Kela alkaa periä etuuksiaan entistä tehokkaammin
Maaliskuun lopussa perintään oli päätynyt liikamaksuja yhteensä 147,7 miljoonaa euroa.
Eniten joudutaan perimään takaisin asumistukea, opintotukea ja työttömyysturvaetuuksia.
Ensimmäinen maksukehotus lähtee kahden viikon kuluttua maksun myöhästymisestä. Seuraava lähetetään kahden viikon kuluttua ensimmäisestä, jos velkaa ei ole maksettu eikä uudesta maksusuunnitelmasta ole sovittu. Ellei tämäkään tehoa, velka siirtyy perintään.
STT
Kelan etuudet, ne "suurenmoiset", peritään takaisin, jos on liikaa, liikaa, liikaa ...
myönnetty ja maksettu.
Kelan tutkija Markku Laatu kirjoitti HS:ssa, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on tunnetusti mutkikas ja vaikeaselkoinen.
Kelan etuuspätöksistä on tehty "sossun asiakkaille" kysely (2008), joka osoitti, että etuusjärjestelmä ja maksatusprosessi ovat liian monimutkaisia.
ETUUKSIA JÄTETÄÄN HAKEMATTA - koska etuuksien hakeminen on liian työlästä tai vaikeaa.
Yli puolet kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että myöntämisperusteet ovat
niin monimutkaisia, että hakijan on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan.
Pitäisikö sosiaaliturvan kehittämisessä ottaa huomioon heikko-osaisten, eli etuuksien saajien mielipiteet?
Onko oikea tapa kehittää vaikeaselkoista ja työlästä etuusjärjestelmää kehittämällä Kela-perintätoimistot-yhteistyötä.
Se, että etuuksia jätetään hakematta ja käännytään mieluummin hyväntekeväisyysjärjestöjen puoleen, ei Kelaa huolestuta. Sosiaaliturvan "ylikäyttö" 147,7 miljoonaa huolestuttaa Kelaa, mutta sosiaaliturvan alikäyttö ei.
Onko Kelassa laskettu, miten paljon sosiaaliturvan alikäyttö heikentää sosiaaliturvaa?
Ruoka-avusta on tullut monelle pysyvä selviytymiskeino (STT 20.3.2010)
Seurakuntien jakamaa ruoka-apua haki viime vuonna aiempaa useampi ihminen. Vuonna 2009 apua sai yli 94.000 henkilöä, kun heitä edellisvuonna oli yli 14.000 vähemmän. EU-elintarvikejakeluun osallistuu jo joka toinen seurakunta.
Kela ryhtyy perimään takaisin myöntämiään liikamaksu-etuuksia perintätoimistojen avulla.
147,7 miljoonaa on jo Kelaan kerääntynyt takaisin perittäviä. Siinä on siis
työttömän perusturvaa (peruspäiväraha, työmarkkinatuki 553,41 €/kk),
opintorahaa (korkeakouluissa opiskelijoille yksin asuville 298 €/kk ja muille opiskelijoille 246 €/kk) jne. Asumistukea peritään takaisin niiltä takuueläkkeen saajilta, jotka saavat 687,74 €/kk takuueläkettä, mutta eivät ole ilmoittaneet, että eivät ole enää oikeutettuja asumistukeen.
Myöskin lapsilisät vähentävät asumistukea. Etuuksien saajien on itse laskettava etuudet yhteen, vähennettävä lopputuloksesta ne etuudet, jotka on vähennettävä... mitä ne olivatkaan? Ellei etuuksien saaja itse vähennä ja ilmoita Kelaan, niin tulevaisuudessa perintätoimistot perivät "ylisuuret etuudet" esim. takuueläkkeen, lapsilisien tai opintorahojen saajilta.
Valtion budjetista käytetään tänä vuonna pelkästään Ahvenanmaan maakunnan tukemiseen 224,7 miljoonaa euroa eli 77 miljoonaa enemmän kuin mitä sosiaalietuuksia peritään köyhiltä takaisin.
Ympäristötukea ja eläinten hyvinvointitukea maksetaan verorahoista tänä vunna 372,2 miljoonaa euroa eli 224,5 miljoonaa enemmän kuin mitä sosiaalituuksia on "liikaa maksettu". Tutkitaanko nyt onko 372,2 miljoonaa käytetty todella ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin - vai pitääkö periä takaisin?
