Tuli kutsu kertausharjoituksiin ja soitin harjoituksen vetäjälle. Yliluutnantti kuvaili innokkaasti, miten pääsemme osaksi valtakunnallista sotaharjoitusta ja viikoksi metsään. En oikein löytänyt hänen kanssaan tuota samaa innostusta, koska olin aikoinaan 6kk urheilujoukoissa(tai siitä suuren osan urheiluvapailla) ja en usko, että jääkärinä tämä metsäreissu antaisi minulle juurikaan lisäarvoa tai mahdollisuutta uuden oppimiseen.
Kieltäydyin kunniasta todeten, että firman raportoinnin valmistelut alkavat. Ulkomainen esimieheni ihmetteli miksi meitä suomalaisia halutaan viikoksi metsään grillaamaan ja ammuskelemaan. Kerroin, että meillä on tällainen partiolais-armeija, mihin hän totesi: "well, in Britain we have nukes".
Jos tätä miettii kokonaisuutena, niin ihmettelen miten PV olettaa ihmisten irtaantuvan työstä ja velvollisuuksista viikoiksi? Ainakin omassa toimenkuvassani viikon poissaolo, tarkoittaisi seuraavalla viikolla extra-pitkiä päiviä kasaantuneiden duunien takia. Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestää hommat niin, että työntekijä pääsee kertausharjoituksiin. Käytäntö on usein toinen, ei kaikista duuneista vaan pääse irti tai ole siirrettävissä.
Mitäs muut ovat mieltä? Olisiko näistä kertauksista hyötyä jääkäreille vai kaivetaanko siellä vain poteroita ja pyöritetään vartioita puoliunisina? Ja niin, suhtautumisena maanpuolustukseen on varmaan aika keskitasoa, en ole puolesta enkä vastaan. Kävin armeijan kymmenisen vuotta sitten ja muistelisin, että johtamisjärjestelmä nojautui autoritaariseen valtaan ja tyypilliseen preussilaiseen sotilaskuriin. Näillä on enää hyvin vähän yhteneväisyyksiä tai suoraan sovellettavaa arvoa nykyaikaisten organisaatioiden johtamisjärjertelmissä.
Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia...
Kieltäydyin kunniasta todeten, että firman raportoinnin valmistelut alkavat. Ulkomainen esimieheni ihmetteli miksi meitä suomalaisia halutaan viikoksi metsään grillaamaan ja ammuskelemaan. Kerroin, että meillä on tällainen partiolais-armeija, mihin hän totesi: "well, in Britain we have nukes".
Jos tätä miettii kokonaisuutena, niin ihmettelen miten PV olettaa ihmisten irtaantuvan työstä ja velvollisuuksista viikoiksi? Ainakin omassa toimenkuvassani viikon poissaolo, tarkoittaisi seuraavalla viikolla extra-pitkiä päiviä kasaantuneiden duunien takia. Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestää hommat niin, että työntekijä pääsee kertausharjoituksiin. Käytäntö on usein toinen, ei kaikista duuneista vaan pääse irti tai ole siirrettävissä.
Mitäs muut ovat mieltä? Olisiko näistä kertauksista hyötyä jääkäreille vai kaivetaanko siellä vain poteroita ja pyöritetään vartioita puoliunisina? Ja niin, suhtautumisena maanpuolustukseen on varmaan aika keskitasoa, en ole puolesta enkä vastaan. Kävin armeijan kymmenisen vuotta sitten ja muistelisin, että johtamisjärjestelmä nojautui autoritaariseen valtaan ja tyypilliseen preussilaiseen sotilaskuriin. Näillä on enää hyvin vähän yhteneväisyyksiä tai suoraan sovellettavaa arvoa nykyaikaisten organisaatioiden johtamisjärjertelmissä.
Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia... Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia... Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia... Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia... Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia... Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia... Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia... Nojaa, nämä ovat nyt vain tällaisia ajatauksia...
