Olin viime talvena kolme kertaa haastateltavana pääkaupunkiseudulla toimivassa Lähiradiossa. Suorat lähetykset ovat siitä mukavia, että niissä sana on vapaa ja tilanne elää koko ajan, eikä kukaan kahlitse puhetta. Kiitokset toimittajille Valo ja Haapala siitä, että he halusivat nostaa maamme lasten tilanteen avoimeen keskusteluun. Aiheina olivat lasten ja nuorten syrjäytyminen, huostaanottojen lisääntyminen sekä lastenpsykiatriset hoitokäytännöt.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira oli viimeistä ohjelmaa tehtäessä vast ikään antanut 24.2.2011 päivätyn ratkaisunsa (dnro 804/05.01.04.04/2009) Hyvinkään sairaalan lastenpsykiatrisista turvaistavista hoitokäytännöistä ja arvioinut ne lasten potilasturvallisuuttakin vaarantaviksi. Näin ollen ohjelmassa oli hyvä puida ja pohtia myös tätä osa-aluetta, joka on kiinteästi kytköksissä lastensuojelutyöhön. Olen kirjoittanut aiheesta noin vuosi sitten otsikolla Puoskareiden markkinat.
Olen talven mittaan kerännyt aineistoa lastensuojelua käsittelevään kirjaan. Olen vastaanottanut hienoja tekstejä perheiltä, vanhemmilta ja nuorilta. Niille kaikille on ominaista pelko lastensuojelutyötä kohtaan, vaikka lainsäädäntö velvoittaa hyvään sosiaalihuollon palveluihin ja asiakkaan huomioimiseen. Otan mielihyvin edelleen vastaan kirjoituksia koskien lastensuojelua. Niitä voi lähettää sähköpostiini [email protected].
Maamme vanhimmaksi vakitoimittajaksi nimetty Sanelma Haapala katselee maailmaa avarasti, pitkän elämän tuomalla viisaudella ja on pyrkinyt elämässään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Hän näkee peruspalvelujen niukkuuden kohdistuvan erityisesti lapsiperheisiin. Näin on tehnyt myös Juhani Valo, joka iski asian ytimeen lähetyksessä 21.3.2011 ja teki osuvia kysymyksiä mm. lasten ylidiagnostisoinnista.
Vuosien mittaan minua on lähestynyt usea toimittaja tutkien lastensuojelun laajaa aihealuetta, kun tämä alue sivutessaan perus- ja ihmisoikeuksia on muodostunut erityisen kiinnostuksen ja osaamisen alueeksi jo muutaman vuosikymmenen ajalta. Ihailen toimittajien tapaa kyseenalaistaa, etsiä eri näkökulmia ja haastaa keskusteluun. He ovat todellisia demokratian vahtikoiria. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun ja hallinto-oikeuksien kriisissä demokratia on alkanut toimia toimittajien avulla, kun hätääntyneet kansalaiset pyytävät toimittajilta apua.
Toimittajien ansiota oli, että syksyllä 2008 nostettiin esille erään lastensuojelulaitoksen toimintatavat ja rangaistuskäytännöt. Ohjelman nimi oli Voiko tämä olla totta?Tarinoita lastenkodista. Sittemmin Eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut lastenkodin käytäntöihin.
Olen jäsenenä ja toimin Suomen Oikeusapulakimiehet ry nimisessä lakimiesyhdistyksessä, mutta en kuulu asianajajayhdistykseen. Suomen perustuslain 13 §.n mukaan maassamme vallitsee yhdistymisvapaus, johon sisältyy oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.
Suomen Oikeusapulakimiehet ry on antanut lukuisia lausuntoja koskien eri alojen lainsäädäntöhankkeita. Yhdistyksemme on nimennyt lastensuojeluasiat maamme vakavimmaksi oikeusturvaongelmaksi, johon tulisi saada pikaisesti muutoksia. Erityinen muutoksen tarve liittyy lastensuojeluasioiden tuomioistuinkäsittelyn, hallinto-oikeusprosessin, ongelmiin. Yhdistyksemme on kyennyt ennakoimaan jo lausuntovaiheessa eduskunnalle kaikki ne ongelmat, jotka uusi (1.1.2008 voimaan tullut) lastensuojelulaki sai aikaan.
