Hei, eli ongelmani on seuraavanlainen: Olen itse altistunut / herkistynyt aika pahasti jo aikaisemmin, mutta oireet pysyivät siedettävinä asunnossani vaikka siellä olikin vanhaa "saastunutta" tavaraa, lähinnä nivelkipuja, päänsärkyä, kurkkukipua ja ihottumaa ja turpoilevia rauhasia/imusolmukkeita. Sitten tapasin unelmieni naisen, kaikki oli ihanaa, oltiin yhdessä paljon ja sitten se alkoi, maha oli aivan sekaisin, sitten alkoi aivot mennä sekaisin, en pystynyt tekemään mitään keskittymistä vaativaa ja oli kuin oisi humalassa/impannut jotain tms. ja päänsärkyä alkoi olla oikein kovaa, kurkku aamuisin tosi kipeä, kävely vaikeaa tasapainohäiriöiden vuoksi, ja kokoajan pyörrytti, ja todella masentunut olotila, ja aloitekyky kateissa, alkoi väsyttää kokoajan niin että makuulle käyminen sai nukahtamaan, ja herätessä oli olo kuin olisi krapulassa sammunut aurinkoon, ranteissa ja reisissä ihottumaa, kuin pieniä verenpurkaumia, ja raajat palelivat kokoajan ja sormet, penis ja varpaat tuntuivat kuin olisi pakkasessa ollut vähissä vaatteissa..ja paljon muuta, sitten alko muistikin kadota, en osannut enää nimiä, englanninkielen sanoja jne.. Kauheaa oli, kipuja jokapuolella varsinkin herätessä ja joinain päivinä liikkuminen tuntui vaikealta ja otti rinnasta ja tuntui että ei ole voimaa edes seistä, tai kiivetä portaita, ja yskitti syvältä, ja näkökyky oli samea ja aloin kuulla huonosti, tuttavat kyselivät että onko kuulosssa vikaa kun huudan..
NO! Tämä alkoi hitaasti helpottaa kun muutin äkkiä pois asunnosta, enkä ottanut enää mitään tavaroita mukaani, jotka olivat seuranneet mua kaikissa asunnoissani joissa olin oireillut!
Mutta nyt ei tarvittu kuin pieni juttu niin oireet tulevat takaisin!
Sitten tämä tyttö, joka on niin uskomaton, ja haluan tehdä kaikkeni että meillä olisi asiat hyvin, ja hän sattuu nyt vielä olemaan raskaanakin minulle, niin tilanne on sellainen että oireideni pahennuttua hajuaistinikin muuttui täysin, aloin haistaa tiettyjä hajuja todella vahvasti, imelän hajun joka oli tuttu omista tavaroistani aikaisemmin, mutta en ollut haistanut sitä yli vuoteen kunnes olin muuttanut taas pois paljon pahemmin oireiltuani..ja tämä tyttö, hänen vaatteensa haisevat todella vahvalle, vastenmielisyyttä herättävälle hajulle, tätä en ennen huomannut mutta nyt ollessani tässä tilassa, se on käsittämättömän vahva...monen metrin päästä sen jo tuntee jos ilmavirrat ulkonakin ovat sellaiset, kuvailisin sitä pistäväksi, hajuveden/yrtin/pesuaineen hajun sekoitukseksi...Ja kun menen lähelle hänen kotitaloaan, jo parin metrin päästä se alkaa haista tuolta samalta.
No, oltiin pari viikkoa melkeen näkemättä, ja vointini koheni hitaasti päivittäin, niin että tänään tuntui että mieli oli kirkas, kivut poissa, ruoka maistui ja hymyilykin tuli itsestään :) Tapasin hänet, tuo haju tuli taas mutta olimme ulkona..alkuun oli ihan normaalia mut ehkä puolen tunnin jälkeen se alko:
Kurkussa turvotuksen tunnetta...seuraavaksi ääni alkoi lähteä,..sitten tasapaino epävakaaksi, ja olo hämmentyneeksi, humaltuneen tuntuinen, päässä oli ajatus mistä halusi puhua mutta suusta tuli vain täytesanoja ja ihmettelin miksei juttu luista, rintaan alkoi koskea, ja kiveksiin myös aristusta, ja jalat tuntuivat voimattomilta. Vasen korva alkoi "poksahdella" ja meni tukkoiseksi, kipuja myös alempana kylkien ja vatsan välillä. Hitaasti jaksoi pyöräillä kotiin, silmiä kirvelee jatkuvasti, sormien nivelet alkoivat taas särkeä pitkästä aikaa, ja turvottavia juttuja korvien takana ja nivusissa ja ranteisin alkaa taas tuo ihottuma ilmestyä.
