Onko muita alkoholistiodottajia täällä vai olenko ainoa? Olen raskaana ja alkoholi ollut pitkään elämässäni yksi päätekijöistä. Nyt raskauden myötä tietenkin olen yrittänyt lopettaa käyttöä, mutta silloin tällöin tulee se viinipullo juotua. Tiedän että kritiikkiä tulee, enkä ole ylpeä itsestäni, on vain niin vaikeaa ollut lopettaa täysin seinään juominen. Olen todellakin vähentänyt ja aina koitan olla juomatta ja tupakanpolton lopetin seinään koska ei ole ollut niin hallitseva tekijä elämässäni kuin alkoholi.
Jos on muita odottajia joilla on samaa ongelmaa niin jaetaan kokemuksia ja ajatuksia. Tuntuu että olen yksin ongelmani kanssa ja ei ketään kenelle puhua.
Jos on muita odottajia joilla on samaa ongelmaa niin jaetaan kokemuksia ja ajatuksia. Tuntuu että olen yksin ongelmani kanssa ja ei ketään kenelle puhua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Etkö voisi myös keskustella asiasta neuvolassa? Ehkä siellä osattaisiin neuvoa kuinka asiassa edetä ja mihin ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä? Ehkä sitä kautta voisit myös saada apua ongelmaasi.
Minä suosittelen sinulle alkoholitonta viiniä, olutta tms. Se on muutenkin hyvä lääke, jos alkoholi on elämässä noin iso ongelma. Noilla alkoholittomilla pystyy huijaamaan itseään todella hyvin! Ja avrsinkin jos se juominen kuuluu sillä tavalla tapoihin. Koitappa tota!
Ota asia puheeksi neuvolassa, sieltä osaavat varmasti auttaa sinua.
Mitäpä sitä asiasta saarnaamaan, vaikka eihän se oikein ole. Ei moni varmaan tajua, että alkoholia ei voi noin vaan jättää pois, jos se on pitkään ollut tärkeä osa elämää. Ei, vaikka tietääkin, että se on vaaraksi lapselle - ja myös itselle... Mutta yrittää pitää.
Ei siihen neuvolaankaan ihan kaikessa kannata luottaa. Aika äkkiä saa sossut riesakseen jos rehellisesti kertoo ongelmistaan. Sitten lapsen synnyttyä ne tunkevat kotikäynneille ja väläyttelevät huostaanottoa aina jos tulee pieniäkin ongelmia. Vaikka tuollaisten instituutioiden on tarkoitus tukea lapsiperheitä, ne todellisuudessa aiheuttavat monesti lisästressiä ja hankaloittavat "normaalin" elämän elämistä.
Löytäisitkö esim. netistä jonkun vertaistukiryhmän tms, jossa voisi anonyymisti jakaa kokemuksiaan? Tai jos ottaisit puhelun paikalliseen AA:han ja kysyisit apua/toimintaohjeita sieltä? Neuvolan täti kun ei välttämättä todellisuudessa tiedä alkoholistin maailmasta muuta kuin sen, mitä on kirjoista lukenut ja luennoilla kuullut, toisin kuin saman asian läpikäyneet ihmiset.
Olisiko mahdollista, että olisi lapsen etu, että sosiaalihuollon tukitoimia otettaisiin käyttöön ja raskausaikana ja että neuvola tai sosiaalihuolto tekisi kotikäynnin lapsen synnyttyä? Meillä päin muuten neuvola tekee kotikäynnin lapsen synnyttyä kaikkiin perheisiin, toki olettaen että perheelle sopii (kaikki neuvolapalvelut ovat vapaaehtoisia). Pitäisikö ajatella, että lapsen turvallisen elinympäristön varmistaminen ja tukeminen olisi oleellisempaa kuin se hankaloituuko jokun normaali elämä tai tuleeko stressiä? Kuulostaa jo valmiiksi puolustuskannalla olevan ihmisen asenteelta. Miksi puolustuskannalla? Eikö olisi hyödyllisempää haluta ja hakea apua? Rehellinen kannattaa olla... jos et sitä ole, niin kyllä monesti silti huokuu että "jokin mättää" ja silloin pelätään pahinta ja otetaan tarvittavat työkalut käyttöön jos perhe ei ole yhteistyöhaluinen.