No, mun ulkomaalainen, kansainvälinen pomo oli ihan asiallinen kun kerroin 9 pv harjoituksesta ensi kuussa. Meillä on maailman parhaat puolustusvoimat ja näillä mennään. Mielestäni puolustusvoimien toiminta on lähempnä siviilihommia kuin koskaan aiemmin, tukevat toisiaan ja fiksu työnantaja sen ymmärtää. Varisnki johtamisessa on nyt yhteneväistä .Oletko tärkeäkin henkilö siellä yrityksessä?
Huomaa kyllä,millaiset "ihmiset" tykkäävät partiopoikameiningistä. Kirjoitusvirheet, nuo hiljaiset todistajamme. :)
Olen ap:n kanssa samaa mieltä, menen pidemmälle: lopetetaan koko laitos, mieluiten kotiinkuljetettuna ja lämmitettynä kiitos.
Itse olen johtavassa asemassa eräässä kansainvälisessä yrityksessä ja töitä on paljon. Ymmärrän asemani vuoksi hyvin myös kaikkia yrittäjiä - omalle työlleni kun tuntuu olevan hankala löytää sijaistekijää, kun arkipäivinä aikaa perehdytykseen on liikkuvan työn vuoksi aika hankala löytää ja toisaalta vaikeiden päätöksien teko ja erityisesti vastuun kantaminen pelottaa useimpia.
Näistä hommista huolimatta kertaan itse erittäin mielelläni. Aikanaan olen käynyt reserviupseerikurssin ja siellä opeteltu teoria osoittautui erittäin hyödylliseksi. Yritysmaailmassa ei huudeta tai johdeta nappuloilla, mutta ihmisten kohtaamisen, kuuntelun ja johtamisen perusperiaatteet ovat samoja. Olen myöhemmin opiskellut johtamista kauppakorkeassa ja teoriaosuuksien kanssa opit olivat täysin samoja.
Arvostan erittäin korkealla kertausharjoitukset ja omille alaisilleni pyrin aina järjestämään mahdollisuuden kertauksiin - jopa viikonlopun vapaaehtoisille, mikäli niitä varten tarvitsee yhtä vapaapäivää. Maanpuolustus on kunnia-asia, jota pidän tärkeänä.
Töiden kasautuminen on tietyssä asemissa olevilla henkilöillä täysi fakta, jota voi helpottaa suunnittelemalla. Siitä huolimatta homma ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Olen itse tehnyt pitkiä päiviä etu- ja jälkikäteen. Onnekseni olen huomannut, että kertausharjoituksissa ollaan myös PV:n puolelta joustavia: olen asemani puolestani saanut pitää mukana matkapuheinta ja kommunikoida tarpeen vaatiessa avustajani kanssa, mikäli kriittistä hommaa on tullut. Tässä suhteessa homma ei siis eroa normaalista lomasta.
Kaikille joita harjoitukset kiinnostavat, sinne vaan. Kyllä työt saa järjestettyä!
"Ymmärrän asemani vuoksi hyvin myös kaikkia yrittäjiä - omalle työlleni kun tuntuu olevan hankala löytää sijaistekijää, kun arkipäivinä aikaa perehdytykseen on liikkuvan työn vuoksi aika hankala löytää ja toisaalta vaikeiden päätöksien teko ja erityisesti vastuun kantaminen pelottaa useimpia."
En ole yrittäjä, vaan palkkatyösuhteessa. Mutta tuossa rivien välissä se haaste juuri on. Nykyään työelämä on pitkälle sirpaletyötä, jota on vaikea hallitusti siirtää muille lyhyessä ajassa. Ja organisaatioita ei voida laittaa samalle viivalle niiden henkilöstöriskien hallinnan osalta. Isommissa organisaatioissa yhden tai kahden henkilön poissaolo ei vaikuta juuri mitenkään. Pienemmissä organisaatioissa tilanne voi olla aivan toinen. Ja tähän väliin mahtuu lukematon määrä eri kokoisia organisaatioita ja erilaisia organisaatiomalleja.