MILLÄ KONSTILLA VOIMME SAADA ASIAT KUNTOON!??!?!
Tyttö on paras mitä voin kuvitella, raskaana, haluaisin olla hänen kanssaan enemmän kuin mitään mutta kun tiedän että en ole edes oma itseni kun nää oireet tulee päälle, vaikuttaa jo ajatteluun ja toimintakykyyn niin paljon kärsimisen lisäksi!
Puhuimme siitä jos hän muuttaisi luokseni, ja ei toisi tavaroitaan mukanaan, ja kävisi pesulla ennen muuttoa, että se voisi auttaa. Mutta hän on erittäin läheinen perheensä kanssa, ja haluaa käydä siellä talossa säännöllisesti. Kyllä minäkin haluaisin, oikein mahtava perhe hänellä mutta en uskalla enää mennä kun tilanne meni niin pahaksi ja talo haisee niin vahvasti nenääni ja kaikki vaatteet jotka sieltä tulevat ja mitä terveempi olo on ehtinyt tulla, sitä sairaampi olo tulee "Jälleenkohdatessa".
Eli kuinka tämän voisi saada toimimaan!? Onko jotain hoitoa että voisi oppia sietämään tätä eikä elimistö reagoisi näin pahasti?! Pelkäämme sitäkin että kun nyt oireilen näin vahvasti jo ulkona hänen vierellään ja haistan jo kaukaa, riittäisikö tuo että hän vain vaihtaa vaatteet kun tulee kotiin ja viettää aikaa perheensä talossa jatkossakin? Ja kun on jo 4. viikolla raskaana, niin herättää paljon pelkoa ja epävarmuutta naisessakin, että miten tämä kaikki järjestyy?!!?
NO! Tämä alkoi hitaasti helpottaa kun muutin äkkiä pois asunnosta, enkä ottanut enää mitään tavaroita mukaani, jotka olivat seuranneet mua kaikissa asunnoissani joissa olin oireillut!
Mutta nyt ei tarvittu kuin pieni juttu niin oireet tulevat takaisin!
Sitten tämä tyttö, joka on niin uskomaton, ja haluan tehdä kaikkeni että meillä olisi asiat hyvin, ja hän sattuu nyt vielä olemaan raskaanakin minulle, niin tilanne on sellainen että oireideni pahennuttua hajuaistinikin muuttui täysin, aloin haistaa tiettyjä hajuja todella vahvasti, imelän hajun joka oli tuttu omista tavaroistani aikaisemmin, mutta en ollut haistanut sitä yli vuoteen kunnes olin muuttanut taas pois paljon pahemmin oireiltuani..ja tämä tyttö, hänen vaatteensa haisevat todella vahvalle, vastenmielisyyttä herättävälle hajulle, tätä en ennen huomannut mutta nyt ollessani tässä tilassa, se on käsittämättömän vahva...monen metrin päästä sen jo tuntee jos ilmavirrat ulkonakin ovat sellaiset, kuvailisin sitä pistäväksi, hajuveden/yrtin/pesuaineen hajun sekoitukseksi...Ja kun menen lähelle hänen kotitaloaan, jo parin metrin päästä se alkaa haista tuolta samalta.
