Euroopan unionin perustuslaki, jonka nimeksi EU on antanut Euroopan perustuslaki, tekee siitä Eurooppa-valtion, joka voi solmia osavaltioitaan sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Osavaltioiden omien perustuslakien yläpuolella olevaan, ja osavaltioita sitovaan Euroopan perustuslakiin nojaava unioni täyttää liittovaltion olennaiset tunnusmerkit.
Liittovaltio on valtio-opillisen määritelmän mukaan autonomisista osavaltioista koostuva valtio, jolle toisin kuin täysivaltaisista valtioista muodostetulle valtioliitolle on ominaista ainakin tietyssä laajuudessa myös osavaltioiden kansalaisia velvoittava lainsäädäntö. Osavaltioiden autonomisesta asemasta johtuu, että niillä on omat lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenhoitoelimensä.
Mikäli Suomi hyväksyy EU:n perustuslain, oma perustuslakimme sekä valtiosääntömme mitätöityvät ja maastamme tulee Eurooppa-valtion osa, sen koillinen rajamaakunta. Suomen rikoslain mukaan valtiosääntömme mitätöiminen ja valtiojärjestyksemme muuttaminen ovat valtiopetosrikos.
Tästä huolimatta Matti Vanhasen (Kesk) johtama hallitus ja useimmat kansanedustajat kannattavat Euroopan perustuslain hyväksymistä Suomen perustuslain yläpuolelle. Vaikka edes kansanäänestys ei oikeuta mitätöimään Suomen valtiosääntöä, on sen järjestäminen Euroopan perustuslaista tärkeää, koska vain se näyttää tarjoavan kansalaisille mahdollisuuden estää Suomen itsenäisyyden ja kansanvaltaisen valtiojärjestyksen mitätöiminen ja maamme liittäminen Eurooppa-valtioon, sen yhdeksi osavaltioksi.
Ennen viime maaliskuun eduskuntavaaleja niihin osallistuneista puolueista vain Muutosvoimat Suomi vaati muita puolueita julkistamaan kantansa EU:n perustuslakiin. Hallituspuolueiden toivomusten mukaisesti EU:n perustuslaki-kysymys sivuutettiin kokonaan vaaleja edeltäneissä tv-keskusteluissa. Unioniin kuuluvan Suomen autonomia olisi EU:n perustuslain mukaan rajoitetumpi kuin Suomen suuriruhtinaskunnan itsehallinto Venäjän yhteydessä vuosina 1809-1917.
Vapaan Suomen Liiton (VSL) http://www.vapaansuomenliitto.fi/ puheenjohtaja, dosentti Ilkka Hakalehto käsittelee EU:n perustuslakikysymystä uusimmassa Vapaa Suomi lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, joka perustuu hänen Helsingin yliopistossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa pitämäänsä alustukseen.
Liittovaltio on valtio-opillisen määritelmän mukaan autonomisista osavaltioista koostuva valtio, jolle toisin kuin täysivaltaisista valtioista muodostetulle valtioliitolle on ominaista ainakin tietyssä laajuudessa myös osavaltioiden kansalaisia velvoittava lainsäädäntö. Osavaltioiden autonomisesta asemasta johtuu, että niillä on omat lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenhoitoelimensä.
Mikäli Suomi hyväksyy EU:n perustuslain, oma perustuslakimme sekä valtiosääntömme mitätöityvät ja maastamme tulee Eurooppa-valtion osa, sen koillinen rajamaakunta. Suomen rikoslain mukaan valtiosääntömme mitätöiminen ja valtiojärjestyksemme muuttaminen ovat valtiopetosrikos.
Tästä huolimatta Matti Vanhasen (Kesk) johtama hallitus ja useimmat kansanedustajat kannattavat Euroopan perustuslain hyväksymistä Suomen perustuslain yläpuolelle. Vaikka edes kansanäänestys ei oikeuta mitätöimään Suomen valtiosääntöä, on sen järjestäminen Euroopan perustuslaista tärkeää, koska vain se näyttää tarjoavan kansalaisille mahdollisuuden estää Suomen itsenäisyyden ja kansanvaltaisen valtiojärjestyksen mitätöiminen ja maamme liittäminen Eurooppa-valtioon, sen yhdeksi osavaltioksi.
Ennen viime maaliskuun eduskuntavaaleja niihin osallistuneista puolueista vain Muutosvoimat Suomi vaati muita puolueita julkistamaan kantansa EU:n perustuslakiin. Hallituspuolueiden toivomusten mukaisesti EU:n perustuslaki-kysymys sivuutettiin kokonaan vaaleja edeltäneissä tv-keskusteluissa. Unioniin kuuluvan Suomen autonomia olisi EU:n perustuslain mukaan rajoitetumpi kuin Suomen suuriruhtinaskunnan itsehallinto Venäjän yhteydessä vuosina 1809-1917.
Vapaan Suomen Liiton (VSL) http://www.vapaansuomenliitto.fi/ puheenjohtaja, dosentti Ilkka Hakalehto käsittelee EU:n perustuslakikysymystä uusimmassa Vapaa Suomi lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, joka perustuu hänen Helsingin yliopistossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa pitämäänsä alustukseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomi on Euroopan Unionin osa, 1994 järjestetyn kansanäänestyksen perusteella.
Itse äänestin tuolloin liittymistä vastaan, mutta olen taipuvainen tyytymään enemmistön mielipiteeseen. Nähdäkseni Unionilla on (kärjistetusti) kaksi mahdollisuutta kehittyä: Joko kiinteämmäksi Unioniksi, jolla tarkoitan puolustus-, vero-, työlainsäädäntö-, yms. asiat kattavaa Unionia, tai sitten "jäädä puolitiehen"; eli kehittyä kansallisvaltio-blokeiksi, joista eräillä menee paremmin, toisilla huonommin.
Minusta "oikea" kehitys johtaa yhtenäisempään Unioniin, tässä vaihtoehtoisessa mallissa on monenlaisia "sudenkuoppia", jotka voivat aiheuttaa vakaviakin kriisejä jäsenmaiden välille.