Hallinto-oikeuksien oikeudenkäyntimenettelyn ongelmat käynnistivät Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tutkimushankkeen. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle langettavia päätöksiä ja YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt maamme päättäjien huomion siihen, miksi niin suuri määrä lapsia joutuu asumaan poissa kodeistaan (tällä hetkellä noin 17 000 lasta, mikä on suurin määrä sitten viime sotien).
Perustuslain 12 §:n mukaan maassamme vallitsee sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Se tarkoittaa sitä, että myös tavallinen kansalainen voi nostaa esille epäkohtia ja koettaa vaikuttaa asioihin.
Sain perjantaina 15.4.2011 aktiiviselta kansalaiselta viestin, että Ylen toimittaja Heidi Laaksonen haastattelee lastensuojelun ja lapsipolitiikan asiantuntijaa Sirkka Rousua ohjelmassa Mahdollinen tehtävä. Aihehan on hyvä näin vaalien alla, kun silmiin ei ole osunut, että kukaan kansanedustajaehdokas olisi nostanut aihetta vaaliteemakseen.
Minulle kerrottiin, että toimittaja on kirjoittanut aiheesta pakinan ja siinä maininnut minutkin selvästi tunnistettavalla tavalla.
http://www.knuutilaki.net/node/37
Kansalaisaktiivisuudesta 17.4.2011
16
450
Vastaukset
- Jatkoa edelliseen...
Toimittaja Laaksonen kirjoittaa ohjelmastaan seuraavaa
Ylityöllistetty lastensuojelu
Lasten huostaanottojen määrä on vuodesta toiseen korkea. Yli 16 000 lasta asuu muualla kuin vanhempansa luona. Miten huostaanottojen määrä saadaan laskuun? Miten voisimme toimia paremmin lasten edun mukaisesti?
Onko päättäjillä riittävästi halua puuttua asiaan kun esimerkiksi Helsingin kaupunki ei säästöjen takia palkkaa kesäsijaisia lastensuojeluun?
Mahdollinen tehtävä? pohtii asiaa lastensuojelun ja lapsipolitiikan erityisasiantuntijan Sirkka Rousun kanssa. Rousun mukaan lastensuojelu niittää sitä, mitä muilla yhteiskunnan sektoreilla kylvetään tai jätetään tekemättä. Köyhyys, päihde- ja mielenterveysongelmat ovat lastensuojeluperheissä arkipäivää. - Puoskareiden markkin
Puoskareiden markkinat 30.5.2010
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki astui voimaan vuonna 2001. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.
Selkeistä ja palvelua korostavista lainsäännöksistä huolimatta lastensuojelun asiakas kohtaa valitettavan usein ammattilaisbyrokraatteja, jotka pyrkivät lokeroimaan asiakkaansa ennalta määritellyksi vakiotyypeiksi ja siten toimivat yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon säännöksiä vastaan.
Kaavamaistaminen ja tyypittely johtaa siihen, että asiakasta ei aidosti kuulla eikä kuunnella, vaan ammattilaisbyrokraatti muotoilee asiakkaan tarpeet ja auttamisen keinot ennakkoluulojensa, ennakkoasenteidensa ja kuvitelmiensa perusteella. Todellisuus vääristyy.
Pahimmillaan ammattilaisbyrokraatti luo perheelle ongelmia, joita sillä ei todellisuudessa edes ole.
Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston verkkojulkaisu vuodelta 2003 kertoo lastensuojelua käyttävistä perheistä. Kirjoittajat Helena Lounavaara-Rintala, Esko Varilo, Pirjo Vuornos ja Jan-Christer Wahlbeck tyypittelevät perheitä ja kertovat, että perheet on diagnostisoitavissa.
Diagnoosi tarkoittaa oireiden perusteella tehtävää päätelmää oireiden aiheuttajasta sairaudesta.
Koska kirjoittajat kieltävät aineiston levittämisen yleisön saataville, en ryhdy sitä tekemään. Se löytyy kuitenkin internetistä Helena Lounavaara-Rintalan nimellä. Julkaisussa todetaan, että verkko-osoitteeseen saa viitata. Se on www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi. Tiedossani ei ole, missä tiedekunnissa tai opinahjoissa kyseisiä oppeja levitetään.
