Kieltä opiskelemaan?

Moi. Olen reilusti yli parikymppinen mies ja monenlaisten harharetkien jälkeen olen päätellyt että tykkäisin opiskella kieltenopettajaksi- ja tai kääntäjäksi. Aiempia korkeakouluopintoja minulla ei kesäkoulujen kursseja laskematta ole.

Olen ajatellut valitsevani saksan tai venäjän väliltä. Aloitin melko vasta lyhyen saksan aikuislukiossa ja opin melko hyvin; minua on pidetty kielellisesti melko lahjakkaana lapsesta saakka. Uskon siis että tavoite olisi realistinen.

Minulla ei kuitenkaan ole toisen asteen koulupohjaa joten tarkoitukseni on pyrkiä yliopistoon avoimen kautta. Onko tässä mitään ongelmaa kuten että pitkittyykö opiskeluni suhteessa ilmaiseksi opiskeleviin? Ymmärsin että avoimena voi suorittaa kolmessa lukuvuodessa 120 opintopistettä mutta voiko sitten perusopintojen jälkeen hakea suoraan päätoimiseksi oppilaaksi ja olla samoilla viivoilla muiden perusopintonsa suorittaneiden kanssa ja takoa 180 opintopinnaa/täyden kandidaatin tutkinnon kolmessa lukuvuodessa? Mikä on nopein ja taloudellisin tie tutkintoon?

Kuinka vaikeaa esim.saksan opintolinjalle pääseminen on? Kohteenani on nyt Joensuun yliopisto. Onko avoimen koe erilainen kuin normi? Jos en pääse seuraavana lukuvuonna suoraan opiskeluputkeen niin ajattelin sitten täyttää aikani opiskelemalla muita aineita jotka suoraan tukisivat ja nopeuttaisivat valmistustani, olematta kuitenkaan sitä itseään.
-
Kannattaako siis käydä erikseen esim.suomen kielen perusopintoja tai jotain pedagogisia opintoja? Erityisesti jos en voi aloittaa haluamaani pääainetta niin pian kuin haluan. Saako muiden kielten osaamisesta/suorituksista minkäänlaista ylimääräistä legitimiteettiä pääsykokeissa tai sitten työmarkkinoilla? Olen kuitenkin opiskellut useita eri kieliä ja opintopisteitä kertyy tätä kautta ihan harrastuksen muodossa, kaikista muista paitsi pääaineeksi tulevasta kielestä.

Kiitos kaikista neuvoista.