Kukaan ei ole pelkästään hyvä tai paha. Toisilla on paha olla, ja he näyttävät sen ulospäin. Toiset (kuten minä) kääntävät sen itseensä. Monilla ei ole paha olo ollenkaan! Minulle tekee pahaa se että ihmiset eivät usko toisissa olevan mitään hyvää, mutta en tuomitse sitä koska ymmärrän sen johtuvan huonoista kokemuksista, usein hyvin pahoistakin. MInullakin on niitä. Hyvyyttä kuitenkin löytyy ihmiskunnasta, mutta se usein peittyy arjen alle. Valitettavasti esim ahneus näyttää hyvin, koska usein sen tulos on erittäin konkreettisesti näkyvissä. Hyvistä töistä kirjoitetaan harvemmin. Negatiivisten kokemusten muisti on vahvempi kuin positiivisten.
Jos ette usko ihmisten hyvyyteen tai minkäänlaiseen altruismiin niin haastan teidät keskustelemaan esim. buddhistin/buddhistien kanssa. Heidän joukossaan on ihan tavallisia ihmisiä, jotka pyrkivät aktiivisesti tekemään hyvää ja olemaan oikeudenmukaisia. Buddhisteja ja buddhistimielisiä on maailmassa paljon eli siinä on heti esimerkki isosta porukasta, jotka ihan vilpittömästi toivovat hyvää. Vaihtoehtona käy vierailemassa missä tahansa hyväntekeväisyysjärjestössä. Vapaaehtoistyöntekijä on harvemmin tekemässä hommia ihan vain itseään varten (toki niitäkin on)
Hyvä harjoitus pahimpaan ihmispettymykseen on toivoa jotain hyvää jokaiselle vastaantulijalle. Siis ihan tuntemattomille. Ei maksa mitään tai ole keneltäkään pois. Tuon harjoituksen jälkeen olo on paljon parempi.
Toisten käytöstä ei voi kontrolloida mutta omia käsityksiä muuttamalla olonsa saa paremmaksi. Ja vaikka ihmisten hyvyyteen uskominen ei välttämättä tuo sinulle välittömästi uusia ystäviä, koska ystävyyden muodostaminen vie aikaa, saa se SINUN olosi paremmaksi. Jos vertaat yksinäisyyttä
Jos ette usko ihmisten hyvyyteen tai minkäänlaiseen altruismiin niin haastan teidät keskustelemaan esim. buddhistin/buddhistien kanssa. Heidän joukossaan on ihan tavallisia ihmisiä, jotka pyrkivät aktiivisesti tekemään hyvää ja olemaan oikeudenmukaisia. Buddhisteja ja buddhistimielisiä on maailmassa paljon eli siinä on heti esimerkki isosta porukasta, jotka ihan vilpittömästi toivovat hyvää. Vaihtoehtona käy vierailemassa missä tahansa hyväntekeväisyysjärjestössä. Vapaaehtoistyöntekijä on harvemmin tekemässä hommia ihan vain itseään varten (toki niitäkin on)
Hyvä harjoitus pahimpaan ihmispettymykseen on toivoa jotain hyvää jokaiselle vastaantulijalle. Siis ihan tuntemattomille. Ei maksa mitään tai ole keneltäkään pois. Tuon harjoituksen jälkeen olo on paljon parempi.
Toisten käytöstä ei voi kontrolloida mutta omia käsityksiä muuttamalla olonsa saa paremmaksi. Ja vaikka ihmisten hyvyyteen uskominen ei välttämättä tuo sinulle välittömästi uusia ystäviä, koska ystävyyden muodostaminen vie aikaa, saa se SINUN olosi paremmaksi. Jos vertaat yksinäisyyttä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pahoittelut jäi tekstiä pois.
...pettyneessä olotilassa yksinäisyyteen positiivisemmassa olotilassa, kumpi tuntuu paremmalta?
että ihminen ei kykene epäitsekkäisiin tekoihin, siis tekoihin josta ei itse jotenkin hyödy.
Ensimmäinen askel on toivoa hyvää kaikille vastaantulijoille, toinen ja haastavampi askel on toivoa hyvää kaikille niille ihmisille, joiden on kokenut itseä joskus loukanneen. Jos siihen pystyy niin on todella vapaa.