vihdoinkin siirryttävä pelaamaan likaista peliä, koska näyttää vahvasti siltä, että RKP:n saaminen pois hallituksesta lähiaikoina näyttää persujen oppositioon menon takia mahdottomalta pakkoruotsin poistosta puhumattakaan ainoastaan jotain kaikkein järjettömimpiä pakkoruotsin lisäysyrityksiä voidaan ehkä torjua oppositiostakin käsin, mutta siihen se tällä vaalikaudella jääkin.
Kun puhutaan likaisesta poliittisesta pelistä avainsanaksi nousee
raha ja muu pääoma, jota RKP:llä on sitten vaikka millä mitalla eikä
se tunnu loppuvan vielä pitkään aikaan, joten myös suomenkielisten
asioita ajamaan täytyy perustaa miljoonasäätiöitä, joiden rahoja
käytetään poliitikkojen taivuttamiseen suomalaismieliselle kannalle
alkaen pakkoruotsin poistosta sekä Suomen keinotekoisen kaksikielisyyden
ja surujen opiskelupaikkakiintiöiden alasajamisesta.
Suomen poliitikoista vain aivan häviävän pieni osa on aitoja svekomaaneja
esim. kaikki suomenkieliset pakkoruotsin keulakuvat kuten Lipponen ja Ahtisaari ovat pelkkiä ahneita opportunisteja, jotka vaikka seisovat käsillään tai hyppäävät kaivoon, jos vain setelinippu sujautetaan housuntaskuun.
Poliitikkojen epärehellisyyttä täytyy myös suomenkielisten oppia
käyttämään hyväkseen omien oikeuksiensa ajamisessa, jos RKP
pelaa likaista peliä on kieroiluun vastattava vieläkin kierommalla
juonittelulla.Se ei pelaa, joka pelkää ja tämän ajatuksen on myös
RKP sisäistänyt useita vuosikymmeniä sitten.
Suomeen tarvittaisiin myös vapaa suomalaismielinen media lehdistöineen ja
televisiokanavineen, jossa keinotekoisesta kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista voitaisiin puhua avoimesti, jolloin myös paine poliitikkoja kohtaan poistaa pakkoruotsi kasvaisi sen verran suureksi, että varsinkin suomenkielisten poliitikkojen olisi pakko avoimesti kertoa kantansa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuuteen ja siihen mitä he aikovat käytännössä tehdä kielivapauden hyväksi.Vain näillä edellä mainituila tavoilla voidaan RKP:n ja sen säätiöiden vaikutusvaltaa kaventaa merkittävästi.
Jos nämä suunnitelmat saataisiin käyntiin ei kestäisi käytännössä kuin
korkeintaan muutama vuosikymmen, kun RKP:n poliittinen valta
olisi romahtanut täysin ja koko puolue säätiöineen ajettu marginaaliin.
Ruotsin kielellä olisi silti vahva vähemmistökieliasema maassamme,
mutta ruotsinkielisten erivapauksille ja RKP:n ikuiselle asemalle
hallituksessa tulisi vihdoinkin loppu, jolloin RKP joutuisi vihdoinkin
toimimaan osana muuta yhteiskuntaa eikä kuten tähän asti keskipisteena, jonka ympärillä poliittinen piiri pyörii.
Kun puhutaan likaisesta poliittisesta pelistä avainsanaksi nousee
raha ja muu pääoma, jota RKP:llä on sitten vaikka millä mitalla eikä
se tunnu loppuvan vielä pitkään aikaan, joten myös suomenkielisten
asioita ajamaan täytyy perustaa miljoonasäätiöitä, joiden rahoja
käytetään poliitikkojen taivuttamiseen suomalaismieliselle kannalle
alkaen pakkoruotsin poistosta sekä Suomen keinotekoisen kaksikielisyyden
ja surujen opiskelupaikkakiintiöiden alasajamisesta.
Suomen poliitikoista vain aivan häviävän pieni osa on aitoja svekomaaneja
esim. kaikki suomenkieliset pakkoruotsin keulakuvat kuten Lipponen ja Ahtisaari ovat pelkkiä ahneita opportunisteja, jotka vaikka seisovat käsillään tai hyppäävät kaivoon, jos vain setelinippu sujautetaan housuntaskuun.
Poliitikkojen epärehellisyyttä täytyy myös suomenkielisten oppia
käyttämään hyväkseen omien oikeuksiensa ajamisessa, jos RKP
pelaa likaista peliä on kieroiluun vastattava vieläkin kierommalla
juonittelulla.Se ei pelaa, joka pelkää ja tämän ajatuksen on myös
RKP sisäistänyt useita vuosikymmeniä sitten.
Suomeen tarvittaisiin myös vapaa suomalaismielinen media lehdistöineen ja
televisiokanavineen, jossa keinotekoisesta kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista voitaisiin puhua avoimesti, jolloin myös paine poliitikkoja kohtaan poistaa pakkoruotsi kasvaisi sen verran suureksi, että varsinkin suomenkielisten poliitikkojen olisi pakko avoimesti kertoa kantansa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuuteen ja siihen mitä he aikovat käytännössä tehdä kielivapauden hyväksi.Vain näillä edellä mainituila tavoilla voidaan RKP:n ja sen säätiöiden vaikutusvaltaa kaventaa merkittävästi.
Jos nämä suunnitelmat saataisiin käyntiin ei kestäisi käytännössä kuin
korkeintaan muutama vuosikymmen, kun RKP:n poliittinen valta
olisi romahtanut täysin ja koko puolue säätiöineen ajettu marginaaliin.
Ruotsin kielellä olisi silti vahva vähemmistökieliasema maassamme,
mutta ruotsinkielisten erivapauksille ja RKP:n ikuiselle asemalle
hallituksessa tulisi vihdoinkin loppu, jolloin RKP joutuisi vihdoinkin
toimimaan osana muuta yhteiskuntaa eikä kuten tähän asti keskipisteena, jonka ympärillä poliittinen piiri pyörii.
Vastaukset 1
Vanhimmat
On paljon kirjoituksia, joissa surut ovat joutuneet ahdistelun kohteeksi puhuttuaan ruotsia.
Kyseessä on luonnollinen vastareaktio. Kun päättäjät pakottavat suomalaiset puhumaan ruotsia vastoin tahtoaan, niin suomalaiset estävät suruja puhumasta ruotsia.
Ihmisten ahdistelu ei ole oikein, mutta ei ole pakkoruotsituskaan. Vääryys tuottaa lisää vääryyttä.
Toivottavasti päättäjät taipuvat ennenkuin tapahtuu sen pahempaa...