Kieltä opiskelemaan?

Moi. Olen reilusti yli parikymppinen mies ja monenlaisten harharetkien jälkeen olen päätellyt että tykkäisin opiskella kieltenopettajaksi- ja tai kääntäjäksi. Aiempia korkeakouluopintoja minulla ei kesäkoulujen kursseja laskematta ole.

Olen ajatellut valitsevani saksan tai venäjän väliltä. Aloitin melko vasta lyhyen saksan aikuislukiossa ja opin melko hyvin; minua on pidetty kielellisesti melko lahjakkaana lapsesta saakka. Uskon siis että tavoite olisi realistinen.

Minulla ei kuitenkaan ole toisen asteen koulupohjaa joten tarkoitukseni on pyrkiä yliopistoon avoimen kautta. Onko tässä mitään ongelmaa kuten että pitkittyykö opiskeluni suhteessa ilmaiseksi opiskeleviin? Ymmärsin että avoimena voi suorittaa kolmessa lukuvuodessa 120 opintopistettä mutta voiko sitten perusopintojen jälkeen hakea suoraan päätoimiseksi oppilaaksi ja olla samoilla viivoilla muiden perusopintonsa suorittaneiden kanssa ja takoa 180 opintopinnaa/täyden kandidaatin tutkinnon kolmessa lukuvuodessa? Mikä on nopein ja taloudellisin tie tutkintoon?

Kuinka vaikeaa esim.saksan opintolinjalle pääseminen on? Kohteenani on nyt Joensuun yliopisto. Onko avoimen koe erilainen kuin normi? Jos en pääse seuraavana lukuvuonna suoraan opiskeluputkeen niin ajattelin sitten täyttää aikani opiskelemalla muita aineita jotka suoraan tukisivat ja nopeuttaisivat valmistustani, olematta kuitenkaan sitä itseään.
-
Kannattaako siis käydä erikseen esim.suomen kielen perusopintoja tai jotain pedagogisia opintoja? Erityisesti jos en voi aloittaa haluamaani pääainetta niin pian kuin haluan. Saako muiden kielten osaamisesta/suorituksista minkäänlaista ylimääräistä legitimiteettiä pääsykokeissa tai sitten työmarkkinoilla? Olen kuitenkin opiskellut useita eri kieliä ja opintopisteitä kertyy tätä kautta ihan harrastuksen muodossa, kaikista muista paitsi pääaineeksi tulevasta kielestä.

Kiitos kaikista neuvoista.
1282
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

En osaa sanoa, mikä on taloudellisesti kannattavinta tai mikä tilanne on saksan tai venäjän kohdalla, mutta vastataampa nyt jotain.

Avoimessa yliopistossa opintokokonaisuuksia suoritettuaan voi käsittääkseni hakea suoraan tutkintoopiskelijaksi tiedekuntaan. Joka vuosi kannattaa yrittää, vaikka ekalla kerralla ei pääsisikään. Mitä paremmat pisteet suoritetuista opinnoista, sitä todennäköisemmin voi päästä sisälle. En ole varma, vaikuttavatko muut sivuaine- ym. opinnot mitenkään siihen, valitseeko oppiaine sinut opiskelijaksi.

Vaikka ei pääsisikään yliopistoon, niin kääntämäänhän saattaa päästä myös pelkällä ammattitaidolla, eli kannattaa varmaan yrittää tehdä pieniäkin käännöstöitä joilla sitten voi todistaa osaamistaan myöhemmin.

Toivotan sinulle onnea opiskeluihin!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Neuvoja vailla kirjoitti:

Moi. Olen reilusti yli parikymppinen mies ja monenlaisten harharetkien jälkeen olen päätellyt että tykkäisin opiskella kieltenopettajaksi- ja tai kääntäjäksi. Aiempia korkeakouluopintoja minulla ei kesäkoulujen kursseja laskematta ole.

Olen ajatellut valitsevani saksan tai venäjän väliltä. Aloitin melko vasta lyhyen saksan aikuislukiossa ja opin melko hyvin; minua on pidetty kielellisesti melko lahjakkaana lapsesta saakka. Uskon siis että tavoite olisi realistinen.

Minulla ei kuitenkaan ole toisen asteen koulupohjaa joten tarkoitukseni on pyrkiä yliopistoon avoimen kautta. Onko tässä mitään ongelmaa kuten että pitkittyykö opiskeluni suhteessa ilmaiseksi opiskeleviin? Ymmärsin että avoimena voi suorittaa kolmessa lukuvuodessa 120 opintopistettä mutta voiko sitten perusopintojen jälkeen hakea suoraan päätoimiseksi oppilaaksi ja olla samoilla viivoilla muiden perusopintonsa suorittaneiden kanssa ja takoa 180 opintopinnaa/täyden kandidaatin tutkinnon kolmessa lukuvuodessa? Mikä on nopein ja taloudellisin tie tutkintoon?

Kuinka vaikeaa esim.saksan opintolinjalle pääseminen on? Kohteenani on nyt Joensuun yliopisto. Onko avoimen koe erilainen kuin normi? Jos en pääse seuraavana lukuvuonna suoraan opiskeluputkeen niin ajattelin sitten täyttää aikani opiskelemalla muita aineita jotka suoraan tukisivat ja nopeuttaisivat valmistustani, olematta kuitenkaan sitä itseään.
-
Kannattaako siis käydä erikseen esim.suomen kielen perusopintoja tai jotain pedagogisia opintoja? Erityisesti jos en voi aloittaa haluamaani pääainetta niin pian kuin haluan. Saako muiden kielten osaamisesta/suorituksista minkäänlaista ylimääräistä legitimiteettiä pääsykokeissa tai sitten työmarkkinoilla? Olen kuitenkin opiskellut useita eri kieliä ja opintopisteitä kertyy tätä kautta ihan harrastuksen muodossa, kaikista muista paitsi pääaineeksi tulevasta kielestä.

Kiitos kaikista neuvoista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu