Olen jo 30v, raskaana oleva nainen. raskaus tuli yllättäen, ehkäisy petti. Tilanne se, että mies haluaa pitää lapsen ja minä en todellakaan ole vieläkään varma tunteistani, Minulla on jo lapsi edellisestä liitosta ja en tiedä, olenko enää valmis tähän :( Olen yrittänyt vaikka kuinka miettiä asiaa... mutta silti en voi sanoa olevani onnellinen tästä.
Nyt tuntuu, että kun mieskin vaan hehkuttaa tätä asiaa, tilaa ei jää minun ajatuksille ja koska minulla on muutama keskeytys takana (syitä en nyt ala setvimään tässä) tulee tunne, niinkö minulla ei olisi vaihto-ehtoja muita, kuin tehdä tämä lapsi. Viikko alkaa olla jo sen verran, että ratkaisu olisi tehtävä pian.
Toisaalta olisi ihanaa saada pienokainen mutta toisaalta... :/ En tiedä jaksanko enää tätä. vaikka mies olisikin apuna, ei voi tietää olemmeko yhdessä loppu elämää (kuka sen nyt tietäisi) En ole muutenkaan varma tunteistani.. onko tämä mies se, kenen kanssa haluan edes lasta.
Tämä on kauhea tilanne, ja aikaa ei ole kauaa päättä loppu elämän päätöksestä! :( Onko kellään vastaavaa tilanntetta ollut?
Niin, ja kun en ole enää mikään 20v, vaan lapsenikin lähentelee kohta teini-ikää. Mietin, alkaako "alusta" koko rumba.... sekavaa.... :(
Nyt tuntuu, että kun mieskin vaan hehkuttaa tätä asiaa, tilaa ei jää minun ajatuksille ja koska minulla on muutama keskeytys takana (syitä en nyt ala setvimään tässä) tulee tunne, niinkö minulla ei olisi vaihto-ehtoja muita, kuin tehdä tämä lapsi. Viikko alkaa olla jo sen verran, että ratkaisu olisi tehtävä pian.
Toisaalta olisi ihanaa saada pienokainen mutta toisaalta... :/ En tiedä jaksanko enää tätä. vaikka mies olisikin apuna, ei voi tietää olemmeko yhdessä loppu elämää (kuka sen nyt tietäisi) En ole muutenkaan varma tunteistani.. onko tämä mies se, kenen kanssa haluan edes lasta.
Tämä on kauhea tilanne, ja aikaa ei ole kauaa päättä loppu elämän päätöksestä! :( Onko kellään vastaavaa tilanntetta ollut?
Niin, ja kun en ole enää mikään 20v, vaan lapsenikin lähentelee kohta teini-ikää. Mietin, alkaako "alusta" koko rumba.... sekavaa.... :(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olin itse pari vuotta sitten samanlaisessa tilanteessa. Pidin lapsen ja ratkaisu oli väärä. Lapsihan on ihana ja rakas, mutta mies väärä.
Asutteko yhdessä? Miten suhtautuu sinun lapseesi? Minun mieheni myös hehkutti onneaan koko raskausajan. Kun vauva syntyi, ei todellakaan ole osallistunut mihinkään sen koommin. Tottakai kun tulee vieraita, esittää maailman parasta isukkia, mutta siinäpä se. Ja ehkä pahinta on kiristys. HÄNEN (ei siis minun vaan nimenomaan hänen) lastaan ei laiteta päiväkotiin, minun on jäätävä kotiin. Ellen jää, hän haastaa huoltajuusoikeudenkäyntiin ja sitten selviää kuka ei alunperinkään lasta halunnut...