Aloittajalle tsempit! Vertaistukea JA ammatillista apua saa mm. ensikotiyhdistyksen kautta, ja se ei tarkoita että pitäisi olla "rankka" päihdetausta tai majailla jossain ensikodissa, vaan avopalveluitakin on!
Mitenkäs sitten kun lapsi syntyy? Nyt on sanottava ihan suoraan että ne sossun tädit on kyllä ihan oikeassa, alkoholisti ei tarvitse lasta. En sano 'ei ansaitse', koska varmasti olet mukava, rakastava jne äiti kuten muutkin. Mutta alkoholismin kaltainen elämää hallitseva ja tuhoava siraus ei kyllä kaipaa ohelleen pientä lasta. Mene sinne neuvolaan juttelemaan ja pian. Vaikkei raskauden aikainen juomisesi jostain syystä aiheuttaisikaan alpsellesi vammaa, niin äidin dokaamisen katselu tekee sen ihan varmasti myöhemmin. Ja ota yhteys AA:han, sun on pakko lopettaa jouminen kun olet nyt hankkiutunut raskaaksi.
Pöh, en ihan varsinaisesti tarkoittanut, että hiiteen lapsen edut ja pullo kouraan, vaan että kannattaa harkita, mikä on paras paikka hankkia apua. Aloittaja varmaan tietää itsekin (toivottavasti!), että dokaamisen täytyy loppua eikä se saa jatkua lapsen synnyttyäkään. Ongelmakäytöstä EI ole paluuta viihdekäyttöön. Alkoholistille yksikin annos on liikaa ja tuhat liian vähän.
Mun mielestä lapselle on ensisijaisesti parasta olla omien vanhempiensa luona. Alkoholisti ei ehkä jonkun mielestä tarvitse lasta, mutta lapsi kyllä aivan varmasti tarvitsee vanhempiaan. Huostaanotto ja sijaisperheessä eläminen (lastenkodeista ja välisijoituspaikoista puhumattakaan) voi olla lapselle hyvinkin traumaattista. Päihdeongelmainen vanhempi on toki varmasti vähintään yhtä traumaattinen asia, mutta tässä vaiheessa on vielä mahdollista välttää molemmat ongelmat ja taata lapselle (ja äidille!) onnellinen ja tasapainoinen elämä.
Alkoholismista kuntoutuminen on takkuista, raskasta, raivostuttavaa ja ennen kaikkea todella vaikeaa. Huostaanotolla uhkailevat, moralisoivat sossut eivät tue millään lailla tätä prosessia, päin vastoin. Pitäisikö ajatella, että lapsen turvallisen elinympäristön varmistamiseen ja tukemiseen on muitakin teitä, kuin sosiaaliviranomaiset, joille neuvolan henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa kaikesta, mikä saattaa olla vaikutusta lapseen.
Suomessa on onnellista kyllä melkoinen määrä erilaisia tukiverkostoja, joista kaikki eivät suinkaan kuulu tuohon viranomaisverkostoon, jolla on oikeus veivata ihmisten tietoja toisilleen siinä määrin kuin tarpeelliseksi katsovat, ja rajoittaa sitä kautta ihmisten itsemääräämisoikeutta "kaiken kivan ja hyvän" nimissä. En toki kiistä, etteivät taustalla olisi hyvät aikeet, mutta harmi kyllä metodit eivät aina aja asiaansa. Lisäksi tuossa verkostossa yksittäisillä viranomaisilla on aivan liikaa valtaa, eli on ihan tuurista kiinni vaikuttaako sinun asioihisi joku empaattinen ja järkevä tyyppi, vai kenties aivan vastakkaisen ääripään edustaja.