Lastensuojelutyössä puhutaan hiljaisesta tiedosta, joka on vain ammattilaisbyrokraattien käsissä. Ammattilaisbyrokraatit pitävät siis lastensuojeluperhettä sairaana ja omivat itselleen oikeuden määritellä sairauden laadun. Tällä logiikalla sairaan perheen lapsikin on sairas.
Lastensuojelutyön ajatusmallit ovat varhaisen puuttumisen huolikoulutusten kautta siirtyneet muuallekin kuin lastensuojelutyöhön. Erityisesti koulut ja opettajat ottivat 2000-luvun alussa avosylin vastaan tehtävän toimia lastensuojelun jatkeena. Opettaja -lehdessä numero 38 B kerrotaan Varpu -hankkeesta. Esipuheessa todetaan, kuinka lapset oirehtivat perheensä oloja, ongelmat näkyvät käytöshäiriöinä, mielenterveys- ja päihdeongelmina ym. Julkaisussa kiinnitetään varsin vähän huomiota opettajien omaan ammattitaitoon tai asenteisiin.- jatkuu...
Vaikka perusopetuslaki velvoittaa huolehtimaan lapsen opetuksen järjestämisestä ja huolehtimaan siitä, että laki toteutuu, käytännössä opettajat ovat omaksuneet mitä kummallisimpia tehtäviä toteuttaakseen perheiden valvontaa ja kurinpitoa (huoliraportit lastensuojelulle lapsen käytöksestä eli muusta kuin oppimiseen liittyvistä asioista, perheen sisäisistä asioista). Käytössä on erikoisia opetusmenetelmiä, joista mainittakoon lapseen kohdistuvat kiinnipidot, eristäminen muusta luokasta ym.
Varhaisen puuttumisen myötä erityisoppilaiden määrä on lisääntynyt, koska lasten luokittelu ja seulonta on medikalisointia. Sen sijaan, että opettaja kykenisi näkemään oman työtapansa ja asenteensa uudessa valossa, lapsi lähetetään saamaan diagnoosi ja hoitoa.
Todellisten opetusalan ammattilaisten käsissä lapsi ”paranee”. Hyvä ja kannustava opettaja onkin lapsen paras suoja lastensuojelulta sekä psykiatrilta. Mm. Mirja Heleniuksen kotikoulu toimii Hyvinkäällä ja on pelastanut satoja nuoria syrjäytymiseltä. Mirja Heleniuksen koulua käydään kotoa käsin. Lapsi, joka on peruskoulussa todettu toivottomaksi tapaukseksi, paranee Heleniuksen kotitalon portailla.
Erityisopetussiirron ongelmana näkyy olevan se, että lapsi ei todellisuudessa usein saakaan kykyjään vastaavaa opetusta eli mitään parempaa. Erityisopettajan tehtävistä huolehtii pahimmillaan henkilö, joka ei ole saanut asiaan koulutusta. Eräässä tapauksessa lapsen opettajana oli nosturinkuljettaja, toisessa historian tutkija, joka soitti opetuksen pulmatilanteessa lastensuojelun työntekijälle. Eräs lapsi siirrettiin koulun kellariin lähihoitajan kanssa opiskelemaan. Eräässä kunnassa erityisluokan lapset kävivät kouluaan erillään muista oppilaista. Opettaja, nuorisotyöntekijä, aloitti jokaisen koulupäivän kuulustelemalla oppilaat kotioloistaan (ei läksykuulustelua). Kun eräs nuori kieltäytyi kertomasta kotioloistaan, opettaja teki lastensuojeluilmoituksen.
Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin, sitä noudatettakoon. Sinne ei ole kirjattu koulun ja sosiaalitoimen yhteistyötä. Jo ajatuksenakin se, että lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutyöntekijä voisi auttaa opetusalan ammattilaista, on vinoutunut ja perustuu ajatukselliseen harhaan. Lastensuojeluilmoituksen tekevä opettaja luovuttaa oman osaamisensa tai pikemminkin osaamattomuutensa sellaisiin käsiin, jotka eivät asiasta mitään voi tietää, eivätkä edes halua tietää. Lastensuojeluun turvautuva opettaja menettää auktoriteettinsa sillä hetkellä, kun ilmoitus lähtee hänen käsistään.
