Mitä tapahtuu 75mg Rivatrilia, 4000mg Seroquel Prolongia ja 1200mg Lamictalia ja viinaa päälle?
Mitä tapahtuu jos ottaa 75mg Rivatrilia, 4000mg Seroquelia ja
3333333333
9133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Menee sekaisin lääkkeistä ja viinasta.
Tarpeeksi sekaisin että kuolee?
Ei aavistustakaan. Joskus luin jostain, että lääkkeillä voi olla vaikea tehdä itsemurhaa, koska lääkkeiden yliannostuksesta oksentaa helposti, eivätkä lääkkeet sen takia tehoa...
Se on kyllä aika ikävä tapa lähteä tästä maailmasta - oksennukseen kuoleminen. Mä ainakin taidan odottaa, että jotain parempaa tulee elämääni.
Onneksi tästä maailmasta löytyy sellaisiakin ihmisiä, jotka välittävät ja jotka osaavat auttaa sellaisessakin elämäntilanteessa, jossa on valmis jättämään kaiken tulevan (myös hyvät ja ikimuistoiset hetket).
Mä olen masentunut, mutta jostain syvältä itsestäni löytyy kuitenkin se syvin kohta, joka tietää, että elämä jatkuu, vaikka juuri nyt kaikki on pelkkää paskaa ja tuntuu hirveältä.
Mä olen varma, että säkin löydät vielä tuon syvimmän kohdan itsestäsi. Lähetän täältä sulle myös voimaa *energian ja voiman siirto sinne* !
Voimahali!!!!
Jos tämä elämä ei näytä parempaa puoltaan ennen kuin saan lääkkeet käsiini, sitten toivottavasti kaikki paha on ohi :)
Edelliseen vielä lisäten,
On hienoa, että maailmassa on ihmisiä jotka välittävät ja osaavat auttaa, mutta itsellä näin ei ole. Kaikki kaverit ovat hylänneet, tosin luultavasti sen takia etten itse ole jaksanut pitää yhteyttä. Tiistaina yritin itsemurhaa, ja jouduin osastolle. Ajattelin silloin että jes, ehkä osasto auttaa mua pääsemään kuntoon. No ei, siellä lääkäri sanoi, että itsemurhayritykseni ovat vain minun tapani reagoida ahdistukseen. Sitten ei muuta kuin potku perseelle, kamat kasaan ja kotia kohden. Se pieninkin toivon kipinä kuoli sillä hetkellä, kun lääkäri sanoi "Voitkin nyt pakata tavarasi ja lähteä".
Eipä sitä millään saa mahdutettua kaikkea samaan viestiin.
Saako kansainvälisellä kelakortilla haettua lääkkeitä ihan täältä suomesta?
No ei siihen lääkkeiden apteekista hakuun tarvita minkäänlaista KELA-korttia, ellei sitten halua lääkkeistä KELA-korvausta.......vain resepti/reseptit...
Kun tuolla on mainittu tuo Seroquelin depot-versiokin niin millainen se normiannos on? Siis vuorokautinen annos minkä lääkäri on määrännyt?
Itselläni on bipo ja otan aamuisin ja iltaisin 400 mg, eli 800 mg/vrk.
Sinuna unohtaisin kokonaan lääk.yliannostuskokeilun ja hakisin edelleen sitä apua.!
Yritä vielä! Mene vaikka saman tien päivytykseen.
Seroquelin pitkävaikutteista menee 600mg illassa. Bipo täälläkin.
Päivystyksessä eivät tee mitään, korkeintaan lähettävät psykiatriseen päivystykseen ja sieltä hyvällä lykyllä pääsee osastolle, jos on paikkoja. Pelkkä puhuminen ei tässä tilanteessa enää riitä. Osastolta potkaistaan päivässä tai kahdessa pois, ja sitten ollaan taas itku silmässä keräämässä tavaroita laukkuun suuntana oma koti. Itsemurhayritykset painetaan villaisella ja sanotaan, että se on mun tapa reagoida asioihin. Joka kerta kun tuon kuulee se on kui isku kasvoihin ja sen jälkeen en jaksa enää väittää vastaan tai aiheuttaa minkäänlaista näkyvää tunteenpurkausta.
On vaan niin paska olo, mistään ei apua tule. Psykologi on sanonut, ettei terapiasta ole hyötyä ja psykiatri on sanonut, ettei lääkkeellisiä keinoja enää ole ja/tai niitä ei kannata enää edes yrittää, kun tähän mennessäkään ei ole auttanut.
Mitä sitten pitäisi tehdä, kun ei suostuta auttamaan terapian tai lääkityksen muodossa, osastolle ei päästetä kuin muutamaksi päiväksi aikaisempien jaksojen vuoksi, ei ole enää omaa jaksamista ollenkaan ja ei ole lähipiiriä, joka tukisi. Itken kotona päivät pitkät ihan yksin, ihmisiin olen erittäin harvoin kontaktissa. Käytännössä yksinäisyys ei haittaa, voin olla pitkiäkin aikoja yksin tuntematta sen suurempaa tuskaa, mutta ajatus ettei ole ketään kehen ottaa yhteyttä on kamala. Pelkkä ajatus. Sitä vain selaa kännykän olematonta yhteystietolistaa ja itkeskellen laskee numeroiden vähyyttä ja miettii mitä entisille kavereille kuuluu.
Jossain määrin oloa helpottaa se, että saan maanantaina vietyä reseptit uusittavaksi. Tiistaina saan hakea ne. Ei tarvitse kestää tätä henkistä mädäntymistä kovin pitkään. Ei ahdista samalla tavalla kuin ennen.