No, oltiin pari viikkoa melkeen näkemättä, ja vointini koheni hitaasti päivittäin, niin että tänään tuntui että mieli oli kirkas, kivut poissa, ruoka maistui ja hymyilykin tuli itsestään :) Tapasin hänet, tuo haju tuli taas mutta olimme ulkona..alkuun oli ihan normaalia mut ehkä puolen tunnin jälkeen se alko:
Kurkussa turvotuksen tunnetta...seuraavaksi ääni alkoi lähteä,..sitten tasapaino epävakaaksi, ja olo hämmentyneeksi, humaltuneen tuntuinen, päässä oli ajatus mistä halusi puhua mutta suusta tuli vain täytesanoja ja ihmettelin miksei juttu luista, rintaan alkoi koskea, ja kiveksiin myös aristusta, ja jalat tuntuivat voimattomilta. Vasen korva alkoi "poksahdella" ja meni tukkoiseksi, kipuja myös alempana kylkien ja vatsan välillä. Hitaasti jaksoi pyöräillä kotiin, silmiä kirvelee jatkuvasti, sormien nivelet alkoivat taas särkeä pitkästä aikaa, ja turvottavia juttuja korvien takana ja nivusissa ja ranteisin alkaa taas tuo ihottuma ilmestyä.
MILLÄ KONSTILLA VOIMME SAADA ASIAT KUNTOON!??!?!
Tyttö on paras mitä voin kuvitella, raskaana, haluaisin olla hänen kanssaan enemmän kuin mitään mutta kun tiedän että en ole edes oma itseni kun nää oireet tulee päälle, vaikuttaa jo ajatteluun ja toimintakykyyn niin paljon kärsimisen lisäksi!
Puhuimme siitä jos hän muuttaisi luokseni, ja ei toisi tavaroitaan mukanaan, ja kävisi pesulla ennen muuttoa, että se voisi auttaa. Mutta hän on erittäin läheinen perheensä kanssa, ja haluaa käydä siellä talossa säännöllisesti. Kyllä minäkin haluaisin, oikein mahtava perhe hänellä mutta en uskalla enää mennä kun tilanne meni niin pahaksi ja talo haisee niin vahvasti nenääni ja kaikki vaatteet jotka sieltä tulevat ja mitä terveempi olo on ehtinyt tulla, sitä sairaampi olo tulee "Jälleenkohdatessa".
Eli kuinka tämän voisi saada toimimaan!? Onko jotain hoitoa että voisi oppia sietämään tätä eikä elimistö reagoisi näin pahasti?! Pelkäämme sitäkin että kun nyt oireilen näin vahvasti jo ulkona hänen vierellään ja haistan jo kaukaa, riittäisikö tuo että hän vain vaihtaa vaatteet kun tulee kotiin ja viettää aikaa perheensä talossa jatkossakin? Ja kun on jo 4. viikolla raskaana, niin herättää paljon pelkoa ja epävarmuutta naisessakin, että miten tämä kaikki järjestyy?!!?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No jos siellä kaverisi luona on toksista myrkyllisyyttä kosteusvaurion vuoksi ja jotain muita kemikaaleja jotka sekaisin aiheuttaa sinulle noin vaikeita oireita, niin kannattaako sinne nenäänsä paljoa työntää. Kova juttu mutta selvitä tämä asia naisystäväsi kanssa ja hänen läheistensä. "Heillä on niin hyvä immuunipuolustus, että kestävät ne "pöpöt". Se on heidän onnensa. Mutta kuinka kauan selviävät siellä sairastumatta, sitä me emme pysty kukaan sanomaan.
Jos kelaat tältä palstalta juttuja, niin odottamanne lapsi on jonkinlaisessa vaarassa kehittyessään rakennuksessa missä "voi" olla hometta/toksista myrkyllisyyttä. Lastensuojeluviranomaisita voi kysyä asian vakavuuden.
Se miksi olet itse tuossa pisteessä johtuu vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että näitä asioita ei haluta myöntää eikä uskoa. Vaikka nämä on tiedetty ainakin 20 vuotta, niin jopa meidän tutkijaprofessorimme vääntävät aivan jotain muuta. Homeesta aiheutuva häpeä, vähättely ja vääristely tekee sen mikä meille kummallekin on päässyt tapahtumaan.
Ase on ladattu geeneillä ja ympäristötekijät laukaisee sen. Michael J. Fox.