Kun koulut on valjastettu toimimaan lastensuojelun jatkeena, ne ovat oivaltaneet, että hankaliksi koetuista oppilaista ja heidän vanhemmistaan pääsee eroon lastensuojeluilmoituksella. Lastensuojeluilmoitusta käytetään siis tietoisesti vallankäytön välineenä. Näin moni lapsi joutuu lastenkotiin ja jää vaille perusopetusta, kun lastensuojelun auttamisen keinovalikoima on suppea ja huostaanottoa pidetään auttamisena. Kun lastenkodin hoitaja ei osaa opettaa yläluokkien aineita, oppilaan opetus mukautetaan.
Syntyy ilmiö, jossa koulunkäynnin ongelmista kärsivä lapsi otetaan huostaan koulunkäynnin tukemiseksi. Tällä lapsella on usein, ainakin lausuntojen mukaan, terapian ja hoidon tarve. Lopputuloksena on, ettei lapsi saa perusopetusta tai saa sen epämääräisenä kotiopetuksena. Lapsi jää usein vaille terapiaa. Ammattilaisbyrokraatti perustelee asiaa lapsen edulla ja toteaa, ettei lapsi ole koulukuntoinen eikä lapsen elämäntilanne ole vielä niin vakiintunut, että hoito voisi alkaa. Ojasta allikkoon siis eikä lapsen etu toteudu, mutta lapsi saadaan pois silmistä.
Lastensuojelutyö on sosiaalihuollon asiakaslain mukaan ensisijaisesti auttamis- ja palvelutyötä, mutta se näyttäytyy ennen kaikkea yhteiskunnallisena ja poliittisena vaikuttamisena, vallankäyttönä. Yhteiskuntatieteen maisteri Kaisa Hintikka on pro gradu -työssään tutkinut varhaista puuttumista valtasuhteena. Kaisa Hintikan tutkimus löytyy osoitteesta
http://tutkielmat.uta.fi/haekokoversio.php?id=20396
- erityispedagogiikan
Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professori Timo Saloviita ja lääketieteen lisensiaatti Petri Mustonen ovat erityisesti kiinnittäneet huomiota erityisopetusta tarvitsevien lasten määrän huimaan nousuun ja lasten medikalisointiin.
Varhaisen puuttumisen huoliluokittelussa käytetään sellaisia mutumenetelmiä, joista sosiaalihuollon asiakas vain pahimmissa painajaisunissaan voi uneksia. Huoliluokittelu itsessäänkin olisi ollut asia, josta maamme perheiden olisi tullut saada tietää ennen luokittelun käyttöön ottoa 10 vuotta sitten. Jokaisen synnyttävän äidin, ekaluokkalaisen vanhemman, tulisi saada tietää, mihin huoliluokkaan ammattilaisbyrokraatit hänen lapsensa seulovat. Erityisesti lapsen itsensä tulisi tietää, mihin huoliluokkaan hänet esimerkiksi koulussa on seulottu.
Huolitalkoissa pyritään perhe saamaan lastensuojelun piiriin neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. Lastensuojelun maine pelottaa, eikä sitä voida muuttaa lastensuojelun omin keinoin, toteaa Tom Arnkil, huoliasian kehittäjä. Huolen harmaa vyöhyke (Tom Arnkil, Peppi Saikku) julkaisussa viitataan tutkimuksiin, joissa kävi ilmi, että tutkimusryhmän kohteena olleista lapsista huolta herätti 35 % lapsista, huolen harmaalle vyöhykkeelle sijoittui peräti 11 % lapsista eli joka kymmenes lapsi.
”Se, että ammattilainen on huolissaan, on objektiivinen fakta. Huoli on puhdasta mutua, mutta mutut eivät ole olematon asia”.
Kun varhainen puuttuminen pohjaa tällaisille hullutuksille, on selvää, että ns. väärät positiiviset löydökset ovat runsaita.
Käytössä olevat erilaiset ohjeistukset ja mutumenetelmät poikivat myös ns vääriä positiivisia löydöksiä. Kaltoinkohtelua ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat epäilyt vanhempia kohtaan syntyvät valitettavan usein hämärissä alkutilanteissa, joissa lasten kanssa työtä tekevät ihmiset ovat olleet mukana (esimerkiksi väitteet lapsen kertomasta päivähoidossa, koulussa).
