Mielestäni kaikkien "öljy on kaiken takana" uskovaisten pitäisi lukea minun analyysini, jotta he voisivat nähdä myös toisen puolen asiasta. Vastaan mielelläni kaikkiin vastaväitteisiin, hyvä keskustelu on nautinto:)
Kirjoitin tämän aluksi vastineeksi Maailmanmenoa palstalle. Uskoakseni huolellisen analyysini pitäisi kiinnostaa muitakin, on myös mahdollista että Armas innostuu taas sensuroimaan koko ketjun, joten varmuuden vuoksi...
>> Kun aseita ei edelleenkään löytynyt Irakin sodan jälkeenkään, alettiin perustella sotaa demokratian ja ihmisoikeuksien viemisellä Irakiin. Saddamhan oli raaka kiduttaja ja murhaaja, joka piti saada pois vallankahvasta. Kuitenkin Bush tarjosi Saddamille mahdollisuutta jatkaa Irakin johtajana, jos tämä muuttaisi suhtautumistaan USA:han. Eli tekisi kaiken niin kuin USA määrää(vrt. Saudit). Saddam ei tähän suostunut ja sota alkoi >>
USA tarjosi Saddamille mahdollisuutta lähteä pakoon perheensä ja ryöstämiensä rahojen kanssa. Tähän ei Saddam kunniakäsityksenä mukaan voinut suostua. Saddam kuitenkin tarjosi amerikkalaisille mahdollisuutta tehdä sopimus Irakin öljyvarojen hyödyntämisestä vieläpä yksinoikeudella. Tähän taas Bush & co ei suostunut, ehkä koska sotavalmistelut olivat liian pitkällä ja luottamusta Saddamiin ei ollut.
Öljysalaliittoon uskovien pitäisi ajatella asiaa tarkemmin eikä vain toistella samoja fraaseja. Öljyntarjonnan kannalta sota on ollut vain suureksi haitaksi eikä Irak tuota sitäkään öljyä mitä se sai pakotteiden aikaan myydä. Sodasta ovat hyötyneet eniten muut öljynviejämaat öljyn hinnan noustua huippulukemiin. USA on saanut vain valtavan laskun sodasta, miehityksestä, kansainvälisen maineen menetyksestä ja kallistuvasta öljystä.
Todennäköisesti Bushin hallinto oli liian epäluuloinen ja alkoi lopulta uskoa omaan propagandaansa. Tiedustelutietoa ei arvioitu kriittisesti vaan kaikki luotettavan tiedon puute Saddamin tiukkaan valvomasta Irakista tulkittiin todisteeksi siitä että joukkotuhoaseita on, mutta niitä ei vain ole löydetty.
Myös Iranin tiedustelupalvelu on ehkä osaltaan edesauttanut sotaa syöttämällä Chalabin kautta amerikkalaisille väärää tietoa Irakin aseohjelmista päästääkseen näin eroon vanhasta vihollisestaan Irakista, tämä on tosin vielä epävarmaa. Mitään sotaan Irania vastaa ei silti tule, eikä Amerikalla ole varaa edes kauppasaartoon, öljymarkkinat ovat aivan liian kriittisessä tilassa, usko minua äläkä edes aloita...
Saddam puolestaan antoi mielellään ristiriitaisia viestejä. Toisaalta virallisesti mitään ei ollut, niinkuin ei sitten ilmeisesti pakotteiden ja tarkastajien jäljiltä todellisuudessakaan. Kuitenkin Saddam halusi leikkiä kovista ja pelotella epämääräisillä ja ristiriitaisilla tiedoilla sekä yhteistyöhaluttomuudellaan niin Amerikkaa kuin omia kansalaisiaankin.
Saddamin todellisten kannattajien joukko oli huvennut niin pieneksi, ettei Saddamilla ollut varaa näyttää heikolta omien maanmiestensä edessä. Vainoharhainen diktaattori kun oli, niin kukaan ei myöskään uskaltanut selittää tilanteen todellista luonnetta ja vakavuutta hänelle ennen sotaa, eikä vielä pitkään sodan aikanakaan.
Öljyn merkitys oli ennen kaikkea siinä että se rahoitti Saddamin vallan ja antoi hänelle mahdollisuuden tukea terrorismia tai sotia muita maita tai omia maanmiehiään vastaan. Köyhät diktaattorit eivät myöskään ole uhka Amerikalle tai länsimaille. Eikä toisaalta moni jaksa olla kiinnostunut esim. miljoonia uhreja vaatineesta Kongo/Zairen sisällissodasta, sitä kun on hankala selittää Amerikan kapitalistiseen imperialismiin perustuvan maailmankuvan pohjalta.
Maailma on kovin epätäydellinen, myös valtioiden johtajat tekevät puutteellisen tiedon perusteella tunteidensa ja vaistojensa ohjaamina vääriä päätöksiä hyvässä tarkoituksessa. Kaiken takana ei ole aina ahne kapitalistien ym. salaliitto.
Kirjoitin tämän aluksi vastineeksi Maailmanmenoa palstalle. Uskoakseni huolellisen analyysini pitäisi kiinnostaa muitakin, on myös mahdollista että Armas innostuu taas sensuroimaan koko ketjun, joten varmuuden vuoksi...
