Ikävöin sinua nainen

Turhaa, aivan turhaanko...
Aikojen alussa kimpassa kuljettiin, mutta sinä nousit ilmeisesti parempaan kyytiin ja unohdit mut kokonaan..
Jokainen kevät nouset aina uudelleen mieleeni, ikävä raastaa rintaani koska en tiedä sinusta juurikaan mitään.
On meidän polkumme erkaantuneet täysin, vaikka kaiken piti mennä toisin.
Varmaan vuosisadan rakkaustarinaa meidän lyhyeksi jäänestä suhteesta ei saa, mutta minulle sinä merkitsit paljon , ja siitä muistuttaa haikeus joka kevät rinnassani , en tiedä missä kuljet - kenen kanssa , ja kenen viereen väsyneen pääsi aina kallistat , miksi kaiken piti päättyä silloin - miksi en riittänyt sinulle.
Rakkaus muuttaa muotoaan, mutta ikävä säilyy niin pitkään kun sinusta jotain kuulisin, varmaan silloin ymmärtäisin viimein ettemme sittenkään olisi sopineet toisillemme - sinä ymmärsit sen ilmeisesti jo silloin .
Silloin en sinulle pystynyt tarjoamaan kuin rakkauteni, nyt pystyisin paljon enempään - jos vielä oot vapaa kulkemaan.
Halusit olla aina se, joka vie viimeisen korren , kerroit ettet hyväksy tulla jätetyksi vaan teet kaikkesi että saat olla se jättäjä.
Jos maailmassa olisi mahdollisuus vaikuttaa tuleviin tapahtumiin, tahtoisin että saisin viettää hetkeen seurassasi ja katsoa vielä sinisiin silmiisi .
Teit nainen minuun suuren vaikutuksen, ilmeisesti minä en jättänyt sinuun muuta kuin täplän - joka hävisi muiden täplien joukkoon.