Käytössä on erilaisia kaltoinkohtelun tunnistaminen menetelmiä, joista mainittakoon esimerkiksi Hoitotyön Tutkimussäätiön hoitosuositukset kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta kertoo riskitekijöistä, jotka liittyvät kaltoinkohteluun.
Riskitekijöinä mainitaan;
-raskauteen tai synnytykseen liittyvä komplikaatio
-synnytyksen ennenaikaisuus
-lapsen pienuus
-lapsen heikko kielellinen kehitys
-lapsen alhainen ikä
-lapsen ärsyttävyys (uhma, tottelemattomuus, lapsi ei pidä äidistä, lapsi ei täytä äidin odotuksia)
-lapsen ravistelun riskitekijöitä ovat keskosuus, kaksosuus, poikasukupuoli, lapsi itkee paljon
-päihteiden käyttö
-isän tai äidin vähäinen osallistuminen lapsen hoitoon
-tunnekylmyys
-vakava sairaus
-tupakointi
-rikollinen tausta
-alhainen koulutus
-nuoruus
-yksinhuoltajuus
--lapsena koettu kaltoinkohtelu
-emotionaalinen kypsymättömyys
-ei toivottu raskaus
-raskauden kieltäminen
-mielenterveysongelma
-avioero
-vaikeus selviytyä vaativasta tlanteesta
-äärimmäinen ylihuolehtivuus
-huono hoitomyöntyvyys
-vastaanotolle varattujen aikojen runsas laiminlyönti
-autoritaarinen kasvatusasenne ja siihen liittyvät kurinpitokäytännöt
-vanhemman kokema sosiaalisen tuen puute
-lapseen kohdistuvat epärealistiset odotukset
-monilapsisuus
-pienet tulot
-huono sosiaalinen tilanne
-perheen aiempi lastensuojelutausta
-perheväkivalta
-työttömyys- Jatkoa....
-perheen stressi tai kriisi
-riitely
-perheenjäsenten yhteenkuuluvuuden puute
-lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus
-vanhemman haluttomuus keskustella terveydenhuollon työntekijän kanssa
-perheen eristäytyminen ja syrjäytyminen
-riippuvuus hyvinvointipalveluista
-perheen kokema sosiaalisen tuen puute
-puutteelliset empatiataidot
Lapsen kaltoinkohtelun merkkejä ovat;
-fyysiset merkit
-tunnetaakka
-pelko
-vatsakivut
-päänsärky
-masennus
-sopeutumisongelmat
-koulunkäyntivaikeudet
-päihteiden käyttö
-muut pitkän aikavälin psyykkiset tai käytösongelmat
-laiminlyönnin merkit lapsessa (kehityksen viivästyminen, erilaiset fyysisen terveyden ongelmat, merkkien ilmenemistapa suhteessa lapsen ikään)
-laiminlyönnin merkit kodissa (likaisuus, siivoamattomuus)
-lasten toistuvat käynnit vastaanotolla
-lapsi kertoo kivusta ilman selkeää syytä
Luettelo on niin kattava, että sen alle voidaan kerätä kaikki Suomen perheet ja lapset.
Ammattilaisbyrokraatti voi näin näppärästi kehitellä huostaanoton tarpeen, kun tupakoivien vanhempien kehitysvammaisen lapsen väitetään tulleen seksuaalisesti hyväksikäytetyksi kotonaan. Erityisen vakuuttavuuden lausunnolleen työntekijä saa, kun hän kirjaa huostaanottoperusteluihin kodin siivottomaksi ja kertoo epäilevänsä lapsen kehitysviiveen johtuvan kotioloista ja olevan psykiatrista laatua. Vaikka vanhempia kohtaan ei koskaan edes nosteta syytettä, eikä tuomita rangaistukseen, ammattilaisbyrokraatit pitävät vanhempia syyllisinä ja huostaanottoa perusteltuna.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen lehti Talentia 6/2008 kehottaa puuttumaan vauvojen elämään.
