Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva varainhoitaja Danske Capital pitää hoidossaan olevat miljardien sijoitusvarat visusti erossa Euroopan kriisimaista. Sijoitukset Kreikan valtion velkakirjoihin alkaisivat houkutella, jos korko olisi 120 prosenttia, täräyttää yhtiön sijoitusstrategiasta Suomessa vastaava johtaja.
Euroopan velkakriisi ei ole hallinnassa, vaan päin vastoin jatkuu ja pahenee ilman minkäänlaista tietoa loppuratkaisun laadusta tai ajoituksesta. Sijoittaminen kriisimaihin ei houkuttele.
Näin Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukalaa tilannetta arvioi Pohjois-Euroopan suurimpiin varainhoitajiin kuuluva Danske Capital, joka pitää vastuullaan olevat sijoitusvarat toistaiseksi visusti erossa kriisimaista. Yhtiö arvioi kriisin lopulta päätyvän ainakin Kreikan valtion velkasaneeraukseen.
Danske Capitalin Suomen yksikössä sijoitusstrategiasta ja salkkujen allokaatiopäätöksistä vastaava johtaja Tuomas Virtala arvioi Euroopan ongelmamaiden rahoitus- ja talousnäkymät tällä haavaa likipitäen toivottomiksi.
Ainakaan näkymät eivät hänen mukaansa houkuttele yhtiötä osallistumaan kriisimaiden rahoittamiseen uusin sijoituksin. Vanhatkin sijoitukset on vedetty turvaan.
Tanskalaisen Danske Capitalin hoidossa on noin 70 miljardin euron sijoitusvarallisuus, josta Suomen yksikön hoidossa on kymmenkunta miljardia. Suomalaisten asiakkaiden sijoituseuroista yksikään ei Virtalan mukaan ole parhaillaan pahimmissa kriisimaissa.
– Emme katso sijoittamista kriisimaihin mahdolliseksi ainakaan niin kauan kuin kriisin loppuratkaisusta ei ole minkäänlaista tietoa. Nyt emme tiedä, minkä laatuinen tuo ratkaisu on, emmekä loppuratkaisun ajoitusta, Virtala sanoi torstaina yhtiön lehdistölle järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.
Tähänastisia kriisitoimia, kuten Suomen ja muiden euromaiden ja IMF:n Kreikalle ja Irlannille myöntämiä hätäluottoja, Virtala luonnehtii ”siltarahoitukseksi”, joka on ollut tarpeen vielä pahemman kriisin torjumiseksi, mutta joka ei kuitenkaan ole velkakriisin lopullinen ratkaisu.
Virtalan mukaan on vaikea arvioida, kuinka kauan Euroopan talousviranomaiset jatkavat kriisin hoitamista nykyisenlaisella ”siltarahoituksella” pelkästään hätäluottoja kasvattamalla. Ennen pitkää kriisi on hänen arvionsa mukaan joka tapauksessa ratkaistava järeämmin keinoin. Niihin kuulunee ainakin Kreikassa valtion velkasaneeraus.
– Velkajärjestelyjä tässä lopulta tarvitaan, ja itse asiassa tarkalleen ottaen ensimmäiset järjestelytoimet ovat jo käytössä. Kreikan hätäluottojen laina-aikojen pidennykset ja koronalennukset ovat esimakua järjestelyistä, Virtala huomauttaa.
Velkasaneerauksista
tuntuvia tappioita
Pelkillä lainaehtojen lievennyksillä ei kuitenkaan ole hänen mukaansa mahdollista saada aikaan niin tuntuvia kevennyksiä Kreikan velkataakkaan, että maalla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä veloistaan. Siihen tarvitaan hänen mukaansa laaja valikoima järeämpiä keinoja, varsinaiset velkasaneeraukset mukaan lukien.
– Sitä on erittäin vaikea arvioida, kuinka suuri osa Kreikan veloista on lopulta annettava anteeksi, mutta uskoakseni puhutaan kymmenistä prosenteista, Virtala sanoo.
Kreikan valtiolla on noin 330 miljardia euroa vanhaa velkaa, joten ”kymmenien prosenttien” leikkaukset merkitsevät Kreikan velkojille ainakin kymmenien miljardien eurojen tai mahdollisesti jopa yli sadan miljardin euron menetyksiä.
Sitäkin on Virtalan mukaan vaikea arvioida, kenen tai keiden kärsittäviksi menetykset lopulta jäävät. Sen perusteella, keiden hallussa Kreikan valtion velkakirjoja nyt on, jäisi suurin osa tappioista EKP:n, kreikkalaispankkien ja muiden eurooppalaispankkien kärsittäviksi.
Kreikan ja muiden kriisimaiden tilanteessa on nyt niin paljon suuria kysymyksiä vailla vastausta, että Danske Capital on Virtalan mukaan katsonut parhaaksi pitää kaikkien rahastojensa ja salkunhoitoasiakkaidensa varat visusti erossa kriisimaista.
Kreikan valtion paikoin yli 20-prosenttinen korko ei yhtiön mukaan riitä kattamaan sijoitukseen liittyviä riskejä.
Korkoa saatava
120 prosenttia
Euroopan velkakriisi ei ole hallinnassa, vaan päin vastoin jatkuu ja pahenee ilman minkäänlaista tietoa loppuratkaisun laadusta tai ajoituksesta. Sijoittaminen kriisimaihin ei houkuttele.
Näin Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukalaa tilannetta arvioi Pohjois-Euroopan suurimpiin varainhoitajiin kuuluva Danske Capital, joka pitää vastuullaan olevat sijoitusvarat toistaiseksi visusti erossa kriisimaista. Yhtiö arvioi kriisin lopulta päätyvän ainakin Kreikan valtion velkasaneeraukseen.