Olen aivan varma, että omassa organisaatioissani osallistumiseni kertausharjoitukseen ei olisi vaikuttanut mitenkään viivan alle. Kukaan yksittäinen ei ole niin tärkeä organisaatiossa, mikä on hyvä muistaa. Ongelma mielestäni piilee siinä, että kaikilla organisaatioilla ei ole resursseja siirtää poissaolevan toimintoja muiden hoidettavaksi, kuin rajallisissa määrin. Sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Eli toisin sanoen viikon tekemättä jääneet työt tulisi tehdä seuraavilla viikoilla. Tällöin se todellinen kustannus olisi hieman erilainen, kuin niillä joiden organisaatiot voivat järjestää työt kertausharjoituksiin osallistuville.
Toinen keskeinen asia joka minua on mietityttänyt on se, pystyykö PV tarjoamaan mielekkäitä tehtäviä jääkärille. Itse muistelisin, että varusmiesaikana tiedonkulku tökki ja tehtäviä annettiin taustoittamatta. No silloinhan epäkypsät nuorukaiset johtivat epäkypsiä nuorukaisia, joten se oli ihan ymmärrettävää. Tämä kaikki totta kai vaikuttaa reserviläisten motivaatioon ja haluun osallistua harjoituksiin. Kyse on mielestäni helposta yhtälöstä:
Maanpuolustustahto kertausharjoitukseen osallistumisen hyödyt > kertausharjoitukseen osallistumisen haitat
Jos yllä oleva yhtälö toteutuu reserviläinen kokee osallistumisen mielekkääksi. Esimerkiksi jos henkilöllä on korkea maanpuolustustahto voi se painottaa vaakakuppia osallistumiseen. Vastaavasti negatiiviset kokemukset varusmiesaikoina painottaa vaakakuppia pois jäämiseen. Tosin lakiin vetoamalla voidaan pakottaa reserviläiset osallistumaan, jolloin henkilökohtaisella tahtotilalla tai hyödyillä tai haitoilla ei ole merkitystä. Tällä voi pitkässä juoksussa olla maanpuolustustahtoa rapauttava vaikutus, elämmehän yksilöllisyyden aikakautta.
Itse arvostan PV:tä siitä, että se osana yhteiskuntaa osaa myös joustaa yhteiskunnan ja kansalaisten vaatimuksiin, jota se palvelee. Toisaalta, PV toteuttaa tärkeää suomalaisen yhteiskunnan perustehtävää eli suvereniteetin turvaamista. Ongelmallinen polittiinen kysymys on se, että miten tämä tulevaisuudessa tehdään. Onko reserviarmeija se oikea tapa? Vai valikoitu reserviarmeija? Vai joustavamapi reserviarmeija?
Näissä asioissa ei ole aina oikea kanava kuunnella PV omia virkamiehiä, koska heillä voi olla henkilökohtaisia tai organisaatiokohtaisia intressejä mukana selvityksissään. Ongelmaksi vaan kehittyy se, että ketä sitten kuunnella miten kehittää reserviarmeijaa? Suomi24:n keskustelijoitako?
No nämä ovat nyt tällaisia ajatuksia...
Meillä on täällä näitä töitä, omassa mukavassa Suomessa (jossa saa pitää vapaasti natinaakin...), sen takia, että edelliset polvet ovat viitsineet käydä kertausharjoituksensa. Talvisodassa pärjättiin suurelta osin sen vuoksi, että jotkut viitsivät käydä suorastaan suojeluskunnissa. Aika täpärä on talvisodan tulos, että itsenäisyys jäi. Kovin monta kertausharjoitus- tai suojelunkuntakäyntiä ei olisi ollut varaa jättää väliin.
Tässä seuraavaa sotaa odotellessa...