Kirjoituksessa on pitkä lista tekijöitä, kehotus puuttua;
-vauvan katse on tuijottava
-vauva hymyilee vain vähän
-vauvan hymy sammuu
-vauva on totinen
-vauva on huolestunut
-vauva ei itke paljon
-vauvan ääni on kireä
-vauvan keho on jäykkä (stressi)
-vauvan liikkeet ovat veltot
-vauvan liikkeissä ei ole omaa tahtoa
-vauva on ahdistunut, kun hän pyörittelee käsiään
-vauva ylivirittyy
-vauva ei tee aloitetta leikkiin
-vauva imee nyrkkiä, heijaa itseään, koskee sukupuolielimiään (ei ole myönteisiä tunnekokemuksia)
Kirjoituksessa kehotetaan vauvaperheiden kanssa työskenteleviä luottamaan omaan intuitioon ja ottamaan yhteyden lastensuojelun työntekijään, itse ei tarvitse päättää, mitä lapsi tarvitsee.
Luettelo on niin kattava, että kaikki maamme vauvat voidaan todeta riskiryhmään kuuluvaksi.
Ensikodissa asuva nuori äiti, jolla itsellään on tai on ollut mielenterveystoimistoon kontakti ja jonka vauva imee nyrkkiä ja heijaa itseään, voi yllättäen joutua tilanteeseen, jossa vauvan todetaan tulleen kaltoinkohdelluksi.
Erilaisin puoskaroinnin menetelmin on maamme lastensuojelun ammattilaisbyrokraatit saaneet aikaan toivottoman tilanteen perheille, mutta täystyöllisyyden itselleen ja lastenkotibisnestä pyörittäville liikemiehille.
Tällä hetkellä jo 16 000 lasta on saatu pois kodeistaan. Kaikki muut alle 18 -vuotiaat voivat sattumanvaraisesti joutua puoskaroinnin kohteeksi.
Maamme historiassa 2000 -luvun alku näyttäytyy järjettömyyden aikakautena, jossa lapset ovat joutuneet koekappaleiksi.
Vaikka maamme päättäjät vakuuttavat jokaisen lapsen ja nuoren syrjäytymisen ehkäisemisen olevan ensiarvoisen tärkeä asia, toimintatavat eivät vakuuta.
- Lakuoi
Järkyttävää tekstiä. Ja näyttää olevan totta.
Milloin tälle hullutukselle tulee loppu? - Törkeää kohtelua
Leeni on ansiokkaasti pitänyt julkisuudessa esillä näkemiään tapauksia, joissa on törkeästi loukattu lasten oikeusturvaa ja koko perheen ihmisoikeuksia.
Kyllä valtiotasolla on todella paljon pielessä, jos näiden rötösten oikaisu on vain kansalaisaktiivisuuden varassa!
Ja nimenomaan siihen on yritetty nyt saada kapuloita rattakaisiin, kun asian julkisuuteen tuominen on yritetty estää lainsäädännöllä. Siis laittomien huostaanottojen ESTÄMINEN tai purkaminen olisi muka lasten oikeuksien vastaista ja muka loukkaa jotenkin heidän intimiteettisuojaansa!- "Korkeemmen käres"?
Eiköhän koko sosiaalipolitiikka ja lastensuojelu ole "korkeemman käres".
Suomen Aktemia rahoittaa tutkimuksia
Sivustoilla lisää tutkimuksia..
Tämä on Dosentti Tarja Heinon Pitkäaikaistutkimus huostaanotetuista lapsista.
"Lasten yhä lisääntyvä huostaanottojen määrä lastensuojeluasiakkaana on jo pitkään ollut julkisen keskustelun kohteena.
Hyvinvoinnin rinnalla on todettu pahoinvoinnin kasvua."
http://193.167.96.163/fi/A/Tiedeyhteiskunnassa/Tutkimusohjelmat/kaynnissa/SKIDI-KIDS/Hankkeet/Pitkittaistutkimus-huostaanotetuista-lapsista/
---
- Tutkimisen iloa
Mitä hyötyä näistä tutkimuksista on, kun se ei muuta vallitsevaa politiikkaa mitenkään?
Tutkimuksia tehdään ihan kuin tutkimusten tekemisen ilosta. Siksi, että saadaan sanoa tehdyn hienoja tutkimuksia.- Vainosäätiö?
Saattaa olla, niin että on tahoja ja tahoja, joilla käsitykset menevät ristiin. rastiin.
Vuoden 2007 koulutustapahtumassa eräs pitkään sosiaalialalla työskennellyt sosiaalityöntekjöitä kouluttanut totesi.