Danske Capitalin Suomen yksikössä sijoitusstrategiasta ja salkkujen allokaatiopäätöksistä vastaava johtaja Tuomas Virtala arvioi Euroopan ongelmamaiden rahoitus- ja talousnäkymät tällä haavaa likipitäen toivottomiksi.
Ainakaan näkymät eivät hänen mukaansa houkuttele yhtiötä osallistumaan kriisimaiden rahoittamiseen uusin sijoituksin. Vanhatkin sijoitukset on vedetty turvaan.
Tanskalaisen Danske Capitalin hoidossa on noin 70 miljardin euron sijoitusvarallisuus, josta Suomen yksikön hoidossa on kymmenkunta miljardia. Suomalaisten asiakkaiden sijoituseuroista yksikään ei Virtalan mukaan ole parhaillaan pahimmissa kriisimaissa.
– Emme katso sijoittamista kriisimaihin mahdolliseksi ainakaan niin kauan kuin kriisin loppuratkaisusta ei ole minkäänlaista tietoa. Nyt emme tiedä, minkä laatuinen tuo ratkaisu on, emmekä loppuratkaisun ajoitusta, Virtala sanoi torstaina yhtiön lehdistölle järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.
Tähänastisia kriisitoimia, kuten Suomen ja muiden euromaiden ja IMF:n Kreikalle ja Irlannille myöntämiä hätäluottoja, Virtala luonnehtii ”siltarahoitukseksi”, joka on ollut tarpeen vielä pahemman kriisin torjumiseksi, mutta joka ei kuitenkaan ole velkakriisin lopullinen ratkaisu.
Virtalan mukaan on vaikea arvioida, kuinka kauan Euroopan talousviranomaiset jatkavat kriisin hoitamista nykyisenlaisella ”siltarahoituksella” pelkästään hätäluottoja kasvattamalla. Ennen pitkää kriisi on hänen arvionsa mukaan joka tapauksessa ratkaistava järeämmin keinoin. Niihin kuulunee ainakin Kreikassa valtion velkasaneeraus.
– Velkajärjestelyjä tässä lopulta tarvitaan, ja itse asiassa tarkalleen ottaen ensimmäiset järjestelytoimet ovat jo käytössä. Kreikan hätäluottojen laina-aikojen pidennykset ja koronalennukset ovat esimakua järjestelyistä, Virtala huomauttaa.
Velkasaneerauksista
tuntuvia tappioita
Pelkillä lainaehtojen lievennyksillä ei kuitenkaan ole hänen mukaansa mahdollista saada aikaan niin tuntuvia kevennyksiä Kreikan velkataakkaan, että maalla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä veloistaan. Siihen tarvitaan hänen mukaansa laaja valikoima järeämpiä keinoja, varsinaiset velkasaneeraukset mukaan lukien.
– Sitä on erittäin vaikea arvioida, kuinka suuri osa Kreikan veloista on lopulta annettava anteeksi, mutta uskoakseni puhutaan kymmenistä prosenteista, Virtala sanoo.
Kreikan valtiolla on noin 330 miljardia euroa vanhaa velkaa, joten ”kymmenien prosenttien” leikkaukset merkitsevät Kreikan velkojille ainakin kymmenien miljardien eurojen tai mahdollisesti jopa yli sadan miljardin euron menetyksiä.
Sitäkin on Virtalan mukaan vaikea arvioida, kenen tai keiden kärsittäviksi menetykset lopulta jäävät. Sen perusteella, keiden hallussa Kreikan valtion velkakirjoja nyt on, jäisi suurin osa tappioista EKP:n, kreikkalaispankkien ja muiden eurooppalaispankkien kärsittäviksi.
Kreikan ja muiden kriisimaiden tilanteessa on nyt niin paljon suuria kysymyksiä vailla vastausta, että Danske Capital on Virtalan mukaan katsonut parhaaksi pitää kaikkien rahastojensa ja salkunhoitoasiakkaidensa varat visusti erossa kriisimaista.
Kreikan valtion paikoin yli 20-prosenttinen korko ei yhtiön mukaan riitä kattamaan sijoitukseen liittyviä riskejä.
Korkoa saatava
120 prosenttia
Vastaukset 5
Vanhimmat
So what? Mitäs suuri voittajapuolue nyt tekee käytännössä asioiden hyväksi?
käy nyt äkkiä pistämässä nimi alle maksusitoumukseen ettet myöhästy. Kohta on sinulla kalsaritkin kanissa;D
So not? Suuret Voittajat eivät tee yhtään mitään, kun ei ole kykyä eikä taitoa asioita hoitaa. Miksi muuten jäädä pois hallituksesta, paitsi silloin kun tietää, ettei asiaosaaminen riitä. Suunpieksämisen palkka = kansan suuri kusetus. Kaikille persuja äänestäneille: elämähän ON laiffii...
Muutaman päivän sisällä alat itsekkin tajuta mihin kuseen Jyrki on sinutkin upottanut.
Miltä tuntuu olla väärässä?
Kokoomus on voittajapuolue. Kokoomuksen käytännönlinja on antaa Kreikalle lisää lainaa että Kreikka saa korkojan sa maksettua ja koska se ei riitä ylläpitämään Suomen hyvää mallioppilasmainetta EU:ssa, annetaan Portugalille myös ja lisää sitten kun Portugal sitä tarvitsee.
Jos Espanja, Ranska ja Italia tuntevat tarvetta saada luottoa ,niin vakausrahasto ehkä just ja just riittää, ja jos ei riitä niin nostetaa vakausrahaston kattoa.