Koko elämänkaari ja kaikki tapahtumat yhdessä saa immuunijärjestelmän tasolle, että emme kestä huoneen sisäilmastossa olevaa toksista myrkyllisyyttä mikä menee "ihon" läpi, nieltynä ja keuhkojen perille hengitettynä. Pahin tapa myrkkyjen joutuminen elimistöön on varmaankin tuo hengittäminen.
Jos sinulla on omassa asunnossa kohtalisen hyvä olo ja oireet vähäisiä, niin rakentakaa se yhteinen pesä sinne. Vaatteiden puhdistus ei varmaan yksin riitä, kyllä siinä pitää hiuksetkin pestä perusteellisesti kaverin, ettet alkaisi oireilemaan. Nämä sanon vain omien kokemusteni perusteella ja sen mitä olen netistä lukenut ihmisten kirjoittavan, ihmisten jotka ovat todella sairastuneet "homeisiin" kosteusvaurioisen rakennuksen toksiseen myrkyllisyyteen.
Et ole ensimmäinen etkä valitettavasti viimeinen. Olet kuiten yksi niistä rohkeista jotka hädän hetkellä uskaltavat tarinansa kautta pyytää apua.
Minä en sitä apua voi täältä kirjoituspöydän takaa antaa, mutta TEIDÄN KAIKKIEN KOLMEN on mentävä lääkärin luokse ja kertoa rehellisesti ongelmanne ja huolenne lapsenkin tulevaisuudesta ja tulevasta "terveysriskistä". Nämä ei ole helppoja kysymyksiä. Hometalkoot ja Toxtestiryhmät ja kaikki toisetkin tekevät työtä, ettei uusia sairastuisi. Miten ne teitä auttavat, ei yhtään mitenkään. Yksin olette ja yksin jäätte ongelmanne kanssa. Toimikaa itse, lääkäriin, terveystarkastajalle, asunnot puolueettomaan tutkintaan. Pelasta tuleva lapsi ja naisystäväsi, sitten itsesi.
Se olisi se oikea järjestys. Toipuminen voi alkaa kohdallasi ainoastaan "puhtaassa ympäristössä". Joku nyt vastaa mulle, että perkeleen pitkä juttu ei jaksa lukea. En voi tätä asiaa lyhyemmin sanoa .
Yritä Aste .r.y vaikka olematon sieltä oli apu minulle. Samoin Heli mutta jos kerrot, että lapsi on tulossa, niin luulisi niiden tarttuvan asiaan paremmin kuin minun vanhan käppänän sairastumiseen.
"Eli kuinka tämän voisi saada toimimaan!? Onko jotain hoitoa että voisi oppia sietämään tätä eikä elimistö reagoisi näin pahasti?!"
En ole sellaista löytänyt mikä opettaisi tottumaan näihin kipuihin, nää on niin erilaisia kuin mitä ovat "normaalit" kivut. Lääkkeitä en ole saanut muuta hyvää kuin "Heti pois kotoa ja kaatopaikalle irtaimisto mikä oireita tuottaa."
Selvittäkää jotenkin mikä se myrkky siellä on materiaalinäytteitä ottakaa oikeista paikoista PUOLUEETTOMIA eikä pelleporukkaa pintakosteita mittaamaan.
Mikrobikasvustos esiin ja homeet pois. Jos selvät löydökset, niin korjausuunnutelma ja paikalle kunnon homekorjausporukka. Homekorjaukset ei aina onnistu. Sinun ei parane ensimmäisenä korjauksien onnistumisia mennä kokeilemaan. Home ja terveus kirja sivu 10 "Haitalliset vaikutukset lisääntymisterveydellisyyteen"? Vaikka tuossa on perässä kysymysmerkki, niin en alkaisi teidän tilanteessa miettimään jos se kysymysmerkki joskus sieltä poistuisi. Tilanne voi olla huolestuttava jo tuon kysymysmerkin kanssakin.
Kirjan sivulta 9. "Joissakin vauriokohteissa on todettu harvinaisten sairauksien ryvästymä ja jopa yksittäisten potilaiden selittämättömiä kuolemantapauksia. aneurologisten oireiden ja löydösten sekä autoimmuunisairauksiae liittumisestä homealtistukseen on vasta alustavaa tutkimustietoa. Niveksairauksien ryväksistä tehdyt tutkimukset viittaavatsiihen, että toksiineja tuottavat mikrobit saattavat aiheuttaa immunostimulaatiota ja myötävaikuttaa sutoimmuunisiruden puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä".
