että ilman anoppianne te ette tänäkään päivänä olisi lastenne äitejä !
Joten pieni huomionosoitus myös sinne anopin suuntaan. Ei kai se niin vaikeaa ole edes yhtenä päivänä vuodessa.
Joten pieni huomionosoitus myös sinne anopin suuntaan. Ei kai se niin vaikeaa ole edes yhtenä päivänä vuodessa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mielelläni huomioin anoppiani monenakin päivänä vuodessa, mutta tänään se on mieheni ja lasteni tehtävä - heidänhän äiti ja isoäiti on kyseessä, ei minun. Ei kai kukaan isäkään vävypojalta isänpäivähuomiointia odota, vaan omalta tyttäreltään. Huonosti hoitaisin mielestäni tehtäväni äitinä ja puolisona, jos tekisin tämänkin mieheni ja lasteni puolesta. Kas kun en omaa kakkuani väännä! (Mieluummin vaikka ilman :D)
riittää, että edes tänään annatet luvan miehellesi ja lapsillesi muistaa äitiä ja isoäitiä, että et vaadi kaikkea huomiota itsellesi koska olette äiti...älkää unohtako että äiti on myös se anoppi, miehenne äiti ja miehenne huomio pitäisikin olla tänään sinne suuntaan....vitsi, vitsi....eihän kukaan vaimo sellaista salli, tahtoo mulle kaikki lahjat ja huomion :)
Voi hyvä sylvi, eipä ole käynyt pienessä mielessäkään että antaisin miehelleni/lapsilleni LUVAN muistaa äitiään/isoäitiään :) Onko jossain perheissä moinen toiminta luvanvaraista hommaa? Minusta se on itsestäänselvyys jossa heitä toki tuen (esim. järjestän mukulat vierailukuntoon ja varmistan että heidän mummolle askartelemansa kortit ovat kylään lähtiessä mukana jne.), vaikka en itse anopille kakkua leivo tai kukkia osta. Kannustan asianomaisia (miestä/lapsia) huolehtimaan itse sellaisesta, lasten kohdalla kutsun sitä kasvattamiseksi ja miehen kohdalla siksi että annan aikuiselle ihmiselle tilaa olla aikuinen ihminen.
Ei pidä ottaa niin vakavasti moista rituaalia.. juhlitaan kun juhlitaan, mitä sitä muisteleen kuka onkenkäkinisä tai äiti... pilkunviilausta.
Kukkia vaan anopille olit tytär tai et. so what!!!
Eihän se oo kun äitienpäivä, jos ahistaa kirjoita korttiin ONNEA MAAILMAN PARHAALLE ANOPILLE, niin jo helpotta.
Anoppia muista ajatuksissani sillä en ole häntä koskaan tavannut. Mutta vaikka on äitienpäivä niin en lähde lasten kanssa ajamaan montaa sataa kilometriä viedäkseni kukkia hänen haudalleen. Mieluummin lähden lasten kanssa päiväkahville oman äitini luokse. Koskaan ei voi tietää onko äitiä enää vuoden päästä.
myöhäistä niitä huomionosoituksia on sitten antaa kun anoppi on haudassa
Ex-mieheni äiti ja lasteni mummo on kuollut kauan, kauan sitten. Eli hän oli jo kuollut siinä vaiheessa kun ex-mieheni kanssa tavattiin ja ruvettiin seurustelemaan. Eli siitä syystä tämä tapaamattomuus. Valokuvista olen hänet nähnyt ja haudalle vienyt kukkia ja kynttilöitä.