Kipulääkkeet leikkauksen jälkeen

Minkälaista kipulääkitystä pitäis käyttää, jos on pahaa närästystä ja herkät limakalvot?
Onko mitään vaihtoehtoja?

Olin alkuviikosta yhdessä leikkauksessa ja närästys oli todella pahaa (oli pahenemassa jo ennen leikkausta) heti leikkauksen jälkeen. Happoa nousi suuhun oikein urakalla, oksensinkin vielä seuraavana yönä ja mahaa ja rintaa poltteli.
Yritin säätää sairaalasänkyä kohoasentoon (kotonakin olen yrittänyt kohottaa pääpuolta), mutta se taas tekee hallaa niskalle (on jännitysniska ja välilevyn pullistumaa yms.) ja niska taas sitten vuorostaan kipeytyy. Hyvää asentoa on vaikea löytää.

Nyt on sitten ollut pakko syödä Burana 600 4 x päivässä. Sen lisäksi Panadolia. Tästä ei limakalvot oikein tykkää. Olen itse yrittänyt säveltää jotain happolääkitystä, mutta ei ole ilmeisesti mennyt ihan nappiin.
Kurkkukin on ollut harvinaisen huonona.
Panadolkaan ei yksistään kuitenkaan auta kuin jonkun 3-4 tuntia. Eikä sitä saa ottaa useammin kuin 8 tunnin välein.
Eikö näiden tilalle tosiaankaan löydy mitään riittävän vahvaa ja limakalvoystävällistä?

Lisänä mulla on anemia. Hb on ollut ajoittain alle 90. Nyt leikkauksen yhteydessä, kun mitattiin oli 107.
Lykkäs nyt sitten vielä lisäksi, pari päivää leikkauksen jälkeen, harvinaisen runsaat kuukautiset tähän samaan saumaan, että olo ei tosiaankaan ole mikään auvoinen. : /
Huimaa ja sitä rataa. Tiedä mihin saakka tuo lukema on taas jo laskenut.
Rautalääkityksestänikään ei kuitenkaan kukaan ollut kiinnostunut sairaalassa leikkauksen jälkeen, eikä Hb:tä ole enää mittailtu, eikä mistään kontrollista puhuttu.
Nyt on kahtena päivänä tullut myös isoja veriklimppejä kurkusta. Kitalaki on paikoin aika verillä.
En ole kyllä ennen leikkauksien jälkeen verta sylkenyt. Sellaisia ihan tummanpunaisia veri-limaklönttejä. Yök!

Entinen terveyskeskuslääkärini kielsi mua aikoinaan syömästä tulehduskipulääkkeitä, kun Hb oli alhaalla. Silloin tosin ei ollut varmaa mikä siellä vuotaa (pukamien sitten lopulta todettiin vuotavan). Lääkäri sanoi kuitenkin, että tähän ei nyt joka tapauksessa haluta mitään suolistoverenvuotoja yms. päälle, että pitää ehdottomasti olla varovainen.

Joo...mutta nyt kukaan ei tunnu välittävän asiasta.
Sairaalassa hoitsut ei tuntuneet ottavan koko asiaa edes kunnolla todesta. Lääkärin kanssakaan ei ehtinyt keskustella enää kunnolla.
Valitin tuota vaivaa siis kuitenkin jo siellä ja tiesivät sen Hb:n alhaisuudenkin, mutta en saanut yhtään minkäänlaista hoitoa ja neuvoja. Viittasivat vaan kintaalla ja korkeintaan mumisivat jotain epämääräistä vastaukseksi ja pyyhälsivät jo seuraavaan paikkaan. Kukaan ei puhunut mistään mahdollisesta vatsan suojalääkityksestäkään mitään.
Olen yrittänyt nyt vielä ottaa asioista selvää puhelimitse, mutta kiinnostusta/aikaa asiaan ei tunnu olevan kenelläkään. Kaikilla on vaan kokoajan armoton kiire, oikeita henkilöitä ei tunnu saavan kiinni (ei etenkään lääkäriä tuolta sairaalaan puolelta) jne...

Sama meno oli tosiaan sairaalassa. Hoitsuilla tuntui olevan eniten puuhaa tietokoneen ääressä.
En enää yhtään ihmettele, kun puhutaan esim. vanhusten huonosta hoidosta. Alan nyt pikku hiljaa käsittää, mitä kaikkea se voi pitää sisällään ja miltä se voi tuntua ja kieltämättä alkaa jo vähän hirvittää...