Korjausta:
Kirja sivu 9.
"Joissakin vauriokohteissa on todettu harvinaisten sairauksien ryvästymä ja jopa yksittäisten potilaiden selittämättömiä kuolemantapauksia. Neurologisten oireiden ja löydösten sekä autoimmuunisairauksien liittumisestä homealtistukseen on vasta alustavaa tutkimustietoa. Nivelsairauksien ryväksistä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että toksiineja tuottavat mikrobit saattavat aiheuttaa immunostimulaatiota ja myötävaikuttaa autoimmuunisairauden puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä".
"herätessä oli olo kuin olisi krapulassa sammunut aurinkoon"
Tuo oli niin hyvin sanottu homealtistuksen aiheuttamasta olotilasta, että olen jo ottanut sen käyttöön kuvaillessani olotilaani. Vaikka en olekaan koskaan sammunut krapulassa aurinkoon, niin voi kuvitella että sekin on kamalaa.
Onpa sinulla kinkkinen tilanne. Tuntuisi kuitenkin, että jos muutatte yhteen ja tyttöystäväsi tuo sinne vähitellen tavaroitaan puhdistettuina, niin pystyisitte yhdessä asumaan.
Mutta jatkuva altistuminen siinä vaiheessa, kun oireet ovat päällä, on kyllä hankalaa. Jotenkin pitäisi rauhoittaa tilanne niin, että pääset parempaan kuntoon.
Itselläni on nyt juuri tuo "aurinkoon sammuneen" olo useiden hometalotyökokeilujen ja samoihin aikoihin tapahtuneiden parin muun hometalokäynnin takia. Tässä tilanteessa jokainen lisäkäynti kosteusvauriotaloissa aiheuttaa oireiden pahenemiseen eikä kierteelle tule loppua.
Pää on koko ajan tollona ja jomottavana, poskionteloissa tuntuu, ja on huono olo. Antihistamiinin taas otin, mutta ei siitä mitään apua ole.
Nenähuuhtelu ja höyryhengitys raikastavat vahän oloa, ja ulkoilma on minulle parasta.
Kannattaa huolehtia vitamiinien saannista (ainakin D- ja C-vit., myös B-vitamiinit tärkeitä), kalaöljyt myös vähentävät tulehdustilaa.
Maitohappobakteerit ehdottomasti myös säännölliseen käyttöön.
Suoliston bakteerikantaa täytyy hoitaa.
Joo, totta se on, sitä olen itsekin tässä pyrkinyt kaikin voimin saavuttamaan että saisi tuon tilanteen rauhoituttua, koska kokemus on osoittanut että kun se akuutti herkkyys rauhoittuu niin pystyy kestämään lähes normaalisti elämää ja turhat allergia katoavat, tai niin ainakin tapahtui aikaisemmin.
Eli että siinä vaiheessa kun ne oireet poistuvat viikon, kahden jälkeen pääosin, pitää antaa elimistölle aikaa olla siinä tilassa riitävän pitkään koska muuten kaikki työ valuu hukkaan jota jatkuvasti yrittää parhaansa mukaan tehdä.
Tuntuu että joka kerta kun altistuu uudestaan niin reaktio on pahempi kuin ennen, ellei kroppa ole oikeasti saanut rauhoittua kuin sen viikon tai kaksi, eli mitä parempaan kuntoon välissä ehtii sitä kovempi romahdus pienestäkin jutusta :( Ja joka kerta kun tällaista tapahtuu taitaa olla heikommat mahdollisuudet kuntoutua entiselleen.
vähän sellainen olo minulla nytkin on, nyt pari vrk siitä kun oireet palasivat altistumisen jälkeen, ja yö meni taas täristen palellessa ja kurkku aivan turvoksissa ja tuntoaistikin sormenpäissä puuttuu osittain, ja kurkku oli taas pitkästä aikaa kipeä ja kieli sivujaan myöten haavaumia ja valkoisia läiskiä täynnä, ja maha taas pitkästä aikaa täysin sekaisin ja taitaa taas mennä hetki että ruuat pysyy sisällä..ja rintaan koskee jo pienikin rasitus, puhuminen puhelimessa, vaatteiden pesu pesualtaassa, että ei tässä oikein lenkillekään uskalla lähteä. Nenästäkin on alkanut vuotaa verta, enpä sellaista ole ennen havainnut, mutta pientä vuotoa jo toista päivää.
