Minä en osaa ns. sosiaalista naurua. Olenkin miettinyt, että voisiko se olla yksi syy miksi ystävien / kavereiden saaminen on varsin hankalaa? Ihmisillä on tapana nauraa toistensa seurassa. Olkoon kyseessä tuttuja, tai puolituttuja. Itse hymyilen vaivaantuneena toisten nauraessa. Kyllä, pidän naurusta. Ja mielelläni hakeudun juuri sellaisten seuraan joilla on nauru herkässä. Nauru yhdistää ihmisiä, liittää niitä yhteen.
Kyllä minullakin on oman laatuiseni huumori: tosin minun "aihepiirini" pyörii helposti SouthPark-tyylisten "alapää-juttujen" ympärillä. Siis mitä tule huumoriin.
Harmillista, että en oppinut kotoa lapsuudessani naurun iloa. Voisikohan sitä vielä näin aikuisenakin oppia? Muita "nauruttomia"?
Kyllä minullakin on oman laatuiseni huumori: tosin minun "aihepiirini" pyörii helposti SouthPark-tyylisten "alapää-juttujen" ympärillä. Siis mitä tule huumoriin.
Harmillista, että en oppinut kotoa lapsuudessani naurun iloa. Voisikohan sitä vielä näin aikuisenakin oppia? Muita "nauruttomia"?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.