Tämäkin lapsemme peri epilepsian minulta. Eilen tuli ensimmäinen kohtaus.
Tunsin itseni voimattomaksi, kun pikkuinen kouristeli maaassa. Selkänikamat naksuivat ja nilkat lähtivät sijoiltaan lihasten kouristuessa. Veri purskahti suusta, kun hän puri kielensä poikki ja suusta tuli vaaleanpunaista vaahtoa.
Sairaalassa lapsi ei tuntenut ketään ja itki ja pelkäsi hirveästi. Kävely ei enää onnistu. Lääkkeet väsyttävät ja nyt haetaan oikeaa lääkitystä.
Huomisesta en tiedä.
Tunsin itseni voimattomaksi, kun pikkuinen kouristeli maaassa. Selkänikamat naksuivat ja nilkat lähtivät sijoiltaan lihasten kouristuessa. Veri purskahti suusta, kun hän puri kielensä poikki ja suusta tuli vaaleanpunaista vaahtoa.
Sairaalassa lapsi ei tuntenut ketään ja itki ja pelkäsi hirveästi. Kävely ei enää onnistu. Lääkkeet väsyttävät ja nyt haetaan oikeaa lääkitystä.
Huomisesta en tiedä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voimia!! Omalla lapsellani on erilainen sairaus, sydänvika, mutta tiedän äitinä sen huolen ja pelon. Toivottavasti lapsesi ennuste on hyvä ja hän saa oikean lääkityksen. Voimia koko perheelle :(
Olen pahoillani.
Mutta.. aika rankat oireet. Omallani on vaikeahoitoinen epilepsia, joka näitten vuosien aikana on jäänyt 98%statukseen. Hengitys on salpautunut, kasvot ovat olleet jo sinisen harmaat.. mutta ikinä ei ole kieltään purrut lainkaan, saati poikki, ei niveliään naksauttanut.
Eli, vakavasta asiasta aika hurjaa kirjoitat. Tekisi mieli kysyä, että todellakinko, vai onko vain joku huomionhakuinen aloitus?