Maaliskuun lopussa perintään oli päätynyt liikamaksuja yhteensä 147,7 miljoonaa euroa.
Eniten joudutaan perimään takaisin asumistukea, opintotukea ja työttömyysturvaetuuksia.
Ensimmäinen maksukehotus lähtee kahden viikon kuluttua maksun myöhästymisestä. Seuraava lähetetään kahden viikon kuluttua ensimmäisestä, jos velkaa ei ole maksettu eikä uudesta maksusuunnitelmasta ole sovittu. Ellei tämäkään tehoa, velka siirtyy perintään.
STT
Kelan etuudet, ne "suurenmoiset", peritään takaisin, jos on liikaa, liikaa, liikaa ...
myönnetty ja maksettu.
Kelan tutkija Markku Laatu kirjoitti HS:ssa, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on tunnetusti mutkikas ja vaikeaselkoinen.
Kelan etuuspätöksistä on tehty "sossun asiakkaille" kysely (2008), joka osoitti, että etuusjärjestelmä ja maksatusprosessi ovat liian monimutkaisia.
ETUUKSIA JÄTETÄÄN HAKEMATTA - koska etuuksien hakeminen on liian työlästä tai vaikeaa.
Yli puolet kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että myöntämisperusteet ovat
niin monimutkaisia, että hakijan on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan.
Pitäisikö sosiaaliturvan kehittämisessä ottaa huomioon heikko-osaisten, eli etuuksien saajien mielipiteet?
Onko oikea tapa kehittää vaikeaselkoista ja työlästä etuusjärjestelmää kehittämällä Kela-perintätoimistot-yhteistyötä.
Se, että etuuksia jätetään hakematta ja käännytään mieluummin hyväntekeväisyysjärjestöjen puoleen, ei Kelaa huolestuta. Sosiaaliturvan "ylikäyttö" 147,7 miljoonaa huolestuttaa Kelaa, mutta sosiaaliturvan alikäyttö ei.
Onko Kelassa laskettu, miten paljon sosiaaliturvan alikäyttö heikentää sosiaaliturvaa?
Ruoka-avusta on tullut monelle pysyvä selviytymiskeino (STT 20.3.2010)
Seurakuntien jakamaa ruoka-apua haki viime vuonna aiempaa useampi ihminen. Vuonna 2009 apua sai yli 94.000 henkilöä, kun heitä edellisvuonna oli yli 14.000 vähemmän. EU-elintarvikejakeluun osallistuu jo joka toinen seurakunta.
Kela ryhtyy perimään takaisin myöntämiään liikamaksu-etuuksia perintätoimistojen avulla.
147,7 miljoonaa on jo Kelaan kerääntynyt takaisin perittäviä. Siinä on siis
työttömän perusturvaa (peruspäiväraha, työmarkkinatuki 553,41 €/kk),
opintorahaa (korkeakouluissa opiskelijoille yksin asuville 298 €/kk ja muille opiskelijoille 246 €/kk) jne. Asumistukea peritään takaisin niiltä takuueläkkeen saajilta, jotka saavat 687,74 €/kk takuueläkettä, mutta eivät ole ilmoittaneet, että eivät ole enää oikeutettuja asumistukeen.
Myöskin lapsilisät vähentävät asumistukea. Etuuksien saajien on itse laskettava etuudet yhteen, vähennettävä lopputuloksesta ne etuudet, jotka on vähennettävä... mitä ne olivatkaan? Ellei etuuksien saaja itse vähennä ja ilmoita Kelaan, niin tulevaisuudessa perintätoimistot perivät "ylisuuret etuudet" esim. takuueläkkeen, lapsilisien tai opintorahojen saajilta.
Valtion budjetista käytetään tänä vuonna pelkästään Ahvenanmaan maakunnan tukemiseen 224,7 miljoonaa euroa eli 77 miljoonaa enemmän kuin mitä sosiaalietuuksia peritään köyhiltä takaisin.
Ympäristötukea ja eläinten hyvinvointitukea maksetaan verorahoista tänä vunna 372,2 miljoonaa euroa eli 224,5 miljoonaa enemmän kuin mitä sosiaalituuksia on "liikaa maksettu". Tutkitaanko nyt onko 372,2 miljoonaa käytetty todella ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin - vai pitääkö periä takaisin?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuvittelitko, että maataoustukiakin syynättäs?