Taisi Hakkaraisen sirkkelipöydälle tällä kertaa tulla monihaarainen umpikiero pihakoivu, johon vuosien saatossa oli jokainen käynyt vuorollaan hakkaamassa rautapiikkejä, rautanauloja kuin kietomassa piikkilankaa..
Hakkaraisen harma jatkuisi kipinöivällä kuusella ja ikivanhan petäjän tyvipölkyllä, josta pari ensimmäistä metriä oli pelkkää pihkataskuista läskimäntyä, jonka siivuja ei yksi mies jaksaisi nostaa..
Kunhan BisuaariBiaudet on valmis, Hakkaraisen sanasirkkelistä on tullut mirkeli, niin ihonmyötäisesti lähtee Hakkaraisesta partakarvat ja piikit, kuin kenttäsirkkelistä piikit puolen tuuman pulttiin tukin tyvessä..
Mutta niin taisi Hakkairainenkin päästää jakeluun ihmisten ilmoille puolen tuuman ajatuksia ennenkuin ehti tasohöylä ottaa enimpiä tikkuja pois..
Siinähän Hakkarainen kärvistelee kuin paljaspersein kusiaispesässä.
Tekipä mitä tahansa, niin sattuu kahta kauhiammin.
Toivottavasti Pihtiputaan mummolla löytyy elämänohje Viitasaaren viisaalle maalaisuuden taltuttamiseksi puvun takkiin, ettei eduskunnan puhemiehen nuijasta taas katkea varsi kesken puheen..
Puhemiehellä kuin on hinku tappaa suusta karkaavia härkäsiä pulpetin pintaa niin että lakka menee lommolle ja varret vääntyy kalusta.
Työkaluksi puhemiehen nuijaa ei voi oikein kutsua noilla palkoilla, varsinkaan kun ei tikkuja tartu käteen varsin kalliista arvopuukalusta.
Saapas nähdä baskerin tempauksia muistaen, tuleeko sahurilta ulos raakalautaa höyläämättömänä vai joutuuko Hakkarainen nyhtämään pahimmat tikut omasta kielestään...?
Ehkä Hakkaraisen kannattaisi tuoda tuliaisina puhemiehelle tusina koivusta tehtyjä nuijia, jottei istunto keskeydy rikkonaisiin puukaluihin vaan saadaan loppuun asti Hakkaraisen puheenvuorojen jäljiltä, jos sanansäilä harhailee pöpelikköön pahemman kerran pelkästä uteliaísuudesta ja uutuudenviehätyksestä uussanoihin.
Itävallassa minareeteistä tuli minoriteettejä lakiteitse jopa siinä määrin, ettei niitä saa rakentaa lainkaan rikkomaan kaupunkikuvaa.
On mielenkiintoista nähdä miten mahtaa käydä Suomenmaassa suvaitsevaisuudelle.
Hakkaraista kävikin tervehtimässä jo Lauttasaaren somalidemokraattien lähetystä lipun kanssa. Harvoin on näin suurella väenpaljoudella kunnioitettu edes valtiovieraita..
Hakkaraisen harma jatkuisi kipinöivällä kuusella ja ikivanhan petäjän tyvipölkyllä, josta pari ensimmäistä metriä oli pelkkää pihkataskuista läskimäntyä, jonka siivuja ei yksi mies jaksaisi nostaa..
Kunhan BisuaariBiaudet on valmis, Hakkaraisen sanasirkkelistä on tullut mirkeli, niin ihonmyötäisesti lähtee Hakkaraisesta partakarvat ja piikit, kuin kenttäsirkkelistä piikit puolen tuuman pulttiin tukin tyvessä..
Mutta niin taisi Hakkairainenkin päästää jakeluun ihmisten ilmoille puolen tuuman ajatuksia ennenkuin ehti tasohöylä ottaa enimpiä tikkuja pois..
Siinähän Hakkarainen kärvistelee kuin paljaspersein kusiaispesässä.
Tekipä mitä tahansa, niin sattuu kahta kauhiammin.
Toivottavasti Pihtiputaan mummolla löytyy elämänohje Viitasaaren viisaalle maalaisuuden taltuttamiseksi puvun takkiin, ettei eduskunnan puhemiehen nuijasta taas katkea varsi kesken puheen..
Puhemiehellä kuin on hinku tappaa suusta karkaavia härkäsiä pulpetin pintaa niin että lakka menee lommolle ja varret vääntyy kalusta.
Työkaluksi puhemiehen nuijaa ei voi oikein kutsua noilla palkoilla, varsinkaan kun ei tikkuja tartu käteen varsin kalliista arvopuukalusta.
Saapas nähdä baskerin tempauksia muistaen, tuleeko sahurilta ulos raakalautaa höyläämättömänä vai joutuuko Hakkarainen nyhtämään pahimmat tikut omasta kielestään...?
Ehkä Hakkaraisen kannattaisi tuoda tuliaisina puhemiehelle tusina koivusta tehtyjä nuijia, jottei istunto keskeydy rikkonaisiin puukaluihin vaan saadaan loppuun asti Hakkaraisen puheenvuorojen jäljiltä, jos sanansäilä harhailee pöpelikköön pahemman kerran pelkästä uteliaísuudesta ja uutuudenviehätyksestä uussanoihin.
Itävallassa minareeteistä tuli minoriteettejä lakiteitse jopa siinä määrin, ettei niitä saa rakentaa lainkaan rikkomaan kaupunkikuvaa.
On mielenkiintoista nähdä miten mahtaa käydä Suomenmaassa suvaitsevaisuudelle.
Hakkaraista kävikin tervehtimässä jo Lauttasaaren somalidemokraattien lähetystä lipun kanssa. Harvoin on näin suurella väenpaljoudella kunnioitettu edes valtiovieraita..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näiden vaalien kulttuuriteko kuuluu ehdottomasti
kansanedustaja Hakkaraiselle Viitasaarelta.
Kulttuurikehitys on huimaa..
http://www.youtube.com/watch?v=vPZf_TwB884
taiteellisen näkemys taivaanrantaan.
http://www.youtube.com/watch?v=cC8XS4A-Jh8&feature=related