"Minä en mahda mitään sille, jos sosiaalityötekijät eivät noudata uutta lastensuojelulakia. Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että lakia noudatetaan".
Jostain syystä kyseinen 52 min. videoluento "Luova ja rohkea muutos", on poistettu julkisuudesta.
Suomen Akatemia. Professori Tuula Tamminen.
Juhlapuhe Tanner säätiössä 12.3.2000.
" Lapsuus on painajainen, josta ihmiskunta on vasta heräämässä.....
Lapsen perusoikeudt yhteiskunnassamme toteudu riittävän hyvin".
Aika hauska juttu, kun tuossa linkissä ei ole Ä-kirjaimia, sen voi tulkita.
Vainotannersaatio. Kuvaa ilmeisesti todellista tilannetta.
http://www.vainotannerinsaatio.fi/node/77
--- - Juha Siltala puhe.
Vainosäätiö? kirjoitti:
Saattaa olla, niin että on tahoja ja tahoja, joilla käsitykset menevät ristiin. rastiin.
Vuoden 2007 koulutustapahtumassa eräs pitkään sosiaalialalla työskennellyt sosiaalityöntekjöitä kouluttanut totesi.
"Minä en mahda mitään sille, jos sosiaalityötekijät eivät noudata uutta lastensuojelulakia. Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että lakia noudatetaan".
Jostain syystä kyseinen 52 min. videoluento "Luova ja rohkea muutos", on poistettu julkisuudesta.
Suomen Akatemia. Professori Tuula Tamminen.
Juhlapuhe Tanner säätiössä 12.3.2000.
" Lapsuus on painajainen, josta ihmiskunta on vasta heräämässä.....
Lapsen perusoikeudt yhteiskunnassamme toteudu riittävän hyvin".
Aika hauska juttu, kun tuossa linkissä ei ole Ä-kirjaimia, sen voi tulkita.
Vainotannersaatio. Kuvaa ilmeisesti todellista tilannetta.
http://www.vainotannerinsaatio.fi/node/77
---Olen kaivannut joitakin henkilöitä, joilla oli jotain syvällisempää sanomaa yhteiskunnan päättäjille, kuten Tuula Tamminen. Kirsti Lagespet, Juha Siltala.
Jostain syystä he poistuivat, tai " hyllytettiin" pois pilaamasta yhteiskunnan rappeutumista.
Ilmeisesti Vanhan valtaajat olivat sekä heidän, että yhteiskuntamme kohtalo.
Juha Siltalan juhlapuhe Tanner säätiön tilaisuudessa 12.3.2000.
http://www.vainotannerinsaatio.fi/node/86
-- - Kirsti Lagerspetz.
Juha Siltala puhe. kirjoitti:
Olen kaivannut joitakin henkilöitä, joilla oli jotain syvällisempää sanomaa yhteiskunnan päättäjille, kuten Tuula Tamminen. Kirsti Lagespet, Juha Siltala.
Jostain syystä he poistuivat, tai " hyllytettiin" pois pilaamasta yhteiskunnan rappeutumista.
Ilmeisesti Vanhan valtaajat olivat sekä heidän, että yhteiskuntamme kohtalo.
Juha Siltalan juhlapuhe Tanner säätiön tilaisuudessa 12.3.2000.
http://www.vainotannerinsaatio.fi/node/86
--Psykologian professori Kirsti Lagerspetz kuuluu, myös kategoriaan, Elämänviisauksia.
Kirsti Lagespetz menehtyi muistaakseni joskus 2000-luvun alussa.
Lagerspetz. Siltala.Tamminen, poituivat ( poistettiin?) 2000-luvun alussa. Johtuiko lamasta, vai jostakin "muusta syystä"?
Helsingin Sanomat. Kulttuuri 10.6.2000 artikkelissa on eräs hänen näkemyksensä.
Mitä liikkuu psykologin mielessä?
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Mitä liikkuu psykologin mielessä/HS20000610SI1AT01ej0
---- - Mäenpää- Reenkola.
Kirsti Lagerspetz. kirjoitti:
Psykologian professori Kirsti Lagerspetz kuuluu, myös kategoriaan, Elämänviisauksia.
Kirsti Lagespetz menehtyi muistaakseni joskus 2000-luvun alussa.