Ja totta on sekin että tosi vaikeeta sen suhteen että sellainen joka ei itse kärsi tästä ei osaa ymmärtää miten vakavasta asiasta on kyse, ja kuinka tässä ei näin vahvojen ja pitkäkestoisten tulehdusreaktioden kohdalla ole vain kyse siitä että hetken tuntuu kurjalta ja sitten asiat on taas entisellään.
Vaikka tekee kaiken niin hyvin kuin ikinä pystyy jotta saisin asiat kuntoon, ja voisin huolehtia myös muista, vaikka se on kurjaa itselleenkin ettei voi tavata jotakuta kun reaktioherkkyys on olemassa, tai käydä jossain koska vaarantaisi kaiken silloin, niin ihmiset kokevat ettei välitä tai että on itsekäs tai paha, tai vähintään mielenterveysongelmainen.
Että pahaan rakoon tällaisessa tilanteessa voi joutua jos ei ole paljon pääomaa käytettävissä, ja varmasti sittenkin. Saa olla lähes rahattomana, onnekas olen silti että löysin vihdoin asunnon jossa pystyn olemaan näinkin reaktioherkässä vaiheessa, .mutta en tiedä kuinka monta kuukautta voin tätä rahoittaa ja siksi tämän pitäisi kerralla onnistua ja saada kroppa rauhoittumaan, omaisuutta ei ole, yöt menevät jumppamaton päällä, kaipaamiaan töitä ei pääse tekemään, ja ihmisiä joita eniten haluaisi tavata ei voi tavata ja kaikenlisäksi saa kuulla olevansa itsekäs vaikka tuntuu että tekee ainoan oikean asian mitä voi tietää ja luovuttaminen olisi pahinta kaikille.
No, anteeksi että tuli avauduttua, sanon vaan että tsemppiä kaikille jotka joutuvat painimaan näiden juttujen kanssa, se voi olla kovin yksinäinen ja kivinen tie, ja pitää vaan pysyä vahvana eikä luovuttaa, totta, kadonnutta terveyttä ei aina saa takaisin, mutta ainakin pitää taistella sen edestä mikä on jäljellä, ja elämän puolesta..niin kauan kuin on elämää on toivoa :)
Ainiin, tähän loppuun vielä sellainen kysymys, että auttaisiko jokin immunosupressiivinen hoito siihen, että elimistö toipuisi nopeammin vahvasti reagoivassa vaiheessa, kun tosiaan tämä on aivan naurettavaa tämä kropan herkkyys nyt, ja jos sitä jollain konstilla voisi vähentää niin se varmaan edesauttaisi tämän vaikean vaiheen ylittämistä ja tasapainoiseen tilaan pääsyä. Glukokortikoidit, solusalpaajat, onko näiden käyttöön näissä tilanteissa jokin este?
Ei missään tapauksessa. Immuunipuolustus on heikoilla muutenkin. Kortikoidi ja solusalpaaja hoidot lisäävät riskiä että sieni tai hiiva alkaa kasvaa elimistössä.
Hei. Kommentoinpa minäkin, eli kun tilanne on noin paha, mutta kuitenkin ilmeinen, niin kannattaa miettiä ihan puhtaalla järjellä. Et mene sellaisiin paikkoihin, joissa oireilet, ja tyttösi hankkii uusia tavaroita luoksesi. Tilanteen saa ratkaistua ja kyllä varmasti tyttö ja vanhemmat ymmärtävät, kun vain jaksat selittää ja kertoa tarpeeksi tilanteesta. Kantapään kautta opittua itselläni on se, että tavaroita saa aina uusia, terveyttä ja lähimmäisiä ei. Vauvalle parasta on turvata hänenkin tulevaisuutensa!