>> Kun aseita ei edelleenkään löytynyt Irakin sodan jälkeenkään, alettiin perustella sotaa demokratian ja ihmisoikeuksien viemisellä Irakiin. Saddamhan oli raaka kiduttaja ja murhaaja, joka piti saada pois vallankahvasta. Kuitenkin Bush tarjosi Saddamille mahdollisuutta jatkaa Irakin johtajana, jos tämä muuttaisi suhtautumistaan USA:han. Eli tekisi kaiken niin kuin USA määrää(vrt. Saudit). Saddam ei tähän suostunut ja sota alkoi >>
USA tarjosi Saddamille mahdollisuutta lähteä pakoon perheensä ja ryöstämiensä rahojen kanssa. Tähän ei Saddam kunniakäsityksenä mukaan voinut suostua. Saddam kuitenkin tarjosi amerikkalaisille mahdollisuutta tehdä sopimus Irakin öljyvarojen hyödyntämisestä vieläpä yksinoikeudella. Tähän taas Bush & co ei suostunut, ehkä koska sotavalmistelut olivat liian pitkällä ja luottamusta Saddamiin ei ollut.
Öljysalaliittoon uskovien pitäisi ajatella asiaa tarkemmin eikä vain toistella samoja fraaseja. Öljyntarjonnan kannalta sota on ollut vain suureksi haitaksi eikä Irak tuota sitäkään öljyä mitä se sai pakotteiden aikaan myydä. Sodasta ovat hyötyneet eniten muut öljynviejämaat öljyn hinnan noustua huippulukemiin. USA on saanut vain valtavan laskun sodasta, miehityksestä, kansainvälisen maineen menetyksestä ja kallistuvasta öljystä.
Todennäköisesti Bushin hallinto oli liian epäluuloinen ja alkoi lopulta uskoa omaan propagandaansa. Tiedustelutietoa ei arvioitu kriittisesti vaan kaikki luotettavan tiedon puute Saddamin tiukkaan valvomasta Irakista tulkittiin todisteeksi siitä että joukkotuhoaseita on, mutta niitä ei vain ole löydetty.
Myös Iranin tiedustelupalvelu on ehkä osaltaan edesauttanut sotaa syöttämällä Chalabin kautta amerikkalaisille väärää tietoa Irakin aseohjelmista päästääkseen näin eroon vanhasta vihollisestaan Irakista, tämä on tosin vielä epävarmaa. Mitään sotaan Irania vastaa ei silti tule, eikä Amerikalla ole varaa edes kauppasaartoon, öljymarkkinat ovat aivan liian kriittisessä tilassa, usko minua äläkä edes aloita...
Saddam puolestaan antoi mielellään ristiriitaisia viestejä. Toisaalta virallisesti mitään ei ollut, niinkuin ei sitten ilmeisesti pakotteiden ja tarkastajien jäljiltä todellisuudessakaan. Kuitenkin Saddam halusi leikkiä kovista ja pelotella epämääräisillä ja ristiriitaisilla tiedoilla sekä yhteistyöhaluttomuudellaan niin Amerikkaa kuin omia kansalaisiaankin.
Saddamin todellisten kannattajien joukko oli huvennut niin pieneksi, ettei Saddamilla ollut varaa näyttää heikolta omien maanmiestensä edessä. Vainoharhainen diktaattori kun oli, niin kukaan ei myöskään uskaltanut selittää tilanteen todellista luonnetta ja vakavuutta hänelle ennen sotaa, eikä vielä pitkään sodan aikanakaan.
Öljyn merkitys oli ennen kaikkea siinä että se rahoitti Saddamin vallan ja antoi hänelle mahdollisuuden tukea terrorismia tai sotia muita maita tai omia maanmiehiään vastaan. Köyhät diktaattorit eivät myöskään ole uhka Amerikalle tai länsimaille. Eikä toisaalta moni jaksa olla kiinnostunut esim. miljoonia uhreja vaatineesta Kongo/Zairen sisällissodasta, sitä kun on hankala selittää Amerikan kapitalistiseen imperialismiin perustuvan maailmankuvan pohjalta.
Maailma on kovin epätäydellinen, myös valtioiden johtajat tekevät puutteellisen tiedon perusteella tunteidensa ja vaistojensa ohjaamina vääriä päätöksiä hyvässä tarkoituksessa. Kaiken takana ei ole aina ahne kapitalistien ym. salaliitto.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kuitenkaan poissulkea öljyn vaikutusta asiaan
Tässä tietoa vuodelta 1973,
"Britanniassa julkistetuista tiedustelupalvelun arkistotiedoista käy ilmi, että Yhdysvallat valmistautui valtaamaan Lähi-idän öljykenttiä vuonna 1973."
"Dokumenttien mukaan suunniteltu sotilasisku olisi ollut lyhyt ja tehokas. Yhdysvallat kuitenkin valmistautui siihen, että sen joukkoja tarvittaisiin öljykenttien valvomiseen iskun jälkeen vielä kymmenisen vuotta."
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/arkisto.shtml?2004/01/200695