Elämänmuutos

Ei niillä muillakaan mitenkään hohdokkaasti mene. Täytän ens vuonna 30, ja kavereita on tullu ja menny vuosien varrella, tällä hetkellä ei oo kuin yks, ja asuu yli sadan kilsan päässä, eikä ikinä tee omaa aloitetta kyselläkseen mitä kuuluu. Avopuoliso on. Miten ihmeessä olen edes senkin saanut, ihmettelen vieläkin. Eihän multa onnistu yksään suhteen muodostus. Puhua osaan. Uusia ihmisiä tulee tavattua säännöllisin väliajoin, ne tilanteet on sit ettei kukaan ole kiinnostunut, enkä minäkään. Sitten vaan puhun miehelleni ja muut kattoo vierestä mitä me touhutaan, jos sattuvat olemaan parikymppisiä sinkkuja.

Suomessa ei saa ystäviä tai kavereita, jos persoona poikkeaa valtavirrasta, eli on niiin sanotusti ajatteleva ja tunteva ihminen, ja jotenkin sen osaa ilmaista.

Toivoisin joskus pääseväni täältä pois, ellen tapaa jotain maahanmuuttajia, heillä kun on erilaiset sosiaaliset tavat, joista paras varmaan se että uuteen ihmiseen suhtaudutaan avoimemmin.

Älä ikinä lopeta niitä sun kahta harrastusta, vaan jatkat. Sitten jos asut etelä-suomessa, niin vaihda lääniä, muuta keskisuomeen, siellä on luultavasti suomen mukavimmat ja vieraanvaraisimmat ihmiset. Mun faija (ei tosin keskisuomesta) varttui nuoruutensa keskisuomessa, ja oli yks mahtavin, huumorintajuinen ja sosiaalisesti älykkäin suomalainen ihminen.

Suomalaiset vihaa ihmisiä jotka eivät käytä huumeita, eikä naisiin tutustu kuin huumeiden tai kavereiden kautta. Näin rakkaassa isänmaassamme.

Päinvastoin, Suomessa vihtaan huumeiden käyttäjiä.
Pari marisätkää päivin öin ja 80% kavereista kaikkoaa.
Suomessa arvostetaan vain alkoholia.
Alkoholia juomalla ja tarpeeksi kännitörttöilyä harrastamalla saa naisen kuin naisen kiinnostumaan ja pubista paljon ystäviä.