c liian haastava

Vaativat hommat sun tosiaankin kannattaa kiertää kaukaa.

Facepalm.

>>ei nykyään ole aikaa opiskella liian vaativia systeemejä koska työt pitää tehdä yhä nopeammin ja helpommin kilpailijan päihittämiseksi.>tässä syy, miksi c/c :aa ei tulevaisuudessa enää käytetä>liian vaikea>liian hidas oppia>ja liian monimutkainen.>siirrytään nopeampiin ja helpompiin kieliin jotka oppii nopeasti ja helposti, ja hommat hoituu muutamilla hiiren klikkauksilla - ideaalitilanteessa koodia ei tarvitse kirjoittaa riviäkään. se on tulevaisuutta.

Vaihtoehtona quick basic pascal java.
assemblerilläkin poystyy poelin tekee.

javassa on haastetta sillä verkko toimii.
javan koirjaukset hankalempia selainten ohella.
tulee ilmoitus java on jo ajantasalla vaikka virheitä tulee.

trolli vai tyhmä?

Höpölöpö! Mulla on ANSI C programming language -kirja vuodelta 1988, joka kattaa täysin C-kielen. Kirja on kannesta kantaan hakemistoluetteloineen 272 sivua. Bjärnen kirja on kyllä paksumpi opus, mutta kattaa varsin hyvin C :n olemuksen.

Turha kuvitella, että reaaliaikasovellukset voisivat saavuttaa tietyt aikavaatimukset muilla kielillä kuin C ja C .

Eihän oikeasti C ja C edes ole vaikeita kieliä oppia. Jos haluat edes tajuta miten tietokoneet toimivat, niin suosittelisin lämpimästi tutustumaan C-kieleen ja sitä kautta myös prosessorien konekieliin. Voisit sen jälkeen miettiä kommenttejasi ja hävetä.

Ohjelmointi kielet on kauttaaltaan samoja, paitsi toi assembly joka on ööö todella vaikea :) Sen kanssa menee pää jumiin helposti.

C/C jne olio kielet noudattaa samaa kaavaa. Mutta C/C :ssa on etunsa, pointterit. Ne on aivan sairaan kätevii.

Noita ei ole esim. javassa tai CSharpissa.

Mutta kaikki kielet vaatii sen, että tunnet ne kirjastot.
Pelkästään C kirjastoja on Windows järjestelmässä yksinään yli 60 tuhatta.
Et ei niitä pysty muistamaan ulkoa jokaista.

Assembly ilman makroja on juurikin kaikista ohjelmointikielistä yksinkertaisin ja nopein oppia. Sen kun opettelee niin oppii samalla edes pääpiirteittäin miten kaikki ohjelmat loppujen lopuksi konetasolla toimivat, on ne sitten millä kielellä hyvänsä alunperin kirjoitettukin. Vanhoina (hyvinä?) aikoina jolloin ohjelmoitavat koneet olivat ( esim. PC:t peliteollisuuden tuotoksiin ) huonoja suorituskyvyltään, assembleria paljon sekoitettiin C :llä tehtyyn koodiin suorituskriittisiin kohtiin, koska siten saatiin kaikki mahdollinen tehohyöty irti koneesta. Assembleria varmasti jossakin joku käyttää tänäkin päivänä muttei epätodennäköisesti puhtaassa ohjelmistotuotannossa, paitsi ehkä harrastusmielessä. Monimutkaiset ohjelmat ovat monimutkaisia tehdä riippumatta ohjelmointikielestä. Pitää vain opiskella ja kehitellä järkeviä työtapoja ja tälläisen harrastelijakin kuten minä itse, täytyy vain malttaa suunnitella ja toteuttaa järjestelmällisesti tuotantonsa vaikka kuinka "hyviä" ideoita ja/tai intoa olisi pää tulvillaan.

Sotket ilmeisesti yksinkertaisuuden ja monimutkaisuuden siihen onko kieli ns. korkean tason kieli vai matalan tason kieli. Matalan tason kieli on "lähellä laitteistoa" eli joudut tekemään muistinkin varaukset itse ja käsittelemään osoittimia jne. Korkean tason kieli on usein lähempänä englanninkieltä tai muuten vain sisältää enemmän abstraktiota ja on vähemmän laitteistokohtainen ja muistinhallintakin tulee siinä kylkiäisenä.

Matalan tason kielet ovat niitä yksinkertaisimpia mutta niillä voi joutua tekemään enemmän että saa toimivan ohjelman aikaiseksi. Korkeamman tason kielessä kun suuri osa asioista on jo valmiiksi kirjoitettu niin selviät vähemmillä koodiriveillä. Yleensä tämä tapahtuu kuitenkin suoritusnopeuden hinnalla.

Toki korkeamman tason kielet poistavat tietyt koodivirheet käytännössä kokonaan kun esim. muistin vapauttamista ei tarvitse muistaa/osata tehdä eikä osoittmia ole. Loppujen lopuksi muistin vapauttaminenkaan ei ole niin vaikeaa kunhan sen nyt ensin ymmärtää ja oppii tekemään oikein.