun Saksan äänestäjien ja päättäjien mitta on täyttynyt niin kuin Suomessa näyttää jo käyneen. Saksassa tämä tapahtunee viimeistään ensi vuonna ja joka tapauksessa ennen vuoden 2013 parlamenttivaaleja.
Tietoiskut ovat Taloussanomien tiivistelmä Mayerin artikkelin ja haastattelulausuntojen perusteella, eivät suinkaan hänen neuvojaan Suomen päättäjille.
Kustannuksia ei jaeta
reilusti EU-maiden kesken
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/01/kriisi-paattyy-saneerauksiin-lehman-pelottelu-liioittelua/20116106/12
Perjantaina allekirjoitetussa yhteistyöasiakirjassa sanotaan, että jäsenmaat saattavat jakaa pelastuskulut, jos useassa EU-maassa toimiva pankki joutuu tulevaisuudessa vaikeuksiin. Asiakirja ei kuitenkaan velvoita jäsenmaita juridisesti.
Kriisinhallinnan tavoite on rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen, ei liikepankkien ja uhkarohkeiden pankkiirien pelastaminen hinnalla millä hyvänsä.
”Emme halua antaa mitään avointa valtakirjaa ja olla pankkien typeryyksien maksajia”, valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanoi Sloveniassa.
EU-ministerien mukaan rahoitussektorin pitää aina ensisijaisesti löytää itse ratkaisu omiin pulmiinsa. Vasta sen jälkeen voidaan käyttää veronmaksajien rahoja.
HS.4.4.2008
Eipä onnistu ilman avoita valtakirjaa pelastaa pankkeja.
Velat saneerattava
pankkeja kaatamatta
Vakausmekanismien ja muiden hätätoimien kustannuksia voi Mayerin mukaan perustella veronmaksajille ainoastaan sillä ehdolla, että veronmaksajat – ja varsinkaan pelkästään euromaiden veronmaksajat – eivät saa niskoilleen koko laskua.
– Yksityiset rahoittajat on pakko panna kantamaan osansa kriisin kustannuksista, eikä taakan jakamiselle ole poliittisesti mahdollisia vaihtoehtoja, tiukkaa Mayer.
Hän kiirehtii tähdentämään, ettei yksityisten rahoittajien pakottaminen kantamaan osansa kriisin kustannuksista suinkaan tarkoita pankkien tai muidenkaan rahoittajien kumoon kaatamista saati tarkoituksellista kaaosta.
– Saneeraukset on toteutettava riskipitoisten saatavien nykyarvojen leikkauksin ilman, että tästä koituu vaaraa rahoitusjärjestelmälle, esimerkiksi Latinalaisen Amerikan kriiseissä koeteltujen Brady-saneerausten tapaan.
Jos velkavastuiden saneeraus uhkaisi kaataa rahoittajapankkeja, jäisi tarvittavan lisäpääoman maksaminen pankkien kotivaltioiden tehtäväksi. Näin saneeraukset jakaisivat kriisin kustannuksia nykyistä oikeudenmukaisemmin eri EU-maiden välillä niihin maihin, joiden pankit ovat ottaneet liian suuria riskejä.
– Yksityisten rahoittajien osallistumista saneeraustaakan jakamiseen on turha odottaa kovin pitkään. Jokainen uusi hätärahoituksen kierros siirtää jaettavaa taakkaa yksityisiltä rahoittajilta veronmaksajille, Mayer muistuttaa.
Asiallista asiaa kirjoitat. Nyt jos päättäjät ovat viisaita, niin Suomen kantaa Portugalin asiassa täytyy venyttää siihen saakka kunnes eu paljastaa korttinsa kokonaan ja tekee tai jättää tekemättä päätöksiä Suomen kannasta riippumatta. Puolueet saavat nyt luvan kanssa riidellä ja vääntää oikein kunnolla, kunhan aikaa kuluu. Suomen vaalit ovat olleet historiallisen suuren muutoksen kourissa ja etelä-euroopassakin ymmärretään ettei asioita tässä tilanteessa pysty noin vain pikaisesti selvittämään. Mitään vastatoimia eu:taholta Suomea kohtaan ei tule, sitä on turha kenenkään pelätä. Ainoa mikä tässä kärsii on Jyrki Kataisen ylpeys, hän kun meni ilmeisesti ennen vaaleja lupaamaan asioita eu-kavereilleen Berluskonille ja kumppaneille Fantsua meiningillään.