Lagerspetz. Siltala.Tamminen, poituivat ( poistettiin?) 2000-luvun alussa. Johtuiko lamasta, vai jostakin "muusta syystä"?
Helsingin Sanomat. Kulttuuri 10.6.2000 artikkelissa on eräs hänen näkemyksensä.
Mitä liikkuu psykologin mielessä?
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Mitä liikkuu psykologin mielessä/HS20000610SI1AT01ej0
----Teemana on Kansallisuusaktiivisuus. Vai Kansallis-sosialismi?
Psykologi Elina Mäenpää-Reenkola on myös pohtinut "Maailmanmenoa" naisena ja naisnäkökulmasta.
Hänen nimihaulla, kuten myös Lagerspetzin. Siltalan Tammisen pohdintoja löytyy netistä nimihaulla, kuten esimerkiksi tämäkin.
MTV 3 Helmi 3.5.2004 Reenkolan pohdintaa.
Psykologi Elina Mäenpää-Reenkola on tutkinut naisen sisäistä maailmaa ja vihaa lukuisia vuosia kestäneessä psykoanalyysissä.
Puheenvuoro Reenkolalle.
Klikkaa pois tulosta, voit lukea koko jutun, tai tulostaa..
http://www.mtv3.fi/helmi2005/tulosta.shtml/392349 - Asennemuutos?
Mäenpää- Reenkola. kirjoitti:
Teemana on Kansallisuusaktiivisuus. Vai Kansallis-sosialismi?
Psykologi Elina Mäenpää-Reenkola on myös pohtinut "Maailmanmenoa" naisena ja naisnäkökulmasta.
Hänen nimihaulla, kuten myös Lagerspetzin. Siltalan Tammisen pohdintoja löytyy netistä nimihaulla, kuten esimerkiksi tämäkin.
MTV 3 Helmi 3.5.2004 Reenkolan pohdintaa.
Psykologi Elina Mäenpää-Reenkola on tutkinut naisen sisäistä maailmaa ja vihaa lukuisia vuosia kestäneessä psykoanalyysissä.
Puheenvuoro Reenkolalle.
Klikkaa pois tulosta, voit lukea koko jutun, tai tulostaa..
http://www.mtv3.fi/helmi2005/tulosta.shtml/392349Varatuomari Leeni Ikosen kannaotto professori Matti Rimpelän kirjoitukseen.
Kansanuutiset verkkolehti 15.5.2010.
Olisiko lastensuojelun asennemuutos tarpeen?
Artikkelin lopussa linkki.
Professori Matti Rimpelä.
Lasten huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes.
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/2227501/lastensuojelun-asennemuutos-tarpeen
--- - Valvonta ei toimi.
Asennemuutos? kirjoitti:
Varatuomari Leeni Ikosen kannaotto professori Matti Rimpelän kirjoitukseen.
Kansanuutiset verkkolehti 15.5.2010.
Olisiko lastensuojelun asennemuutos tarpeen?
Artikkelin lopussa linkki.
Professori Matti Rimpelä.
Lasten huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes.
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/2227501/lastensuojelun-asennemuutos-tarpeen
---Lastensuojelijoilla asennevamma?
Lastensuojelun keskusliitto näyttäisi olevan ainoa järjestö, joka yrittää puuttua lastensuojelun epäkohtiin.
Onko muilla tahoilla kysymyksessä mielivalta,diktatuuri, rasismi, sadismi, vai asennevamma?
LSKL. Lehdistötiedote 6.10.2009.
Aiheet:
Sattuma määrää liikaa sijaishuollon laatua.
Valvonta ei toimi.
Sattuma karsittava pois
.
Lakiuudistus välttämätön.
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/tiedotteet_2009/sattuma_maaraa_liikaa_sijaishuollon_laatua.html
---
- Harhauttaa
Ei taida olla Leenin itsensä aloittama keskustelu? Leenin nimi on nimimerkkinä, joten olisi kannattanut laittaa siihen joku muu, ettei se harhauttaisi.
Niin, ja tietysti se tärkein juttu lienee, että toisen ihminen nimen käyttäminen nimimerkkinä ei ole hyvien sääntöjen mukaista.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S617850- 1334524
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.323777- 213138
- 232682
- 292617
- 502316
- 252190
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3922123- 322069